Uutisarkisto

13.3.2015 8.30

Suomi tarvitsee vahvaa maaseutupolitiikkaa – Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä kriittinen Vartiaisen esityksille

Aluepolitiikan kehittämistä käsitelleessä selvityksessä painottuu kasvu- ja innovaatiopolitiikka. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR peräänkuuluttaa lausunnossaan laajempaa näkökulmaa ja eri alueille kohdennettua aluepolitiikkaa.
Selvitysmies ehdottaa kaupunki- ja maaseutupolitiikan strategiseksi suunnannäyttäjäksi hyvin fokusoitua kasvu- ja innovaatiopoliittista näkemystä.  Näin kapea näkökulma sekä suppeat aluepolitiikan välineet eivät YTR:n näkemyksen mukaan riitä Suomen eri alueiden menestyksen resepteiksi. Selvitysmies ei käsittele esimerkiksi osallisuutta ja lähidemokratiaa, joka on yksi vuoteen 2020 ulottuvan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman viidestä keskeisestä teemasta.

Maaseutupolitiikka nostaa esiin eri hallinnonalojen vaikutukset maaseutuun

Selvitysmies keskittyy YTR:n näkemyksen mukaan liikaa EU-ohjelmiin ja muihin niin sanotun suppean aluepolitiikan välineisiin. Maaseutupolitiikassa vähintään yhtä tärkeää on laaja maaseutupolitiikka eli se, millä tavoin eri sektoreilla tehtävät päätökset vaikuttavat maaseudulla.

Maaseudun ihmisille ja yrityksille olennaista ovat esimerkiksi alemman asteisen tieverkon kunto ja sote-palveluiden saavutettavuus. Toimiva infra on myös Suomen kasvun kärjeksi nostetun biotalouden edellytys. Hankerahoituksella voidaan toteuttaa kohdennettuja toimia, mutta peruspalveluja tai yrittäjyyden edellytyksiä ei yksin maaseudun kehittämishankkeilla turvata. Maaseutupolitiikkaa tarvitaan siis toimintatapana, jolla maaseutu ja siellä elävät ihmiset ja toimivat yritykset otetaan huomioon yhteiskunnallisessa toiminnassa eri hallinnonaloilla.

Paikkaperustainen aluepolitiikka on hyvä lähtökohta

Vartiainen näkee paikkaperustaisen aluekehittämisen yhdistävän kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikkaa. Maaseutupolitiikassa on jo pitkään edistetty kansallisen politiikan paikallista räätälöintiä ja tuettu paikallista kehittämistä. YTR:n on lausunnossaan siten helppo yhtyä paikkaperustaisen aluekehittämisen tarpeeseen.

Selvitysmiehen yksi ehdotus on erillisten kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan lopettaminen. YTR näkee, että selvitysmies ei ota tältä osin omaa lähtökohtaansa paikkaperustaisuudesta tosissaan. Eri alueille kohdennetun politiikan valmisteluun tarvitaan omat toimintatapansa ja elimensä. Yhteistyötä politiikkalohkojen välillä tarvitaan lisää, mutta se ei tapahdu yhteistyöryhmät yhdistämällä, koska silloin kokonaisuus muodostuu liian laajaksi. Käytännössä yhteistyötä voidaan YTR:n mukaan tehdä yhteisten teemojen ympärillä, vaikkapa yhteisissä teemaverkostoissa tai alatyöryhmissä.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kumppanuusverkosto ja moderni ja tehokas toimintatapa

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää verkostoineen on kehitetty määrätietoisesti asiantuntevaksi ja vaikuttavaksi kumppanuusverkostoksi. YTR ei edusta perinteistä hallintoa, vaan hallintaa, governance. Se on avoimen hallinnon periaatteiden mukaan toimiva moderni kumppanuusverkosto. Yhteistyöryhmän toiminnassa ovat vahvasti läsnä kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kirjoitti maaseutupolitiikan blogissa Suomen tarvitsevan vahvaa maaseutupolitiikkaa. Maaseutu tarvitsee Husu-Kallion mukaan puolestapuhujia ja hallituskausittain maaseutupoliittisen selonteon.

Professori Perttu Vartiainen selvitti työ- ja elinkeinoministeriö toimeksiannosta kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Ministeriö pyysi selvitykseen lausuntoja ja asia oli kommentoitavana myös otakantaa.fi-palvelussa 13.3.2015 asti.

Liite:
Liite: Vartiaisen selvitys

Lisätietoja:
Christell Åström, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri, puh: +358 29 50 48257, christell.astrom@tem.fi


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi