Uutisarkisto

27.1.2016 8.00

Vastaanottava ja monikulttuurinen maaseutu kiikarissa

Pakolaisten kotoutuminen on ajankohtainen kysymys eri puolilla Suomea. Teemaa lähestyttiin maaseudun näkökulmasta konkreettisten esimerkkien ja faktojen kautta seminaarissa 22.1.2016. Seminaarissa pohdittiin, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita maahanmuutto tuo maaseudulle.

Kotoutuminen on yhteistyötä

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio nosti avaussanoissaan esiin, että maaseudulla on mahdollisuus tarjota työtä hyvin erilaisille ja eri koulutustaustan omaaville ihmisille. Työn lisäksi yhteisöllisyys on äärimmäisen tärkeää kotoutumisessa.”Yhdessä tehdään, yhdessä yritetään ja luodaan suomalaista hyvinvointia”, Husu-Kallio kiteytti viestinsä.

Mahdollisuudet edellä

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Sotkasiiran näkökulmana oli pakolaiset maaseudun mahdollisuutena. Hän muistutti, että pakolaiset ovat maahanmuuttajien keskuudessa erityinen ja heterogeeninen ryhmä, jonka sisällä mm. koulutustaso ja sosiaalinen asema vaihtelevat. Kerran pakolainen ei kuitenkaan ole aina pakolainen.

Monikulttuurista maaseutua tavoitellessa tärkeää on pohtia, millä edellytyksillä pakolaisten olisi mahdollista asettautua maaseudulle asumaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm., onko pakolaisilla mielenkiintoa jäädä maaseudulle, onko maaseudulla tarjota työtä ja koulutusta ja millainen on maaseudun maine. Nämä asiat vaikuttavat päätöksiin asuinpaikasta.

Tiina Sotkasiira maalaili "Syrjä-Suomelle" neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa. Ne ovat näivettyvä, konfliktien halkoma, pysähtynyt tai monikulttuurinen syrjäseutu. Kuva: Laura Jänis

Työikäisiä miehiä eri puolille Suomea

Tarja Rantala työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) toi keskusteluun faktoja. Vuonna 2015 turvapaikkahakemuksia jätettiin 32 438. Noin 80 % turvapaikanhakijoista on työikäisiä miehiä Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Noin 10−15 % heistä on korkeasti koulutettuja, noin 40−50 % on harjoittanut eri käytännön ammatteja ja noin 30 %:lla on vain vähän koulutusta.

Sisäministeriön arvion mukaan 35 % hakijoista saa myönteisen päätöksen. Tämä tarkoittaa, että noin 10 000–12 000 pakolaista asettuu asumaan johonkin kuntaan tänä vuonna. TEM vastaa pakolaisten kuntiin ohjaamisesta ja kotouttamisesta. Ministeriö pyrkii ohjaamaan muuttovirtaa tasaisesti eri puolille Suomea.

Punkalaitumesta mallia

Punkalaitumella on hyviä kokemuksia maahanmuutosta. Maahanmuutto on kunnan strateginen valinta ja tahtotila, joka vaikuttaa myönteisesti mm. kunnan ikärakenteeseen. Kunta on vastaanottanut kiintiöpakolaisia vuodesta 2008.

Punkalaitumella on todettu, että erilaisten ihmisten keskinäinen tutustuminen ja kohtaaminen ovat ainoa tapa myönteisen yhteiselon ja luottamuksen syntymiseen. Yhteiselon rakentamisessa tärkeää on oikea-aikainen tiedonvälitys ja nopea reagointi mahdollisiin huhuihin.

Hankkeiden avulla voidaan tukea mm. työpaikkojen luomista, kuntaan integroitumista ja arjen hallintaa. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on ensiarvoisen tärkeää, kuten myös myönteisen ja vastaanottavan ilmapiirin luominen.   

Seminaari kokosi sankan joukon asiasta kiinnostuneita niin paikan päälle kuin verkkoyhteyden äärelle. Kuva: Laura Jänis
Tilaisuuden materiaalit

MMM:n tiedote 

Lisätietoja: Christell Åström, puh. 050 526 7993
Teksti: Hanna-Mari Kuhmonen


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi