Uutisarkisto

28.5.2015 20.37

Yhteisöllisyys pitää yhteiskunnat koossa

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen seminaarissa 27.5.2015 sukellettiin paikallisen kehittämisen mahdollisuuksiin kaupungeissa. Kiinnostus ja tarve kaupunkien kansalaistoimijalähtöiselle kehittämiselle ovat ilmeisiä.
Seminaarin keskeinen viesti oli, että nyt on tärkeä vauhdittaa kaupunkien kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä saamalla uusia kokeiluja liikkeelle.

Kaupunkien kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen ESR-tukea

”Kansalaisista ja yhteisöistä lähtevä kehittäminen perustuu asukkaiden tarpeisiin ja ideoihin”, Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä kiteytti. ”Ihmiset ottavat ohjat omiin käsiinsä sekä suunnittelevat ja toteuttavat alueen omaa kehittämisstrategiaa. Toimintatapa kokoaa ja aktivoi ihmisiä alueiden kehittämiseen.”

Sirpa Liljeström työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi, että kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä tuetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmassa. Toiminta kohdistuu erityisesti kaupunkeihin alueille, joissa ei toteuteta maaseutu- ja meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. ESR:n toimintalinja ”sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta” istuu hyvin toimintaan.

Maakunnat päättävät tukevatko kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä

Merja Rossi Hämeen ELY-keskuksesta kertoi, miten ESR-hankkeiden hakuprosessi menee. Hän muistutti, että järjestöt voivat olla mukana myös muussa ohjelman mukaisessa kehittämisessä. Kansalaislähtöisestä paikallisesta kehittämistoiminnasta päätetään maakunnissa. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan voidaan varata erityinen rahoitus kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen, mutta sitä ei edellytetä.

Maakuntaliittojen näkemyksiä paikallisen kehittämisen mahdollisuuksista välitti Kimmo Riusala Pohjanmaan liitosta. Tilanne vaihtelee paljon eri maakunnissa. Paikoin on tehty kansalaistoimijalähtöisiä kaupunkistrategioita ja kaupunkialueiden paikallislähtöisille hankkeille on varattu rahoitusta ESR:stä. Lapissa EAKR:sta on varattu indikatiivinen rahoituskehys Leader-ryhmien käyttöön.

Rohkeasti kokeilemaan – kaupunkilaisten osallistamiseen on monia tapoja

Eri puolilta Suomea kuultiin kiinnostavia esimerkkejä, miten kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä aiotaan lähteä viemään eteenpäin kaupungeissa.

Johanna Seppälä Helsingin kaupungilta kertoi, että käynnissä on monia tapoja asukkaiden ja hallinnon vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Erityisesti sähköisiä osallistumispalveluja on monipuolisesti tarjolla. Tavoitteena on asiakaslähtöinen kehittäminen ja osallisuuskäytäntöjen hyödyntäminen eri virastojen työssä.

Eeva Kuuluvainen Helka ry:stä avasi Helsingin paikallisen kehittämispolun kokonaisuutta. Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintamallin keskiössä ovat kehittämisryhmät Kehrät, jotka konkretisoivat ja tukevat kehittämisideoita hankkeiksi ja tekemisiksi. Tällä hetkellä Helsingissä toimii 6 Kehrää, joiden toimintaa tukee paikallisen kehittämisen tuki- ja koordinaatiopalvelut Sukkula. Useita hankkeita on jo käynnissä tai vireillä. Toimintaa kalvaa kuitenkin epävarmuus rahoituksesta ja jatkuvuudesta.

Timo Aro Porin kaupungilta kertoi valmistelussa olevasta hankkeesta Porin kaupunkialueelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa heikommassa asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä vahvistaa kaupunginosien paikallista yhteisöllisyyttä kansalaistoimijalähtöisin menetelmin. Tarkoitus on luoda kansalaislähtöinen toimintamalli osaksi Porin kaupungin pysyvää toimintaa. Aro kiteytti hankesuunnittelun 10 keskeistä ankkuria, joiden toimivuudella voidaan päästä haluttuun lopputulokseen.

Marjo Tolvanen Leader Seprasta kertoi, että Leader-ryhmän paikallisen kehittämisen strategia sisältää kehittämisosion Kotkan kaupunkikeskustaan. Kaupunkiosiota ei toteuteta maaseuturahaston varoilla, vaan sitä varten on käynnistymässä ESR-rahoitteinen hanke. Hankkeen tuloksena tavoitellaan omaehtoiseen toimintaan sitoutuneita tahoja sekä joitakin toteutettuja toimia kehittämissuunnitelmasta.

Seminaarin lopuksi Johan Magnusson Jordbruksverketistä valotti Ruotsin tilannetta yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä. Monirahastoisuudelle oli Ruotsissa vahva poliittinen tahto ja tuki, ja niinpä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaankin rahoittaa kaikista neljästä EU-rahastosta (maaseuturahasto, ESR, EAKR, EMKR).
Johan Magnusson kertoo Ruotsin CLLD-mallista
Ruotsin 48 Leader-ryhmää kattavat lähes koko maan. Osa ryhmistä käyttää kaikkien neljän rahaston varoja, osa vain maaseutu- tai meri- ja kalatalousrahaston varoja. Haasteitakin on vielä ratkaistavana, kuten tietojärjestelmien toimivuus. Magnusson totesi, että monirahastoisuus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, tärkeä on edetä asiassa askel askeleelta.

Kokeilemalla ja oppien eteenpäin

Keskeistä on kokeilla, miten kaupunkikehittäminen toimii käytännössä ja saada kokemuksia eripuolilta Suomea. Kokemusten kautta voidaan oppia, mikä toimii ja mikä ei, ja toimintaa voidaan siltä pohjalta kehittää eteenpäin.

Tilaisuus kokosi noin 70 asiasta kiinnostunutta järjestöistä ja yhdistyksistä, Leader-ryhmistä, kunnista ja kaupungeista, maakuntaliitoista, ELY-keskuksista ja ministeriöistä.

Seminaarin aineistot on saatavilla verkosta osoitteesta www.maaseutu.fi. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä ja Maaseutuverkostopalvelut.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi