Uutisarkisto

10.11.2016 14.10

Uuden ajan kyläkouluista virtaa kuntiin

Ilkka Lehtola

Tällä otsikolla kokoonnuttiin pohtimaan kyläkoulujen tilaa eduskunnan lisärakennuksessa Helsingissä 25.10.2016. Seminaari kokosi tutkijoita, virkamiehiä, opettajia ja päättäjiä eri puolilta Suomea.

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi korosti avauspuheessaan koulun merkitystä kyläläisille. Koulu on tarjonnut paikan harrastuksille ja yhteisöllisyydelle. Hän oli huolissaan siitä, ettei lakkautusten taloudellisia vaikutuksia juuri seurata. Lakkautusten sijasta tulisi pohtia koulujen tehtävää laajemmin kylien keskuksena.

 

Opetusneuvos Jari Rajanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli tilastotietoja peruskouluverkon kehityksestä ja kuljetusoppilaiden määristä. Koulujen eriytymiskehitys on alkanut maaseudulta ja nyt sitä tapahtuu myös kaupunkiseuduilla. Hän korosti, että paikallisilla päättäjillä on vastuu siitä, että laadukasta perusopetusta on saatavilla ja säädöksiä noudatetaan. Rajanen oli huolissaan koulujen heikentyneistä Pisa-tuloksista ja sote-uudistuksen mahdollisista vaikutuksista koulutuspalveluihin.

 

Seminaarin räväkimmän puheenvuoron esitti opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän latasi aluksi, että elämämme ideologiassa, jonka tavoitteena on keskittäminen. Jos kouluja lakkautetaan, ne tulee suhteuttaa oppilasmäärän kehitykseen, eikä lakkautuksia pidä tehdä etupainotteisesti. Poliittisilla päätöksillä ei pidä kiihdyttää negatiivista kehitystä. Kunnissa, joissa talous on tiukoilla, jylläävät kiinteistöpainotteiset laskentatavat. Lasten tarpeita ei huomioida. Valtiovalta ei ole kiinnostunut turvaamaan opetuksen saavutettavuutta, eivätkä tuomioistuimet uskalla puuttua lakkautuspäätöksiin. Lehtola korosti, että suomalainen koululaitos on ollut aina kustannustehokas ja tuottanut maailman parhaimmat tulokset, mutta siitä on haluttu tehdä vieläkin tehokkaampi ja keskittää opetus isompiin koululaitoksiin.

 

Yksityiskoulujen Liitto ry:n puheenjohtaja Aki Holopainen oikoi vääriä mielikuvia siitä, että yksityiskoulut olisivat eliitin kouluja. Kyse on kansalaisaktiivisuudesta, ja yksityiskoulu on parhaimmillaan joustava ja innovatiivinen. Samasta aiheesta jatkanut dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta nosti historiasta esimerkin, kuinka sotien jälkeen syntynyt oppikoulujärjestelmä osoitti sen, millaisia innovatiivisia ratkaisuja kansalaisyhteiskunta voi saada aikaan koulujen hyväksi. Myös nykyisistä yksityiskouluista voisi ottaa mallia, miten pienillä resursseilla voidaan koulu perustaa. Salminen kritisoi sitä, että koulukeskustelua hallitsee ideologiaretoriikka. Sivistysarvot ovat vakavasti koetteilla. Uusi teknologia tuottaisi uusia keinoja pienten koulujen tukemiseen, mutta etäopetus ei ole edennyt. Etäopetuksen avulla voitaisiin hillitä koulujen lakkautuksia.

 

Suunnittelija, FT Sami Tantarimäki Turun yliopistosta tarkasteli koulukysymyksiä aluekehittämisen näkökulmasta ja esitteli karttoja kouluverkon muutoksista. Kouluverkon muutos on myös kuntatason asia, sillä moni kaupunki on nykyisin myös hyvin maaseutuvaltainen. Kaikissa kunnissa kouluverkon muutos ei etene samalla tavalla. Kyse on yhtäältä aidoista muuttujista, mutta on myös sattumia, jotka voivat osua samaan aikaan: on ollut pienkoululisän poistuminen, taloudellinen taantuma ja paras-uudistus. Tantarimäki pohti, voidaanko kouluverkon suunnittelussa soveltaa samanlaisia ratkaisuja kaikissa kunnissa, kun kunnat ovat lähtökohtaisesti erilaisia.  

 

Sivistystoimenjohtaja Juha Tolonen esitteli Laukaan kouluverkon uudistamista ja uuden Ekokoulun rakentamista. Kunnassa oli kolme koulua, joiden tulevaisuudesta oli tehtävä ratkaisu. Etsittiin erilaisia ratkaisuja, pyrittiin avoimuuteen ja kuunneltiin kyläläisiä. Kolmen toimintamallin joukosta valittiin maaseutua ja kyliä tukeva aluekoulumalli. Kolme koulua päätettiin lakkauttaa ja tilalle rakentaa yksi yhteinen kylien koulu. Idea tähän syntyi kyläilloissa. Koulun rakentaminen alkaa vuonna 2017, ja samaan rakennukseen tulee myös päiväkoti, koska päivähoidon tarve on kasvanut suuresti.

 

Rehtori Mari Laurell esitteli puolestaan Asikkalan kunnassa olevan Kalkkisten palvelukeskuksen toimintaa. Koulua oltiin Kalkkisten kylässä lakkauttamassa, jolloin lasten koulumatka olisi pidentynyt 2,5 tuntiin päivässä. Tilalle päätettiin perustaa palvelukeskus, johon sisältyy koulu, esiopetus, päiväkoti ja tulevaisuudessa mahdollisesti muitakin palveluja. Toimintoja yhdistämällä on saatu taloudellisesti kannattava yksikkö, jossa on yhteiset työntekijät. Erityisesti henkilöstömenoissa on syntynyt säästöjä.

 

Seminaarin päätteeksi oli neljällä kansanedustajalla kommenttipuheenvuorot: Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen esitti kysymyksen, pitääkö koulutusjärjestelmän olla taloudellisesti tuottavaa. Opetus ei saisi enää maksaa. Hänestä koulutus saa maksaa niin paljon kuin menestys vaatii. Kansallisesti tulisi hyväksyä se, että vain koulutuksen turvaamisella Suomi voi menestyä kansojen keskuudessa. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski painotti sosiaalisen ja turvallisen koulun merkitystä. Koululaitoksen tehtävänä on opetuksen lisäksi huolehtia myös kasvatusvastuusta. Tulee huolehtia siitä, että kyläkouluun voidaan tuoda tasokasta opetusta tietoteknisten laitteiden välityksellä. Keskustan Ulla Parviainen nosti esiin opetuskokeilut, joista on saatu hyviä kokemuksia. Pienten koulujen opetusta on voitu monipuolistaa tietotekniikkaa hyödyntäen. Hän korosti, ettei kouluja aina lakkauteta naapurikuntia kuulematta. Hän otti esimerkin Sallan kunnasta, jossa erään lakkautetun koulun oppilaat ovat siirtyneet naapurikuntien kouluihin, koska niihin kuljetusmatkat ovat lyhyemmät. Viimeisenä puhunut perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa piti monipalvelukeskusta mielenkiintoisena toimintamuotona. Niihin pitäisi saada myös ikääntyvää väestöä, jotta lapset saisivat tutustua ikäihmisiin, koska lasten omat isovanhemmat voivat asua etäällä.

 

Seminaarin järjestivät kansanedustaja Aila Paloniemi ja Keskustan eduskuntaryhmä yhdessä Suomen lähikoulut ry:n ja Maaseutuneuvoston elämänlaatuverkoston kanssa.


Seminaarista on tehty 36 minuutin mittainen videotallenne, joka löytyy osoitteesta https://m.youtube.com/watch?v=TjPgHWKlI10.

Muistion puheenvuoroista laati

Ilkka Lehtola

projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto

Maaseutuneuvoston elämänlaatuverkosto

p. 050 355 2473

ilkka.lehtola@uef.fi

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi