Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)

Mikä on maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)?

Millaisia vaikutuksia valmistelussa olevilla päätöksillä on maaseudun ihmisiin ja yhteisöihin, yrityksiin ja elinkeinoihin sekä näiden rakenteisiin ja keskeisiin suhteisiin? Tätä kannattaa pohtia heti päätösvalmistelun alkuvaiheessa, ja siihen voi saada vastauksia maaseutuvaikutusten arviointimenetelmällä.

Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) on yksinkertainen ja joustava työkalu, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä ja varmistamaan, ettei aikaa kulu korjausliikkeisiin jälkikäteen. Menetelmän avulla tehdyt perustellut päätökset ovat myös hyväksyttävämpiä.

Maaseutuvaikutusten arvioinnilla avulla pystytään välttämään ongelmia, joita on aiemmin kummunnut lainsäädännössä esimerkiksi vuoden 2004 jätevesiasetuksessa, vuoden 2017 taksiuudistuksessa tai vuoden 2020 oppivelvollisuuden laajentamisessa.

• Jätevesiasetuksen määräyksiä pidettiin kohtuuttomina ja sanktioiden uhka houkutteli markkinoille epärehellisiä toimijoita, jotka käyttivät tilannetta ja maaseudun asukkaiden tietämättömyyttä hyväkseen. Asetusta jouduttiin tarkentamaan ja lieventämään useita kertoja (alkuperäinen asetus: 542/2003, ajantasainen asetus: 157/2017).
• Paljon puhutun taksiuudistuksen vuoksi taksien palvelut maaseudulla heikentyivät tarkoittamattomalla tavalla, ja Kela-taksien käytön uusi järjestämistapa romutti kyytien järjestämisen taloudellisen ja toiminnallisen järkevyyden. Taksiuudistuksen lainsäädäntöön on sittemmin tehty lukuisia muutoksia (laki liikenteen palveluista 320/2017).
• Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelussa ei arvioitu lähiopetuksen, opetuksen ohjauksen tai palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden toteutusta erilaisilla alueilla, eli sitä, miten esimerkiksi maaseudun toisen asteen opiskelijoiden koulumatkat järjestetään ja korvataan, kun julkista liikennettä ei ole (oppivelvollisuuslaki 1214/2020).

Huolellisella maaseutuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla ohjelmien ja säädösten toimeenpano voi olla osuvampaa ja johdonmukaisempaa.

Joustava työkalu - miten maaseutuvaikutusten arviointia käytetään?

Maaseutuvaikutuksia voidaan arvioida omana prosessina tai osana muita arviointeja. Menetelmän avulla voidaan huomioida "lumipalloefektit" eli vaikutukset muihin palveluihin ja toimintoihin, kuten huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Menetelmän voi ottaa käyttöön koko laajuudessaan tai siitä voi poimia soveltuvia osia.

Prosessia voidaan hyödyntää myös viestinnässä ja päätöksenteon valmisteluvaiheessa, mikä niin ikään lisää hyväksyttävyyttä ja helpottaa päätösten läpivientiä.

Maaseutuvaikutusten arvoinnin vaiheet:

• Päätös menetelmän hyödyntämisestä ja linjaus tavoitteista ja työnjaosta
• Tarkistuslistan läpikäynti
  • Mitä vaikutuksia tunnistetaan? Ovatko ne kielteisiä / myönteisiä / merkittäviä? 
  • Mikäli merkittäviä vaikutuksia tunnistetaan, siirrytään seuraavaan vaiheeseen
• Asiantuntijaryhmätyöskentely tukemaan arviointia
• Kyselytutkimus ja mahdollinen paikkatietoon pohjautuva analyysi
• Osallistava työpaja
  • Valottaa piiloon jääviä vaikutuksia, myös välillisiä ja ristikkäisiä vaikutuksia muun hallinnonalan lainsäädäntöön tai tavoitteisiin, joita ei voida tunnistaa tilastotietojen pohjalta
  • Dialogin avulla voidaan lisätä omaa ja kohderyhmien ymmärrystä muutoksesta ja hakea mahdollisia ratkaisuja

• Lausuntopyyntö ja / tai kuuleminen, johon kutsutaan maaseututoimijoita ja jossa esitetään erityisiä maaseutuun liittyviä kysymyksiä
• Seuranta, jolla varmistetaan onnistunut toimeenpano

Voit tarkastella maaseutuvaikutusten arvioinnin prosessikuvaus -kuviota tarkemmin tästä (png).

Miksi aluevaikutuksia tarkempi maaseutuvaikutusten arviointi on sitten tärkeää?

Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua, jossa tuotetaan sekä ruokamme että vientiteollisuutemme perustan luovat raaka-aineet. Maaseutu on vakituinen koti noin 1,5 miljoonalle suomalaiselle, ja maaseudulla toimii 30 – 40 prosenttia Suomen kaikista yrityksistä. Maaseudun elinkeinorakenne on jatkuvasti myös monipuolistunut.

Joka toinen suomalainen viettää säännöllisesti vapaa-aikaansa maaseudulla, keskimäärin 103 päivää vuodessa. Koronapandemian myötä innostuttiin laajasti etätyöstä, jota moni tekee osittain maaseudulta.

Epävarmassa maailmassa huoltovarmuus on noussut entistä tärkeämmäksi: maaseudun rooli on korvaamaton niin ruokaturvassa, energiantuotannossa kuin taloudellisessa huoltovarmuudessa. Maaseudulla asuvilla ihmisillä sekä siellä toimivilla yhteisöillä ja yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskuntamme perustoimintojen turvaamisessa, ja maaseudun perusinfrastruktuurin kunto vaikuttaa oleellisesti sekä elintarvikehuoltoon että energiahuoltoon.

Muutokset maaseudulla vaikuttavat siis välillisesti meihin kaikkiin.

Maaseutu toimii monelta osin eri tavalla kuin kaupungit. Siksi on yhteinen asiamme huolehtia maaseudun toimintaedellytyksistä ja tarkastella, mitä vaikutuksia tunnistetaan maaseudulle, kun tehdään päätöksiä, uusia ohjelmia ja säädöksiä.

Lataa tästä heti tietopaketti maaseutuvaikutusten arvioinnista hyvinvointialueilla!

Mistä saa apua menetelmän käyttöön?

• Laajempi ohje MVA:n käyttämisestä valtioneuvoston julkaisusarjassa. 
• Jos haluat kysyä lisää, ota yhteyttä maaseutupolitiikan viranhaltijoihin tai erityisasiantuntijoihin (yhteystiedot sivun lopussa).