Kumppanuuden käsikirja

Eri sukupolvet yhdessä.
Näiltä sivuilta löydät tietoa kumppanuudesta. Eli siitä, miten julkinen sektori eli valtio ja kunnat, kolmas sektori eli yhdistykset, yksityinen sektori eli yritykset, seurakunnat, oppilaitokset sekä tavalliset kansalaiset voivat eri tavoin toimia kumppaneina esimerkiksi hyvinvoinnin, palvelujen, paikallisen elinvoiman, demokratian ja työllisyyden parantamiseksi.

Kumppanuus oli maaseutupolitiikan erityisteema vuonna 2016

Näiden tietosivujen sisältö perustuu vuonna 2016 toteutettuun kumppanuustyöhön. Tiedot on päivitetty sivustosta Kumppanuuden käsikirjasto, joka tuotettiin osana Maaseutupolitiikan neuvosto MANEn kumppanuustyötä. 

Kumppanuustyön tavoitteena oli konkretisoida, mitä kumppanuuksilla tarkoitetaan ja siten parantaa kumppanuusosaamista sekä paikallisella että kansallisella tasolla. 

Lue kumppanuustyön johtopäätökset ja politiikkasuositukset.

Lue MANEn edeltäjä YTR:n kannanotto kumppanuudesta (2015).

Mitä kumppanuus on?

Kumppanuuden määritteleminen on vaikeaa. Tarkka määrittely ei ole välttämättä tarkoituksenmukaistakaan, sillä kumppanuutta on käytännössä monenlaista.

Muutama tärkeä tunnuspiirre on kumppanuuksissa kuitenkin yhteinen:

Kumppanuus perustuu yhteiseen, yhdessä sovittuun tavoitteeseen.

  • Yhteistyö on harkittua.
  • Kumppanuus perustuu luottamukseen.
  • Tekeminen on konkreettista.
  • Toiminta on vastavuoroista.
  • Ymmärretään, että toinen tarvitsee toistaan.
  • Toiminta perustuu toisen kunnioittamiseen sekä toisen erityispiirteiden ja kulttuurin arvostamiseen.
  • Yhteisille kohtaamisille on paikkansa ja rakenteensa.

Tällä sivulla on esitelty muutamia tapoja hahmottaa sitä, mitä kumppanuus tarkoittaa.

Yhteistyö, verkostot ja kumppanuus - mitä eroa niillä on?

Miten kumppanuus eroaa yhteistyöstä ja verkostoista? Erot voivat nopeasti ajateltuna tuntua pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta käytännössä erot ovat ratkaisevan tärkeitä. Kun toimitaan kumppanuudessa,

  • tavoitteet ovat yhteisiä,
  • toiminta perustuu luottamukseen,
  • yhdenvertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen,
  • toimivaan, avoimeen vuorovaikutukseen ja
  • toiminnasta on aitoa lisäarvoa molemmille osapuolille,
  • toimijoiden resurssit ja osaaminen täydentävät toisiaan.

Kumppanuutta ei synnytetä hetkessä, vaan se vaatii prosessin kehittyäkseen.

Erot ovat merkittäviä verrattuna esimerkiksi perinteiseen yhteistyöhön, joka perustuu usein hierarkiseen asetelmaan.

Eritasoista yhteistyötä ja kumppanuuksia

Kumppanuus voi olla ihmisten tai organisaatioiden välistä, tai näitä molempia.

Kumppanuutta ei solmita vaan se rakentuu prosessina. Yhteistyö kehittyy kumppanuudeksi, kun luottamus vahvistuu ja intressit ja tavoitteet ovat riittävän yhteisiä.

Kumppanuuden rakentumista voi hahmottaa polkuna, jota kuljettaessa yhteistyö kehittyy ja syvenee.

Kumppanuutta voi hahmottaa myös oheisen kuvan tapaan portaina, joilla noustaan tasolta toiselle:

  1. ei yhteistyötä,
  2. henkilökohtaisiin yhteyksiin perustuva yhteistyö,
  3. työntekijöiden verkostoitumiseen perustuva yhteistyö,
  4. toiminnallisesti suuntautunut yhteistyö,
  5. organisatorisesti suuntautunut yhteistyö ja
  6. toimintojen yhdistämiseen tähtäävä yhteistyö.

