Arviointi: Maaseutupolitiikan neuvoston onnistumisia ja kehittämistarpeita

Maaseutupolitiikan neuvoston arviointi 2016–2020 on valmistunut. Arvioinnissa tuotiin esiin Maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan liittyviä onnistumisia, mutta se antoi myös ehdotuksia siitä, miten MANEn toimintaa ja rakenteita voidaan edelleen kehittää.

Arvioinnin toteuttivat Owal Group Oy ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Arvioinnissa tarkasteltiin lisäksi MANEn työtapojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä laajemmin maaseutupolitiikan asemoitumista aluekehittämisen viitekehyksessä. Tulokset pohjautuvat laajaan aineistoanalyysiin, minkä lisäksi toteutettiin asiantuntijahaastatteluita, sidosryhmäkysely ja verkostotyöpajoja. Työn tilaajana toimi MANE/maa- ja metsätalousministeriö.

Onnistumisia organisoitumisessa ja verkostotoiminnassa

Arvioinnin tulokset kertovat, että MANElle annettuja tehtäviä pidetään oikeina, vaikka tehtävät ovat laajoja ja runsaita suhteessa resursointiin. Ministerien puheenjohtajakaksikko on tuonut neuvostolle kaivattua painoarvoa. Lisäksi kolmiportaista organisointimallia (MANE, sihteeristö, teemaverkostot) pidetään selkeänä ja toimivana sekä työtapoja tarkoituksenmukaisina. Myös temaattisten verkostojen toiminta on onnistunutta ja siihen ollaan laajasti tyytyväisiä. Temaattiseen verkostotoimintaan toivotaan jatkoa.

Arvioinnissa todetaan MANEn onnistuneen sitouttamaan työhön keskeisiä asiantuntijoita ja sidosryhmiä, mutta samalla nähdään sitoutumisessa haasteita. MANE jäsenten sitoutuminen työskentelyyn on ollut vaihtelevaa, mikä vie pohjaa toiminnan painoarvolta ja tiedonvälitykseltä keskeisiin organisaatioihin.

Kohde- ja sidosryhmien mielestä MANE on onnistunut parhaiten maaseututoimijoiden verkottamisessa ja toimijoiden kokemusten vaihdon lisäämisessä. Toimijaverkostolle kohdistunut viestintä on arvioitu pääasiassa riittäväksi ja onnistuneeksi niukkaan resursointiin nähden. Arvioinnissa todetaan MANEn onnistuneen sitouttamaan työhön keskeisiä asiantuntijoita ja sidosryhmiä sekä luomaan uusia yhteistyöverkostoja. Lisäksi vuorovaikutus kansanedustajien kanssa on ollut erittäin tärkeää toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Temaattisten verkostojen toimintaan ollaan tyytyväisiä

Maaseutupolitiikan temaattisten verkostojen toimintaan ollaan laajasti tyytyväisiä. Verkostot ovat luoneet omiin tarpeisiin sopivat toimintamallit, mutta viestintään ja keskinäiseen yhteistyöhön tarvitaan tehostamista. Rajalliset ajalliset ja taloudelliset resurssit eivät mahdollista kaikkien verkostojen vastuualueella olevien teemojen täysimittaista edistämistä. Siksi arvioinnissa esitetään, että teemaverkostojen tavoitteita ja toiminta-ajatuksia selkeytetään ja jollei verkostotoiminnan resursseja lisätä, niiden lukumäärää voidaan edelleen vähentää.

Priorisointia painopisteisiin ja lisää viestintää alueille ja kuntiin

MANEn kokoava rooli maaseutupolitiikassa tuo agendalle runsaasti merkittävyydeltään ja kiireydeltään erilaisia teemoja. Kaikkia niistä ei pystytä nykyresursoinnilla riittävästi käsittelemään. Ennakoimattomat toimintaympäristömuutokset vaativat nopeaa reagointia, johon tarvittaisiin nykyistä enemmän joustavia resursseja, esimerkiksi selvityksiä varten. Nopea reagointi vaatii ennakointia ja aiempaa enemmän priorisointia.

Vaikuttavuuden tueksi ja sen tehostamiseksi tarvitaan aktiivista ja kiinnostavia näkökulmia nostavaa viestintää, jolla on riittävät resurssit. Viestinnän tukea tarvitaan etenkin temaattiseen verkostotoimintaan sekä erityisesti alueellisella ja paikallisella tasolla toimivien päättäjien tavoittamiseksi. MANEn piirissä tuotettuja esimerkiksi selvityksiä ja lausuntoja pidetään arvokkaina, mutta tuotokset välittyvät aluetasolle vaihtelevasti. Etenkin kuntatoimijat tuntevat maaseutupolitiikan kirjallisen aineiston muita sidosryhmiä heikommin. Tieto välittyy heikosti myös maakuntiin.

Houkuttimia poikkihallinnollisen työskentelyn lisäämiseksi

MANE ja sen edeltäjät ovat olleet sektorirajat ylittävän työskentelyn edelläkävijöitä, mutta poikkihallinnollisen työskentelyn lisäämiseksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä. Ajassa olevat keskeiset poikkihallinnolliset yhteiskunnalliset kysymykset voivat toimia houkuttimena lisätä systeemistä ajattelua, ja lisätä kunkin sektoritoimijan huolehtimista kokonaisuudesta eikä vain oman hallinnonalan intresseistä. Arvioinnissa tuodaan esiin tarve kehittää eri politiikanalojen vuorovaikutusta ja poistaa niiden välisiä jännitteitä. Yhteistyötä toivotaan laajennettavan eri ministeriöiden välillä.

Arvioinnissa esitetään, että politiikkalohkojen välistä täydentävyyttä olisi tärkeää nostaa esiin maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa. Toimenpidelistauksesta tulisi siirtyä yhteisten tavoitteiden määrittämiseen. Uudenlaisena lähestymistapana ehdotetaan ilmiölähtöisyyttä. Läpäisevänä ajatuksena olisi yksittäisten teemojen vähentäminen ja asioiden hahmottaminen osana laajempaa järjestelmää.

Suoria yhteyksiä poliittisiin päättäjiin

MANEn alaisuudessa toteutetaan tilaisuuksia, joista osa on suunnattu poliittisille päättäjille. Yhteisiä tilaisuuksia päättäjien kanssa tulisi entisestään lisätä ja varmistaa, että MANEn tuottamat aineistot tavoittavat heitä laajemmin. Erityisesti maakuntaliittojen kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön nähtäisiin lisäävän alue- ja paikallistason vaikuttavuutta.

Arvioinnin mukaan maakuntaliitot tulisikin liittää esimerkiksi teemaverkostojen toimintaan, mikä lisäisi näkyvyyttä ja teemojen integroitumista esimerkiksi aluekehittämistä ohjaaviin strategioihin.

Arviointiraportti on luettavissa valtion yhteisestä julkaisuarkistosta Valtosta. Ruotsinkielinen käännös arvioinnista valmistuu huhtikuun alussa (Den svenskspråkiga översättningen ges ut i början av april).

Lisätietoja