Lähikoulut – tutkittua tietoa päätöksenteon ja arvioinnin tueksi
Sisältö
- Toteutuvatko lasten sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet?
- Tutkimukset ja tilastot osoittavat
- Aihealueittain koottua tietoa (tutkimuksia, selvityksiä, arviointeja päivitetysti)
1. Toteutuvatko lasten sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet?
Suomessa peruskouluverkko on kuntien itsehallintoa ja kunnat päättävät itse kouluverkostaan. Kunnat ovat myös erilaisia erilaisten alueiden maassamme.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttama arviointitutkimus osoittaa vahvasti sen, että perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi on haettava uusia innovatiivisia tapoja organisoida ja kehittää kouluverkkoja. Kunnissa on tähän myös valmiutta, minkä Kuntaliiton verkostoperuskouluhanke hyvin osoittaa (ks. alla).
Karvin arviointi osoittaa lisäksi sen, että kunnissa on parantamisen varaa lapsivaikutusten arvioinnissa niin ylipäätään kuin erityisesti lähikoululakkautusten yhteydessä, jotta varmistetaan lasten sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen. Jo aiempien tutkimusten perusteella olisi myös entistä paremmin tunnistettava laajemmat (kerrannais)vaikutukset maaseutualueiden väestökehitykseen, yritystoimintaan sekä yhteisön sosiaaliseen pääomaan.
Lähikoulu on opetuksen ohella monen toiminnan paikka ja siten merkittävä osa kunnan palveluverkkoa, ja tärkeä tekijä koko yhteisön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Vastaavasti lakkautusten vaikutukset ovat käänteiset, sillä esimerkiksi maaseudun lasten ja nuorten liikkumattomuuden on tutkitusti (Move!-mittaukset) osoitettu linkittyvän pitkiin koulumatkoihin. Pitkässä juoksussa liikkumattomuuden hinta on kallis, sillä väestön liikkumattomuus kaikkineen maksaa yhteiskunnalle jo nyt yhteensä 4,7 Mrd. euroa vuodessa.
Kun taas tarkastellaan lastensuojelun muuttujia kuntaryhmittäin nähdään, että huostaan otettujen lasten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä vaihtelee kuntaryhmittäin maltillisesti. Huostaan otettujen lasten osuus on kuitenkin harvaan asutuilla alueilla (harvaan asutun maaseudun kunnat) selvästi korkeampi. Huostaan otettujen lasten osuus korostuu Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä, harvaan asutun maaseudun kunnissa.
Vahva kansallinen maaseutupoliittinen suositus kuuluukin, että kunnissa arvioidaan laajemmat maaseutuun kohdistuvat vaikutukset kouluverkkoon kohdistuvien selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä. Maaseutuvaikutusten arviointi on jo olemassa oleva menetelmä, joka sisältyy lainvalmistelun vaikutustenarviointiohjeeseen ja siitä on julkaistu erillisohje. Se on hyödynnettävissä myös paikallistason päätöksenteossa.
2. Tutkimus ja tilastot osoittavat, että
- Kouluverkkoa on keskitetty voimakkaammin kuin mitä väestökehitys on maaseutualueilla heikentynyt. Peruskouluikäisiä oli vuonna 2021 yhteensä 10,1 prosenttia Suomen väestöstä, mikä oli 1,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000.
- 66 % vuosien 2010-2018 aikana toteutetuista peruskoulujen lakkautuksista kohdistui maaseudulle
- 605 peruskoulua väheni vuosien 2012–2022 aikana. Vuoden 2022 lopussa oli toiminnassa 2 039 peruskoulua. Peruskouluja lakkautettiin samana vuonna 47 kappaletta ja eniten lakkautuksia oli Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Viime vuosikymmenen aikana on peruskoulujen määrä vähentynyt eniten Etelä-Karjalassa (45,5 prosenttia), Etelä-Savossa (43,9 prosenttia).
- 220 kunnassa väheni koulujen määrä (2010-luvulla) ja voimakkainta keskittäminen on ollut pienimmissä kunnissa. Kunnissa, jossa on 4000–9999 asukasta väheni koulujen määrä kolmanneksella (32,2 prosenttia). Vastaavasti väheni peruskoulujen perusopetuksessa olevien oppilaiden määrä pienimmissä kunnissa 16 prosentilla ja 4000–9999 kunnissa 9,6 prosentilla.
- Kielteisimmin koulun lakkauttaminen vaikuttaa maaseutualueilla yhteisöihin ja viittaa siihen, että itseään vahvistava kielteinen väestökehitys voimistuu lakkautuksen myötä.
