Uutisarkisto

21.12.2015 16.00

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen EU:n politiikkatoimissa vahvistuu

Euroopan komissio haluaa vahvistaa yhteisölähtöiseen paikalliseen toimintaan ja Leader-toimintatapaan perustuvaa kehittämistä eri politiikkasektoreilla. Euroopan kalatalousverkoston joulukuun alussa järjestämässä seminaarissa kuultiin tilannekuva ja esimerkkejä eri maista.

Paikallisessa kehittämisessä ja rahastojen välisessä yhteistyössä erilaisia malleja

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä toteutetaan 11 maassa kaikkien neljän EU-rahaston voimin. Suomessa yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen, Community Led Local Development CLLD, eli Leader-toimintatapa, on käytössä maaseutuohjelmassa ja meri- ja kalatalousohjelmassa. Meillä toimintatapa ei ole rakennerahasto-ohjelmassa sellaisenaan käytössä, mutta ohjelmasta voidaan tukea kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupungeissa.
CLLD-seminaarin 200 osallistujaa kävivät monta pyöreän pöydän keskustelua kahden päivän aikana. Kuva: Farnet

Komission tavoitteena on Leader-periaatteita toteuttavan monirahastoisen paikallisen kehittämisen vahvistaminen. Leader-periaatteita ovat muun muassa paikalliseen kehittämisstrategiaan perustuva, alhaalta ylös suuntautuva, osallistava ja laaja-alainen kehittäminen.
 
Eri puolilla Eurooppaa on erilaisia sovelluksia yhteisölähtöisestä paikallisesta kehittämisestä eri rahastoissa. Seminaarissa keskusteltiin neljästä mallista ja niiden sovelluksista:
  1. Yksi yhteinen paikallinen strategia, jota rahoitetaan monesta rahastosta. Tämä malli on puhtaimmillaan käytössä Ruotsissa, jossa kaikki neljä EU-rahastoa rahoittavat Leader-ryhmiä ja yksi hallintoviranomainen hallinnoi koko kokonaisuutta.
  2. Yhdestä rahastosta rahoitettava paikallinen strategia, jonka toteutukseen voidaan lisäksi hakea rahoitusta muista rahastoista projektikohtaisesti. Tämä malli on käytössä esimerkiksi meillä Suomessa. Maaseuturahaston Leader-ryhmät voivat hakea hankerahoitusta myös rakennerahasto-ohjelmasta.
  3. Eri rahastoista rahoitettuja paikallisia strategioita ja Leader-ryhmiä, jotka tekevät keskenään yhteistyötä. Myös tämä malli on Suomessa käytössä, sillä maaseuturahaston Leader-ryhmät ja meri- ja kalatalousrahaston kalatalousryhmät tekevät yhteistyötä.
  4. Yhdestä rahastosta rahoitettava paikallinen strategia, mutta toiminta-aluetta on laajennettu uusiin ympyröihin. Tästä mallista seminaarissa oli esillä mielenkiintoinen esimerkki kaupunki-Leaderistä Hollannin Haagissa. Siellä paikallista kehittämisstrategiaa toteutetaan Leader-periaatteella EAKR-rahoituksella. Tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä ja parantaa aluetaloutta ja elämänlaatua taantuvassa Scheveningenin kaupunginosassa.

    Kaupunki on toiminut prosessissa fasilitaattorina ja kansalaistoimijoiden kokoajana. CLLD:n toteuttamisella haetaan paikallisten asukkaiden ja yrittäjien vahvaa sitoutumista alueensa kehittämiseen, eikä kaupungilla ole itse toiminnassa aktiivista roolia. Kaupunki oli yrittänyt kehittää aluetta ylhäältä-alas metodilla jo monta vuotta, mutta ei onnistunut siinä asukkaiden vastustuksen vuoksi. Leader-toimintatavassa nähtiin uusi mahdollisuus alueen kehittämiseen kansalaistoimijalähtöisesti.
Seminaarien parasta antia on verkostoituminen. Juha-Matti ja Petri tapasivat seminaarissa ruotsalaisen kollegan Christinan. Kuva: Farnet

Rakennerahastoissa Leader-metodin toteuttaminen hakee vielä muotoaan

Seminaarissa oli maaseutu- ja kala-Leader-viranomaisten lisäksi mukana Euroopan sosiaalirahaston ESR:n ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n hallintoviranomaisia niistä maista, jotka ovat ottaneet yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen käyttöön myös rakennerahastoissa.

Rakennerahastotoimijat saivat tilaisuudessa vertaistukea paikallistason toiminnan liikkeelle tuuppaamiseen. Keskusteluissa pohdittiin, mikä rooli toiminnan aloittamisessa on ylhäältä alas tulevalla tuella ja mikä omaehtoisesti alhaalta ylöspäin lähtevällä toiminnalla. Suomessa on kokemusta 20 vuoden takaa Leader-ryhmien rakentamisesta.  Molempia lähestymistapoja tarvitaan.

Toinen rakennerahastoihmisiä pohdittanut asia oli se, miten ihmeessä paikallistasolle voi antaa niin paljon valtaa ja vastuuta kehittämistoimien määrittelystä. Keskitetymmällä toiminnalla on totuttu hallitsemaan riskejä.

Komissio jatkaa rahastojen välisen yhteistyön edistämistä paikallisessa kehittämisessä

Joulukuun seminaari oli ensimmäinen komission järjestämä monirahastoisen CLLD:n eli yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen seminaari. Tavoitteena oli tuoda eri rahastojen toimijoita yhteen ja tukea eri maiden viranomaisia CLLD:n toimeenpanossa. Tarkoituksena on järjestää vastaava foorumi vuosittain - ensi vuonna järjestämisvuorossa ovat maaseuturahaston toimijat eli DG Agri ja Euroopan maaseutuverkosto ja sen jälkeen sosiaali- ja aluekehitysrahastot eli DG Employment ja DG Regio, joissa CLLD hakee vielä muotoaan.
Kalatalousverkoston järjestämän seminaarin jälkeen tutustuttiin kenttäretkellä Eyemouthin kalastajakylään. Paikallinen kalatalousryhmä oli rahoittanut uuden ponttoonilaiturin rakentamista ja kylätilan remonttia. Kuva: Farnet
Paikallisesta kalakaupasta sai taatusti tuoreita mereneläviä. Kuva: Farnet

Edinburghiin Skotlantiin oli kokoontunut 100 osallistujaa 20 eri maasta ja kaikkien neljän EU-rahaston viranomaisista. Suomesta seminaariin osallistuivat Laura Jänis ja Kari Saulamo maa- ja metsätalousministeriöstä, Juha-Matti Markkola maaseutuverkostopalveluista ja Petri Rinne, joka toimii Euroopan kalatalousverkoston Farnetin kansallisena asiantuntijana.

Seminaarin esitykset löytyvät Farnetin sivuilta ja komissio julkaisee seminaarin yhteenvedon alkuvuodesta. CLLD:hen liittyvää Euroopan tason keskustelua voi seurata Twitterissä #useCLLD tunnisteella.

Linkki Farnetin sivuille
Liitetiedosto: Monirahastoisen CLLD:n ja kaupunki-Leaderin tilannekuva Suomessa

Lisätietoja:
Laura Jänis, puh. 0295 162 090, Juha-Matti Markkola, puh. 040 559 9412, Petri Rinne, puh. 040 555 3232, Kari Saulamo, puh. 0295 162261

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi