Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)
Uusinta uutta!
Päätösten liikennevaikutukset näkyviksi. Liikenteen maaseutuvaikutusten arviointi -lomake (2024).
Saatavilla myös englanninkielinen versio Rural transport impact assessment form (2024).
Miksi aluevaikutuksia tarkempi maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää?
Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua, jossa tuotetaan sekä ruokamme että vientiteollisuutemme perustan luovat raaka-aineet. Maaseutu on vakituinen koti asuu vajaa 1,5 milj. ihmistä vakituisesti ja maaseudulla toimii 30–40 prosenttia Suomen kaikista yrityksistä. Elinkeinorakenne on jatkuvasti monipuolistunut.
Joka toinen suomalainen viettää säännöllisesti vapaa-aikaansa maaseudulla, keskimäärin 103 päivää vuodessa. Koronapandemian myötä innostuttiin laajasti etätyöstä, jota moni tekee osittain maaseudulta.
Epävarmassa maailmassa huoltovarmuus on noussut entistä tärkeämmäksi: Maaseudun rooli on korvaamaton niin ruokaturvassa, energiantuotannossa kuin taloudellisessa huoltovarmuudessa. Maaseudulla asuvilla ihmisillä sekä siellä toimivilla yhteisöillä ja yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskuntamme perustoimintojen turvaamisessa, ja maaseudun perusinfrastruktuurin kunto vaikuttaa oleellisesti sekä elintarvikehuoltoon että energiahuoltoon.
Muutokset maaseudulla vaikuttavat siis välillisesti meihin kaikkiin.
Maaseutu toimii monelta osin eri tavalla kuin kaupungit. Siksi on yhteinen asiamme huolehtia maaseudun toimintaedellytyksistä ja tarkastella, mitä vaikutuksia tunnistetaan maaseudulle, kun tehdään päätöksiä, uusia ohjelmia ja säädöksiä.
Lataa tästä heti tietopaketti maaseutuvaikutusten arvioinnista hyvinvointialueilla!
Parempi arvioida kuin katua - mikä on MVA?
Millaisia vaikutuksia valmistelussa olevalla päätöksellä on maaseudun ihmisiin ja yhteisöihin, yrityksiin ja elinkeinoihin sekä näiden rakenteisiin ja keskeisiin suhteisiin? Tätä kannattaa kysyä heti päätöksen valmistelun alkuvaiheessa, ja siihen voi saada vastauksia maaseutuvaikutusten arviointimenetelmällä (MVA).
MVA on yksinkertainen ja joustava työkalu, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä ja varmistamaan, ettei aikaa kulu korjausliikkeisiin jälkikäteen. Menetelmän avulla tehdyt perustellut päätökset ovat myös hyväksyttävämpiä.
MVA:n avulla voi välttää ongelmia, joita on kummunnut esimerkiksi vuoden 2004 jätevesiasetuksesta, vuoden 2017 taksiuudistuksesta tai vuoden 2020 oppivelvollisuuden laajentamisesta.
- Jätevesiasetuksen määräyksiä pidettiin kohtuuttomina ja sanktioiden uhka houkutteli markkinoille epärehellisiä toimijoita, jotka käyttivät tilannetta ja maaseudun asukkaiden tietämättömyyttä hyväkseen. Asetusta jouduttiin tarkentamaan ja lieventämään useita kertoja (alkuperäinen asetus: 542/2003 ja ajantasainen asetus: 157/2017).
- Paljon puhutun taksiuudistuksen vuoksi taksien palvelut maaseudulla heikentyivät tarkoittamattomalla tavalla ja Kela-taksien käytön uusi järjestämistapa romutti kyytien järjestämisen taloudellisen ja toiminnallisen järkevyyden. Taksiuudistuksen lainsäädäntöön on tehty lukuisia muutoksia (laki liikenteen palveluista 320/2017).
- Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelussa ei arvioitu lähiopetuksen, opetuksen ohjauksen tai palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden toteutusta erilaisilla alueilla: miten esimerkiksi maaseudun toisen asteen opiskelijoiden koulumatkat järjestetään ja korvataan, kun julkista liikennettä ei ole (oppivelvollisuuslaki 1214/2020).
Huolellisella maaseutuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla ohjelmien ja säädösten toimeenpano voi olla osuvampaa ja johdonmukaisempaa.
Joustava työkalu - miten MVA:ta käytetään?
Maaseutuvaikutuksia voidaan arvioida omana prosessina tai osana muita arviointeja. Menetelmän avulla voidaan huomioida lumipalloefektit eli vaikutukset muihin palveluihin ja toimintoihin, kuten huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Menetelmän voi ottaa käyttöön koko laajuudessaan tai siitä voi poimia soveltuvia osia.
Prosessia voidaan hyödyntää viestinnässä ja päätöksenteon valmisteluvaiheessa, mikä niin ikään lisää hyväksyttävyyttä ja helpottaa päätösten läpivientiä.