- Koululla on väestökehitysvaikutuksia. Koulun lakkauttaminen vaikuttaa ympäröivän yhteisön väestön vähenemiseen voimistaen tätä suhteessa tilanteeseen ennen koulun lopettamista. Esimerkiksi ydinmaaseudun kunnissa, joissa kouluverkon muutokset olivat vähäisiä, peruskouluikäisten määrä väheni vuosien 2010–2020 aikana vain 2,7 prosentilla, kun keskimäärin ryhmän kunnissa peruskouluikäisten määrä väheni noin yhdeksällä prosentilla. Harvaan asutun maaseudun kunnissa, joissa kouluverkkomuutokset ovat olleet vähäisiä peruskouluikäisten määrä jopa kasvoi.
- Väestönkehityksen erot olivat 2010-luvulla huomattavia kouluverkkomuutosluokittain ja kuntaryhmittäin. Kaikissa kuntaryhmissä väestö kehittyi 2010-luvulla otollisimmin kunnissa, joissa kouluverkkomuutokset olivat vähäisimpiä. Useimmissa maaseutukunnissa, joissa kouluverkkomuutokset olivat vähäisiä, väestö supistui kohtuullisesti. Kuitenkin myös maaseutumaisissa kunnissa kuntaryhmään katsomatta väestönkehitys oli huomattavasti vahvempaa kunnissa, joissa kouluverkon muutokset olivat vähäisiä.
- Yhteys voi olla myös toisen suuntainen: kouluverkkoa on voitu supistaa voimakkaasti ennakoiden, koska väestönkehitys on ollut tai väestönkehityksen on ennakoitu olevan heikkoa tulevaisuudessa. Pitkään jatkunut haastava väestönkehitys voi tuottaa kuntaan taloudellisia haasteita, jotka pakottavat säästämään kunnan resursseja esimerkiksi kouluverkkoa supistamalla. Toisaalta tämäkään ei yksiselitteisesti selitä väestönkehityksen ja kouluverkon supistumisen välistä yhteyttä, vaan kehitys saattaa perustua molempiin tekijöihin. Heikkoon väestönkehitykseen etenkin peruskouluikäisten ryhmässä reagoidaan supistamalla kouluverkkoa, mikä entisestään heikentää väestönkehitystä vähentämällä kunnan veto- ja pitovoimaa.
- Tulomuuton näkökulmasta ei vaikuta, että suuriakaan kouluverkkomuutoksia tehneisiin kuntiin kohdistuisi pidemmän ajan kuluttua merkittävästi vähemmän tulomuuttoa. Tämän perusteella kouluverkkomuutoksen voimakkuudella ei ole selvää vaikutusta koko kunnan vetovoimaan. Suuren kouluverkkomuutoksen kunnissa huomattavasti korostunut lähtömuuttoalttius on mielenkiintoinen löydös, jonka voi tulkita linkittyvän kunnan pitovoiman haasteisiin, johon myös kouluverkko vaikuttaa merkittävästi.
- Haastavin tilanne syntyy, jos kouluverkon supistaminen heikentää merkittävästi kunnan pitovoimaa, jolloin riskinä on noidankehä: kunnan pitovoima on heikko, jonka seurauksena taloudellisen tai väestöllisen paineen takia kouluverkkoa supistetaan, joka entisestään heikentää kunnan pitovoimaa, johtaen myös tulevaisuudessa paineeseen supistaa kunnan palveluita.
3. Aihealueittain koottua tietoa peruskouluverkosta, lähikouluista, koulukyydeistä, lapsivaikutuksista sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista
Arviointeja kouluverkkomuutosten vaikutuksista, näkymiä tulevaisuuden kouluverkkoon
- Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksissa ja muutosten vaikutukset alueiden elinvoimaan (KARVI 2022). (raportti + tilastoraportti)
- Primary school closures and population development - is school vitality an investment in the attractiveness of the (rural) communities or not? (Lehtonen, Olli. 2021. Journal of rural studies. 82: 138-147)
- Koulutus tulevaisuudessa (Kari Nyyssölä, OPH 2022)
- Perusopetuksen ja kouluverkon tulevaisuuden näkymiä (Kari Nyyssölä, Timo Kumpulainen, OPH 2020)
- Kun ukset kiinni pantihin : tutkimus 33 lakkautetusta koulusta Pohjois- ja Tunturi-Lapin alueella vuosina 1983-2005. (Terttu Haantie 2013, väitöskirja, Lapin yliopisto)
- Mitä lakkautuksesta opimme? (Sami Tantarimäki, Turun yliopisto 2011)
Yleiskuva väestömuutoksen vaikutuksista opetuksen järjestämiseen
- Väestömurros opetuspalveluiden näkökulmasta. Perusopetuksen saatavuus ja saavutettavuus vuosina 2010- 2021. Kuntaliiton selvitys (Mari Sjöström & Irmeli Myllymäki, 2024).
