Uutisarkisto

21.5.2015 20.23

Mikä on julkisen palvelulupaus maaseudulla?

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän 21.5.2015 järjestämässä seminaarissa kysyttiin, uudistuvatko sote-palvelut – vai uudistuvatko ja samalla karkaavat. Katso seminaarin tallenne. 

Lapin muistiyhdistyksen kehitysjohtaja Nina Siira-Kuoksalla oli tähän selvä vastaus.

- Palvelut ovat jo karanneet, totesi Siira-Kuoksa kertoessaan muistisairaiden arjesta pohjoisimmassa Suomessa.  

Vaikka väestö Lapissa vähenee, muistisairaudet lisääntyvät. Luvut ovat karuja: samalla kun maakunnan väki väheni vuoden kuluessa 330 asukkaalla, uusia muistisairaita todettiin 387.Yhteiskunnalle kaikkein halvin muistisairas on diagnosoitu ja hoidettu muistisairas. Olisi tärkeää huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta diagnosoinnista, oikeanlaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta, myös pitkien välimatkojen ja pienten asiakasmäärien maaseudulla.

Nina Siira-Kuoksa, Lapin Muistiyhdistys ry

Tästä huolimatta apu ja osaaminen ovat maaseudulla usein kaukana, eikä ennakoivaa apua ole.

- Palvelu ei ole palvelu, jos se ei ole saavutettavissa, tiivisti Siira-Kuoksa.

Perusoikeudet ovat rapautumassa

Tampereen yliopistossa syrjäkuntien asukkaiden perusoikeuksia tutkivan HTT, FM Pauli Rautiaisen viesti oli sekin karu. Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ovat Suomessa rapautumassa.

Pauli Rautiainen, Tampereen yliopisto

- Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö näin olisi käymässä myös jatkossa, sen verran kovia päätöksiä on tulevina vuosinakin luvassa.

Rautiainen kritisoi suorin sanoin käsitystä siitä, että sosiaalisten oikeuksien toteuttamista pidetään kalliina. Sitä sosiaalisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ei sinänsä ole.

- Kallista on sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamatta jättäminen, sanoi Rautiainen.  

Ympäripyöreistä perusoikeuksista eteenpäin

Lähes jokaisessa puheenvuorossa nostettiin esille kumppanuus. Maaseudun palveluja ei ole mahdollista turvata ilman julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta.

Tästä muistutti myös seminaarin avannut maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hän korosti julkisen vallan vastuuta perusoikeuksien ja välttämättömimpien peruspalvelujen turvaajana.

Jaana Husu-Kallio, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

Neuvotteleva virkamies Liisa Heinämäki sosiaali- ja terveysministeriöstä tarttui niin ikään tärkeisiin perusoikeuksiin. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Heinämäki kritisoi julkisen palvelulupauksen hahmottumattomuutta.
Liisa Heinämäki ja Martti Talja
- Suomessa on määritelty kansalaisille perusoikeudet, mutta se, mitä se käytännössä tarkoittaa, on sanottu äärimmäisen ympäripyöreästi. Ei ole kirjoitettu auki sitä, mitä palveluja ihminen voi odottaa saavansa kussakin elämäntilanteessa julkisen vallan tarjoamana.  

Heinämäki peräänkuulutti, että palveluja tarvitsevilla kansalaisilla tulisi olla tieto siitä, missä tilanteissa ja mitä palveluja ja tulonsiirtoja hän voi saada yhteiskunnalta. Tällöin kansalainen tietäisi, mitkä palvelut hänen tulisi varautua maksamaan itse tai millaisissa avuntarpeissa on turvauduttava järjestöjen, vapaaehtoisten tai omaisten apuun. Yhteiskunnan palvelulupaus olisi tarpeen koko Suomessa, myös maaseudulla.

- Sen myötä maaseudun asukkaat tietäisivät, mihin palveluihin yhteiskunta on omalla kylällä sitoutunut, totesi Heinämäki.  

Heinämäen lisäksi paneeliin osallistuivat Heli Aalto Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, Marjo Katajisto JHL:stä sekä kansanedustaja Martti Talja.

Heli Aalto ja Marjo Katajisto
Seminaarin puheenjohtajana toimi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen.

Seminaarin alustukset

Seminaarin

Seminaarin tallenne



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi