Ammatillinen koulutus maaseudulla – yhteistyöllä varmistetaan osaava työvoima

Ammatillinen koulutus elää muutosten aikaa, kun toisaalla yritykset pohtivat tulevaisuuden tekijöiden saatavuutta. Samaan aikaan koulutukseen kohdistuvasta rahoituksesta leikataan eikä osaavan työvoiman saantia maaseudulla ainakaan helpota jatkuvasti pienenevät ikäluokat tai yhä enemmän kasvukeskuksiin keskittyvä ammatillinen koulutus.

Koko ajan etääntyvät oppilaitokset saattavatkin johtaa jo 16-vuotiaana muuttoon pois kotipaikkakunnalta, mikäli lähistöllä ei ole itseä kiinnostavaa opinahjoa tai usean tunnin päivittäiset koulumatkat eivät ole realistinen vaihtoehto. Aina edes julkinen liikennekään ei mahdollista jälkimmäistä vaihtoehtoa. Tämä voi johtaa samalla myös koko perheen muuttoon lähemmäs suuria kaupunkeja ja sujuvampia opiskeluvuosia.

Maaseudun yritykset tarvitsevat nuoria

Työelämän näkökulmasta nuorten kaikkoaminen maaseudulta haastaa tulevaisuuden osaajien kiinnittymistä yrityksiin jo koulutusvaiheessa, esimerkiksi työssäoppimisjaksojen puuttumisen vuoksi. Koulutuksen aikana saatu työkokemus onkin monelle nuorelle väylä ensimmäiseen kesätyöpaikkaan tai työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

Lisäksi moni maaseudun yritys on lähitulevaisuudessa omistajanvaihdoksen edessä eläköitymisten koittaessa. Jatkajaa yritystoiminnalle on haastavaa löytää etenkin erityisosaamista vaativissa yrityksissä, jolloin toimintaa uhkaa jopa sen kokonaan päättyminen. Nuoria innovatiivisia osaajia tarvitaan, jotta pienten paikkakuntien palvelut eivät katoaisi kokonaan. Tämä edellyttää yrittäjyyskasvatukseen panostamista ja koulutusmahdollisuuksien laajentamista esimerkiksi jonkinlaiseen “mestari-kisälli” -malliin, jossa mikroyritystenkin toimijat pääsisivät jakamaan arvokasta hiljaista tietoaan eteenpäin tulevaisuuden sukupolville. Entistä joustavammat ja yksilöidymmät koulutuspolut tukevatkin osaavan työvoiman saatavuutta ja vahvistavat paikallisiin tarpeisiin vastaavaa osaamista.

Yhteistyö on osaavan työvoiman ydin

Osaavan työvoiman varmistaminen myös tulevaisuudessa edellyttää jatkuvaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja ennakointia tulevaisuuden työelämän tarpeista laajasti, niin paikallisesti kuin alueellisesti. Koulutusta tulee toteuttaa ja kehittää ensisijaisesti työelämän tarpeita peilaten, mutta toteutukseen on kaikkien tahojen osallistuttava.

Jo peruskoulusta alkaen toteutettavat yritysvierailut tuovat alueen yritysten mahdollisuuksia tutuksi pienestä pitäen ja tukevat nuoria koulutusvalinnoissaan yhdessä osaavien opinto-ohjaajien kanssa. Oikean opintopolun löydyttyä oppilaitos yhdessä yritysten kanssa opastaa ja kouluttaa nuoresta osaavan ammattilaisen, hyödyntäen monipuolisia opetusmenetelmiä aina käytännönläheisestä työssäoppimisesta verkossa toteutettuun yleisempään koulutukseen. Tämä edellyttää kuitenkin oppilaitosten vaikutusalueen ulottumista myös sinne harvaan asutetulle maaseudulle.

Harveneva oppilaitosverkosto haastaa kuitenkin tätä oppilaitosten ja yritysten välistä vuoropuhelua. Mikäli yritys ei sijaitse oppilaitoksen ydinvaikutusalueella eli kunnassa, jossa oppilaitoksen toimipiste sijaitsee tai taustalla toimivan koulutuskuntayhtymän omistajakunnassa, jää yhteistyö usein vähäiseksi. Sujuva ja monipuolinen yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä on edellytys sille, että oikeanlaista ja laadukasta osaamista saadaan myös tulevaisuuden tarpeisiin joustavasti sekä oikea-aikaisesti.

Kirjoitus perustuu kirjoittajan TUUMA27 - Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseutualueilla -verkostohankkeessa kerättyyn haastatteluaineistoon vuonna 2026.

Kuva: ©maaseutuverkosto, kuvaaja Contum Oy