- Muuttuva väestö – väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Helsingin yliopiston ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) meneillä olevan tutkimuksen väliraportti (2023).
- Väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen : Kansalliset ja kansainväliset kokemukset, seurantaindikaattorit sekä lasten ja nuorten kuulemisen laatukriteeristö - loppuraportti (2023).
- Peruskoulujen määrä väheni edelleen vuonna 2022. Tilastokeskus. Tiedote 14.2.2023
Perusopetuksen järjestäminen kuntien yhteistyönä
- Perusopetuksen järjestäminen kuntien yhteistyönä -julkaisu (Mari Sjöström & Minna Antila, Kuntaliitto 2024)
- Kuntaliiton Verkostoperuskoulu -hankkeeseen osallistuu 10 pilottialuetta vuosina 2022-2024. Kaikki pilotit huomioiden hanke kattaa 39 kuntaa.
Koulu- ja palveluverkkosuunnittelu
- Päätöksenteon areena. Duaalijohtamisen erilaiset rationaliteetit kuntien palveluverkkopäätöksissä (Anni Kyösti, 2024, Hallinnon Tutkimus 43:1 )
- Valtakunnallinen rakentamispaineaineisto (2024) eli asemakaavan ulkopuolisten alueiden rakentamispaineen paikkatietopohjaiset mittarit ja kartasto (SYKE/YM). Karttatyökalulla näkee mm. miten kasvavien kaupunkiseutujen ympäristössä tulomuutto suuntautuu suurelta osin alueille, jossa lähin koulu on muutaman kilometrin etäisyydellä.
- Kouluverkko muuttuu, entä kouluverkkosuunnittelu? (Sami Tantarimäki, Anni Törhönen 2017, KAKS)
- Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde
- Peruskoulun rehtorien kokemuksia koulujen
lakkauttamisilmiöstä -opinnäyte (Auri Raitio, 2023)
Talous
- Perusopetuksen toteutuneet käyttö- ja yksikkökustannukset sekä ennusteet 2015-2030. Perusopetuksen kustannusten selvitys. Kuntaliitto 2024.
Lapsivaikutusten arviointi, lapsiasiat
- Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (Esa Iivonen, Kirsi Pollari, VNK julkaisuja 2022:2)
- Lapsen oikeudet
- Lapsiasiainvaltuutettu
Koulukyydit ja koulumatkat
- Peruspalvelujen arviointi 2021 - kulttuuripalvelut (avi.fi). Esi- ja perusopetuksen kuljetusjärjestelyt. (Aluehallintovirastojen julkaisuja 139/2022)
Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset 2022-2023 (Mari Sjöström, Jarkko Lahtinen & Kati Korteniemi, Kuntaliitto 2024)
Koulukuljetusopas (OPH, oppaat ja käsikirjat 2021:1)
- Fiksusti kouluun –ohjelman webinaarimateriaaleissa (11.11.2021) koulukyydeistä ja kouluverkosta (mm. OPH, Tilastokeskus, Kuntaliitto)
- Vuoroasuminen ja koulukyydit -blogi (Minna Antila ja Mari Sjöström, Kuntaliitto)
Kyläkoulu oppimis- ja kasvuympäristönä
- Kyläkoulut Suomessa: maaseudun pienet koulut opettajien kuvaamina oppimis- ja kasvuympäristöinä (Risto Kilpeläinen, väitöskirja 2010, Jyväskylän yliopisto)
- Att förstå det stora i det lilla : byskolan som pedagogik, kultur och struktur (Gunilla Karlberg-Granlund, väitöskirja 2009, Åbo Akademi)
- Toimiva yhdysluokka (Minna Tervonen, pro gradu, Turun yliopisto 2019)
- Kyläkoulujen sosiaalinen kasvu- ja oppimisympäristö lasten silmin (Meri Toimela, pro gradu, Lapin yliopisto 2015)
Lasten ja nuorten hyvinvointi
- Move 2023: Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn lasku on tasaantunut -tiedote (OPH)
- Move 2023 -tulokset (raportti, OPH et al)
- Move! 2022 -mittausten (OPH et al) mukaan 5. ja 8.luokkalaisista 40 %:lla fyysinen toimintakyky voi aiheuttaa haasteita arjen jaksamiseen. Mittaustuloksissa on alue-eroja, mutta erityinen haaste istuva elämäntapa ja automatkat ovat maaseuduille. Myös em. Karvin arvio toi esille se, että koulumatkojen takia harrastaminen voi olla haastavaa
- Nuorten hyvinvointikatsaus 2023 (Valtion nuorisoneuvosto)
