Maaseutupolitiikan blogissa eri alojen asiantuntijat nostavat ajankohtaisia maaseutupoliittisia aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuovat maaseutunäkökulmaa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin.
Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Osallistu sinäkin maaseutupoliittiseen keskusteluun. Ole yhteydessä Antonia Husbergiin, etunimi.sukunimi@mmm.fi.
Suomi kuten koko Eurooppa ja muu maailma koki vuonna 2015 läheltä, miten rauhan järkkyminen vaikuttaa paikallisesti ja myös henkilökohtaisesti. Syyrian sisällissota pakotti valtavat ihmismäärät pakenemaan kodeistaan ja heidän saapuminen Eurooppaan ja Suomeen herätti monenlaisia tunteita. Pakolaiskriisi pakotti valtion, alueet, kunnat ja paikalliset järjestöt nopeisiin ratkaisuihin. Jälkeenpäin on helppo arvostella toimintaa, mutta ennen kaikkea voi ihailla, miten äkkiä vastaanotto- ja kotoutumisen toimet saatiin vauhtiin.
”Traktoreita piakkoin enemmän kuin hevosia.” Näin otsikoi Aamulehti puoli vuosisataa sitten (7.2.1966). Maassamme vielä tuolloin noin 170 000 hevosta, mutta määrä väheni nopeasti. Hirnujien keski-ikä oli miltei 20 vuotta, eikä uusia työhevosia enää juurikaan kasvatettu. Koko ajan tehokkaammiksi ja käytettävyydeltään paremmiksi muuttuvat traktorit möyrivät yhä useammilla pelloilla ja korvasivat hevosia myös metsätöissä. Työhevosten aika oli päättymässä.
Leader-toiminta, eli yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen, ei ole byrokraattista sanan ikävässä merkityksessä. Harmistun, kun sitä sellaiseksi joskus sanotaan. Leader-ryhmät ovat paikallisen kehittämisen supervoima. Niiden toiminnasta ja tuloksista saa kokonaiskuvan lukemalla ryhmien vuosiraportit. 54 raportin lukeminen on urakka, josta tulee hyvä mieli.
MANEn puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Neuvoston pääsihteerinä toimii Christell Åström (MMM).