Kumppanuuden rakentumisen perustana on aina ihmisten välisiin henkilökohtaisiin kontakteihin perustuva vuorovaikutus ja tunteminen, vahva sosiaalinen pääoma. Ilman sitä ei ole mahdollista rakentaa kumppanuutta myöskään organisaatioiden välillä.

Kuvassa esitetty portaikkomalli on kehitetty alun perin erityisvarhaiskasvatuksessa kuntarajat ylittävän kuntien välisen yhteistyön hahmottamiseen, mutta se soveltuu myös yleisemmin kumppanuusprosessien kuvaamiseen.

Myös sektorien - esimerkiksi kunnan ja järjestön - välisen kumppanuuden kehittymistä voidaan pohtia tämän portaikkomallin avulla.

Kumppanuuskartan piirtäminen avuksi asian hahmottamiseen

Kumppanuuden määritteleminen yleisellä tasolla ei välttämättä auta hahmottamaan, mitä kumppanuus käytännössä tarkoittaa tai mitä se voisi juuri minun kunnassani tai minua kiinnostavassa teemassa olla.

Kumppanuuden konkretisoinnissa voi käyttää apuna kumppanuuskarttaa.

Mieti hetki, mitä eri toimijoita paikallisella tai alueellisella tasolla on. Ja mieti, mitkä näistä toimijoista ovat tärkeitä juuri siinä tehtävässä tai teemassa, jonka kehittämisestä on kysymys. Mitä ovat ne keskeiset toimijat, jotka olisi koottava yhteisen pöydän ääreen miettimään juuri tätä asiaa?

  • Jos esimerkiksi halutaan parantaa kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja vähentää heidän yksinäisyyttään, keitä tämä asia koskee?
  • Tai jos paikkakunnalle on asettunut asumaan maahanmuuttajia, mitkä tahot olisi hyödyllistä kutsua yhteiseen pöytään miettimään keinoja onnistuneeseen kotouttamiseen?
  • Tai jos työttömyystilastot synkistyvät ja paikkakunnalla halutaan koota voimat uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi, ketkä silloin kutsutaan yhteiseen kumppanuuspöytään?

Mitä tärkeitä tahoja mielestäsi puuttuu viereisestä kumppanuuskartasta?

Kumppanuuspöytä

Yksi tapa hahmottaa kumppanuuksia sekä käsitteellisesti että käytännössä on kumppanuuspöytä. Kumppanuuspöytä kokoaa yhteen eri toimijoita keskustelemaan asioista ja tavoitteista, jotka ovat yhteisiä, sekä sopimaan siitä, kuka tekee mitäkin ja millä resursseilla.

Kumppanuuspöytiä toimii muutamilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea ja käytännöt ovat kehittymässä. Kumppanuuspöytiä on kokeiltu tai niitä on käytössä ainakin Etelä-Savossa, Pieksämäellä sekä Keski-Suomessa.

Kumppanuuspöydät voivat olla

  • paikallisia tai alueellisia, kuten Pieksämäen alueelliset kumppanuuspöydät tai
  • teemallisia, esimerkiksi ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä.

Sisältö ja tarve ratkaisee

Kumppanuudessa tekemiselle on aina oltava ajankohtainen, yhteinen tarve. On paljon tehtäviä, joista voidaan huolehtia kumppanuudessa. Viereisessä kuvassa muutamia esimerkkejä.

Yksi tärkeä syy toimia kumppanuudessa on saada kaikki halukkaat mukaan toimintaan yhteisten tavoitteiden puolesta. Näin saadaan myös kaikki mahdolliset resurssit hyödynnettyä.

Julkisen sektorin resurssien vähentyessä on tarpeen kokoontua yhteen pohtimaan, minkälaisia resursseja eri toimijoilla on osallistua. Kumppanuuden avulla voidaan yhdistää erilaisia resursseja:

  • taloudellisia resursseja, kuten verovaroja ja yksityistä rahaa,
  • vapaaehtoistyötä,
  • eri näkökulmia samaan asiaan,
  • erilaista osaamista ja ammattitaitoa,
  • paikallistuntemusta,
  • kontakteja,
  • keinot tavoittaa eri kohderyhmiä.

Kumppanuuksien kautta voidaan myös merkittävästi parantaa suunnittelun ja valmistelun laatua.

Kumppanuuden lajityypit

Kumppanuutta voidaan rakentaa monella eri tavalla.

  • Se voi olla yhteistä keskustelua.
  • Se voi olla yhteisten tapahtumien järjestämistä.
  • Se voi olla tilakumppanuutta.
  • Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuuden muodot ovat kehittyneet viime vuosina paljon palvelumuotoilun ja yhteissuunnittelun menetelmien myötä.
  • Se voi olla palvelukumppanuutta tai budjettikumppanuutta.
  • Kumppanuus voi rajautua jollekin tietylle alueelle.
  • Se voi rajautua johonkin tiettyyn teemaan.

Puheenvuoroja kumppanuudesta

Kumppanuutta on käytännössä monenlaista. Kumppanuus myös hahmotetaan eri tavoin. Alta löydät lyhyitä videoita, joiden avulla hahmottuu kuva siitä, mitä kaikkea kumppanuus käytännössä voi tarkoittaa. Osa videoista on tuotettu osana MANEn kumppanuustyötä vuonna 2016 ja ne löytyvät myös kumppanuustyön Youtube-kanavalta. Joukossa on myös muiden tahojen tuottamia videoita.

Esimerkkejä kentältä

Alta löydät Kumppanuuden käsikirjastoon koottuja esimerkkejä. Lista on päivitetty.

Kumppanuuspäivät

Yhteenvedot ja materiaalit järjestetyistä Kumppanuuspäivistä. Järjestelyistä vastaa Maaseutupolitiikan Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto (KAHVEE).
  • Kumppanuuspäivä 2017

    Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan

    Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.

    Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.

    Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta, 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.

    Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.

    Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä (kuvassa keskellä).

    Päivän alkajaisiksi tarjottiin mahdollisuus tutustua oikeusministeriön Demokratiapalkinnon sekä valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeen demokratiatunnustuksen 2017 saajiin auditorion aulatiloissa. Vuonna 2017 sekä palkinnon että tunnustuksen teemana oli kumppanuus. Mukana olivat muun muassa maahanmuuttajanaisia osallistava DaisyLadies ry (kuvassa) ja esimerkkejä yhteistyökumppanuudesta ikääntyneitä opastavien tietotekniikkatoimijoiden välillä ja Oulun omaishoidon kehittämisen vuorovaikutteinen toimintatapa.

    Kumppanuuspäivä järjestettiin kolmatta kertaa Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja oikeusministeriön yhteistyöllä.

    Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti Kumppanuuspäivän 2017 avauspuheenvuorossaan maakunnissa tehtävän kumppanuustyön tärkeyttä.

    – Tu­le­vai­suu­den kun­nan pe­rus­teh­tä­vät edel­lyt­tävät poik­ki­hal­lin­nol­lis­ta yh­teis­työ­tä, painotti Ministeri Vehviläinen.

    Ministeri Vehviläinen korosti luottamuksen vahvistamisen tarvetta ja yksilön roolia muutoksessa.

    – Yhteistyö kehittyy kumppanuudeksi, kun luottamus vahvistuu ja intressit ja tavoitteet ovat riittävän yhteisiä, ministeri Vehviläinen sanoi ja lisäsi, että aidolla kumppanuudella kaikki voimavarat otetaan käyttöön.

    Kumppanuuspäivän pääpuhujana toiminut professori emerita Briitta Koskiaho painotti omassa puheenvuorossaan moniosaisen maailman yksilöllisiä ratkaisuja. Näissä kansalaisyhteiskunta toimii yhä enemmän oppaana ja asioiden edistäjänä.

    – Kumppanuudesta on tulossa välttämättömyys, Koskiaho totesi ja korosti, että syventynyt yhteistoiminta - kumppanuus - edellyttää, että markkina-ajattelu väistyy taustalle.

    – Kaikkia ei voi pakottaa samaan muottiin, se olisi nykyaikaa, alleviivasi Koskiaho ja esitti huolensa siitä, ettei järjestökenttä osaa hyödyntää niissä olevaa potentiaalia. Hän kannusti vanhoja ja uusia kansalaisjärjestöjä lyöttäytymään yhteen, jotta niitä saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman täysipainoisesti. Lisäksi professori emerita Koskiaho korosti vapaaehtoisille toimijoille maksettavan korvauksen tärkeyttä.

    – Raha ja hyöty on oltava balanssissa, Koskiaho korosti ja kritisoi verotukseen liittyviä linjauksia - ne rajoittavat kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta tilanteessa, jossa hyvinvointivaltio vetäytyy.