- Kouluterveyskysely 2023 (OPH)
- Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021 (THL)
- Nuorisobarometri 2022: Läpi kriisien (myös aiemmat löytyvät sieltä)
Yhteisö, yhteistyö
- The Heart of the Small Finnish Rural School: Supporting Roots and Wings, Solidarity and Autonomy (Gunilla Karlberg-Granlund, 2023)
- Nedläggning av byskolor i Svenskfinland (Wilma Oja, opinnäyte, 2022)
- Kylän sydän lakkaa silloin sykkimästä (Samuli Heinonen, opinnäyte, 2022)
- Kylät ja koulut - Kylätoiminnan ja oppilaitosten yhteistyön
ja kansalaisvaikuttamisen kehittäminen maaseudulla (Jarmo Röksä & Mikko Äärynen, 2020)
Maaseutupolitiikan viimeisimpiä blogeja aiheesta
- Koulutus- ja kulttuuripalvelut maaseudun mahdollisuutena (Kirsi Kaunisharju, OKM, 2022)
- Alakoulu on maaseutukunnassa elinvoimainvestointi (Olli Lehtonen, Itä-Suomen yliopisto, 2020)
- Palveluverkkosuunnittelu ja kuinka se tehdään (Sami Tantarimäki, 2020)
- Ennalta uupunut tulevaisuudentekijä – sekö minusta tulee isona? (Sami Tantarimäki, 2023)
Muuta materiaalia Suomesta
- Sivistyskatsaus 2023 (OKM). Sivistyskatsaus kuvaa Suomen koulutus- ja kulttuurisektorin kehitystä viime vuosikymmenien ajalta nykypäivään
- Sivistyskatsaus 2024 (OKM)
- Kyläkoulujen pelastuspaketti (2022). Suomen Kylät ry kokosi oman paketin asian tukemiseksi
- Yksityiskouluasiaa edistää Yksityiskoulujen liitto
- Juuret juniorille – Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen. Politiikkasuositus 3/2022
- SALT-verkostohanke (käynnissä). Lasten ja nuorten saaristo- ja maaseutuakatemia.
Tutkimuksia Pohjoismaista ja Euroopasta
- Nuoret ja muuttuva maaseutu pohjoismaissa (Lauri Julkunen 2024, Nuoristutkimusseuran Verkkojulkaisuja 183)
- The Nordic Dimension in Education – Between Myth and Reality (John Benedicto Krejsler, The Nordic Dimension in Education Vol 43 No. 1, 2023).
- Making Rural Areas Attractive for Teachers and Principals: Putting Rural Educational Settings on the Agenda (Sandra Lund & Gunilla Karlberg-Granlund, The Nordic Dimension in Education Vol 43 No. 2, 2023).
- The political effects of rural school closures – Evidence from Sweden (Zeth Isaksson 2023, Journal of Rural Studies)
- Village schools as a hub in the community - A time-geographical analysis of the closing of two rural schools in southern Sweden (Magdalena Cedering
, Elin Wihlborg 2020, Journal of Rural Studies) - Do rural school closures lead to local population decline? (Tanska, Jens Fyhn Lykke Sørensen et al 2021, Journal of Rural Studies)
- Rural communities and schools – Valuing and reproducing local culture (Norja, Mariann Villa, Agneta Knutas 2020, Journal of Rural Studies).
- Educational Research and Schooling in Rural Europe (kirja, ed. by Cat Cristy, Linda Hargreaves, Silvie R. Kucerova, 2020)
- How rural schools in Czechia respond to parental preferences: Different approaches to students’ well-being (Zdeněk Svoboda et al, Journal of Pedagogy 2022).
- Educational Research and Schooling in Rural Europe. An Engagement with Changing Patterns of Education, Space and Place. (Cath Gristy, Linda Hargreaves, Silvie R. Kucerová, A volume in the series: Current Research in Rural and Regional Education 2020)
Lisätietoa
-
Tantarimäki, Sami
Erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Sähköpostiosoite: sami.tantarimaki@gov.fiPuhelinnumero: 050 431 2569Sami on erityisasiantuntija maa- ja metsätalousministeriössä ja toimii maaseutupolitiikan neuvoston tehtävissä. Sami on filosofian tohtori ja on aikaisemmin toiminut suunnittelijana Turun yliopiston Brahea-keskuksessa.