    Kumppanuudessa toimiminen on mahdollistanut arjen turvan Lapissa.

    – Arjen turva on, kun työ ja toimeentulo, palvelut ja lähipalvelut sekä osallisuus ja yhteisöllisyys ovat kunnossa, Marko Palmgren Arjen turvaa -hankkeen projektipäällikkö Lapin liitosta totesi.

    Kumppanuuteen ja verkostotoimintaan perustuvan Arjen turvaa -toimintamallissa kunta ei välttämättä tee kaikkea itse, vaan mahdollistaa kyläyhdistysten, järjestöjen, yritysten ja kuntalaisten tekemisen. Esimerkiksi järjestöavustukset, osallistuva budjetointi, hankinnoilla kehittäminen ja hyvinvointisetelin kautta ovat asioita, joihin voisi hyvin osallistaa myös kunnat, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset, Palmgren totesi.

    Maaseutuparlamentissa Vuoden kyläksi toistamiseen palkitun Eskolan kylän hanketyöntekijä Miia Tiilikainen korosti asennemuutosta julkisella ja yksityisellä puolella.

    – Pienet toimijat, järjestöt ja yhteiskunnalliset yritykset mielletään harrastelijoiksi, joilla ei ole todellista merkitystä, Tiilikainen kertoi ja painotti osaamisen ja rohkeuden lisäämistä kunnissa.

    – Pieni ja suuri voivat olla keskenään erittäin hyvät kumppanit, Tiilikainen korosti.

    Kumppanuuspäivän 2017 esitykset ovat katsottavissa Maaseutupolitiikan Slideshare-kanavalta:

    Lisää tietoa Kumppanuuspäivästä 2017:

    Neuvotteleva virkamies, Christell Åström, maa- ja metsätalousministeriö, 029 51 62030

    Erityisasiantuntija, Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto, 09 771 2509

    Erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö, 02951 50416

  • Kumppanuuspäivä 2016

    Kumppanuuspäivän 2016 antia

    "Kumppanuuden tavoite on pelastaa Suomi", totesi YTT Juha Heikkala Kumppanuuspäivässä Helsingissä 19.10.2016. Päivän aikana todettiin, että kolmannella ja neljännellä sektorilla on yhteiskunnassa yhtä tärkeä ja arvokas rooli kuin julkisella ja yrityssektorilla. Ne ovat paljon enemmän kuin pelkkiä julkisen sektorin tai yritystoiminnan täydentäjiä.

    Kumppanuuspäivä kokosi Kuntatalolle noin 100 osallistujaa eri puolilta Suomea. Keskustelua seurattiin laajasti myös suoran lähetyksen kautta verkossa.

    Kaija Majoinen, Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja, korosti kumppanuuden merkitystä tulevaisuuden kunnassa. Vaikka kuntiin kohdistuu monia muutoksia, mielikuva tulevaisuuden kunnasta on pääosin positiivinen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja paikallisen elinvoiman kehittäminen tapahtuu kumppanuudessa kuntalaisten, järjestöjen, yritysten, sidosryhmien ja muiden kuntien kanssa. Majoinen peräänkuulutti käytännön toimia vahvistaa kumppanuuksia ja eri toimijoiden välistä luottamusta ja yhteisiä tavoitteita.

    Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen lähestyi kumppanuutta korostaen julkisen vallan vastuuta ja hankintojen järkevyyttä. Julkisella vallalla on yleisvelvoite huolehtia kansalaisten tärkeimmistä peruspalveluista, mutta eri ryhmien hyvinvointia ja palveluja voidaan parantaa myös kumppanuuksin, esimerkiksi lisäämällä järjestöiltä tehtäviä suorahankintoja. Kilpailutus toimii ja on tarpeen palveluissa, joissa on aidot, toimivat markkinat. Pietikäinen kritisoi sitä, etteivät poliitikot Suomessa ole ymmärtäneet sosiaalitalouden merkitystä. ”Vahva järjestökenttä on sosiaalinen innovaatio, josta Suomen täytyisi pitää kynsin hampain kiinni”, sanoi Pietikäinen.

    Dosentti Jorma Niemelä Diakonia-ammattikorkeakoulusta vei kuulijat valokuvien ja lehtileikkeiden avulla ajatusmatkalle tulevaisuuden Suomeen. Niemelä aloitti maalaamalla synkän kuvan tämän päivän globaaleista, taloudellisista ja inhimillisistä uhkista sekä haasteista, mutta jatkoi valoisammin nostaen esille monia ihmisten ja ajan muutoksesta kertovia ilmiöitä. Tavoitteeksi Niemelä asetti sellaisten inklusiivisten, älykkäiden ja resurssitehokkaiden toimintatapojen ja ekosysteemien luomisen, joissa valtaistetaan ja voimaannutetaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta, ja jotka yhdistävät kaikkien eri toimijoiden kyvykkyyden ratkaista taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä ongelmia. Tämänkaltaisen ekosysteemiajattelun olisi oltava osa myös maakunta- ja sote-uudistusta.

    Lotta Johansson Överenskommelsen Kumppanuuspäivä 2016Lotta Johansson kertoi Ruotsissa jo pian 10 vuoden ajan tehdystä kumppanuustyöstä. Keskustelu tämän Överenskommelsen-työn tarpeellisuudesta käynnistyi, kun julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön pelisääntöjä sekä järjestöjen tekemän työn yhteiskunnallista merkitystä haluttiin kirkastaa. Överenskommelsen-työn johtoryhmän puheenjohtajana toimiva Johansson korosti kumppanuuksien rakentamisen perustuvan dialogiin, avoimuuteen, pitkäjänteisyyteen sekä siihen, että yhteistyöhön osallistuvat tahot – valtio, kunnat ja järjestöt – ovat itsenäisiä ja riippumattomia. Kansallisella tasolla sovitut yhteiset arvot ja pelisäännöt toimivat työkaluna, kun paikallisen ja alueellisen tason överenskommelsen-sopimuksia ja -prosesseja toteutetaan.

    Juha Heikkala Kumppanuuspäivä 2016YTT Juha Heikkala Valo ry:stä veti aamupäivän puheenvuorot yhteen toteamalla, että puheenvuoroissa tuli erinomaisesti esille kaikki se tieto, taito ja ymmärrys, joita tarvitaan kumppanuuden edistämiseksi Suomessa. Heikkala korosti, että todellisia muutoksia saadaan aikaan, kun keskitytään pitkäjänteisiin strategisiin kumppanuuksiin lyhytjänteisen yhteistyön tai näkökulman asemesta. Kaikkein tärkeimpänä kumppanuuden kulmakivenä hän kuitenkin korosti ihmistä ja inhimillisyyttä: olenko itse aidosti tekemässä muutosta? Heikkala kiteytti aamupäivän tunnelman toteamalla, että "kumppanuus tarkoittaa enemmän tai vähemmän sitä, että Suomi pelastuu".

    Kumppanuuspäivän puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä Marttaliitosta. Kumppanuuspäivä järjestettiin yhteistyössä Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja oikeusministeriön kesken.

    Kumppanuuspäivän aineistot löytyvät Kumppanuuden käsikirjastosta. Käsikirjastosta löytyy myöhemmin myös linkki aamupäivän videotallenteeseen.

    Kumppanuuspäivän iltapäivässä paneuduttiin kuudessa teemallisessa kumppanuuspöydässä muun muassa hankintoihin ja järjestöavustusten vastikkeellisuuteen, osallistuvaan budjetointiin, kansalaistoiminnan tulevaisuuteen, sekä kuntien ja yritysten kumppanuuteen. Näiden kumppanuuspöytien lisäksi iltapäivällä käytiin neuvottelu siitä, miten kumppanuustyötä tulisi Suomessa jatkaa.

    Esitelmät katsottavissa Maaseutupolitiikan Slideshare-kanavalta. 

    Kaija Majoinen: Tervetuloa Kumppanuuspäivään ja Kuntatalolle
    Jorma Niemelä: Kurkistus tulevaisuuteen: millainen on hyvinvoiva ja elinvoimainen Suomi 2020-luvulla?: Kurkistus tulevaisuuteen: millainen on hyvinvoiva ja elinvoimainen Suomi 2020-luvulla?

    Lotta Johansson: Vieraita länsinaapurista, miten kumppanuutta on edistetty Ruotsissa?, Överenskommelsen: Vieraita länsinaapurista, miten kumppanuutta on edistetty Ruotsissa?, Överenskommelsen

    Juha Heikkala: Miten vastaa kansalaisyhteiskunta?

    Marianne Heikkilä ja Ritva Pihlaja: Kumppanuuspäivän huoneentaulut