Arvoinnin vaiheet:
- Päätös menetelmän hyödyntämisestä ja linjaus tavoitteista ja työnjaosta
- Tarkistuslistan läpikäynti
- Mitä vaikutuksia tunnistetaan ja ovatko ne kielteisiä/myönteisiä/merkittäviä; mikäli merkittäviä vaikutuksia tunnistetaan, siirry seuraavaan vaiheeseen
- Asiantuntijaryhmätyöskentely tukemaan arviointia
- Kyselytutkimus ja mahdollinen paikkatietoon pohjautuva analyysi
- Osallistava työpaja
- Valottaa piiloon jääviä vaikutuksia, myös välillisiä ja ristikkäisiä vaikutuksia muun hallinnonalan lainsäädäntöön tai tavoitteisiin, joita ei voida tunnistaa tilastotietojen pohjalta; dialogin avulla voidaan lisätä omaa ja kohderyhmien ymmärrystä muutoksesta ja hakea mahdollisia ratkaisuja.
- Lausuntopyyntö ja/tai kuuleminen, johon kutsutaan maaseututoimijoita ja jossa esitetään erityisiä maaseutuun liittyviä kysymyksiä
- Seuranta varmistamaan onnistunut toimeenpano
Voit tarkastella maaseutuvaikutusten arvioinnin prosessikuvaus -kuviota tarkemmin tästä (png).
Mistä saa apua menetelmän käyttöön?
- Laajempi ohje MVA:n käyttämisestä valtioneuvoston julkaisusarjassa.
- Jos haluat kysyä lisää, ota yhteyttä maaseutupolitiikan viranhaltijoihin tai erityisasiantuntijoihin (yhteystiedot sivun lopussa).
Tietopaketteja maaseutuvaikutusten arvioinnista
-
Webinaarin taustoitusta
Hyvinvointialueiden palveluverkot ovat muutoksessa koko Suomessa hyvinvointialueiden valtavien alijäämien vuoksi. Muutokset tarkoittavat käytännössä palveluverkon karsimista ja kiinteiden toimipisteiden lisääntyvää korvaamista liikkuvilla ja digitaalisilla palveluilla. Palveluverkkomuutosten vaikutukset kohdistuvat erityisesti maaseutualueille. Päätöksiä tehdään nopealla aikataululla, mikä haastaa vaikutusten ennakkoarviointia.
Maaseutuvaikutusten arviointi osallistavana menetelmänä tarjoaa tukea päätöksentekoon. Menetelmä on integroitu mukaan myös hyvinvointikertomusten ennakkovaikutusten arviointiin.
19.3.2024 järjestetyn webinaarin tavoitteet olivat
- Jakaa tietoa hyvinvointialueille Maaseutuvaikutusten arvioinnin (MVA) työkalusta ja sen käyttöönoton merkityksestä
- Antaa konkreettisia vinkkejä MVA:n toteutukseen
- Kuulla hyvinvointialueiden näkemyksiä ja kokemuksia vaikutusten arvioinneista
Materiaalit
- Mikä ihmeen maaseutuvaikutusten arviointi? Tarja Lukkari ja Mari Kattilakoski, erityisasiantuntijat, maaseutupolitiikan HYMY-verkosto
- Miten MVA huomioidaan osana vaikutusten arviointia? MVA osana sähköistä EVA-työkalua. Ville Nieminen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
- Sote- ja pelastuspalveluilla on isot vaikutukset kuntien elinvoimaan sekä kuntalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen – Mistä työkalut yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan luomiseen? Marjukka Manninen, kunnanjohtaja Ii
- Hyvinvointialueen kokemuksia palveluverkkopäätöksen ennakkoarvioinnista, Juha Mustonen, aluehallituksen puheenjohtaja, Siun sote, Pohjois-Karjala
MVA:n toteuttaminen käytännössä
Linkki webinaarin tapahtumasivulle: Maaseutupolitiikka.fi | Hyvinvointialueiden palveluverkot muutoksessa…
-
-
Seminaarin taustoitusta
Seminaari järjestettiin Pikkuparlamentissa 15.11.2023 maa- ja metsätalousministeriön, maaseutupolitiikan neuvoston ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan ja tulvaisuusvaliokunnan kanssa.
Maantiede ja yhdyskuntarakenne, väestö- ja elinkeinorakenne, sosioekonomiset ja kulttuuriin liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, miten päätöksien vaikutus osuu erilaisille alueille. Suomi on EU:n maaseutumaisimpia maita. Millä tavalla voimme poliittisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelutyössä tunnistaa erityisesti maaseutualueita koskevia erityispiirteitä, vaikutuksia, vaihtoehtoja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia?
Miltä näyttää politiikan osuvuus, kun asioita tarkastelee maaseutulinssien kautta? Mitä erityiskysymyksiä on tunnistettava kestävyysmurrokseen ja digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyen? Mitä voimme oppia kansainvälisen ja kansallisen tutkitun ja koetun tiedon pohjalta? Tilaisuudessa kuulemme alustuksia Suomesta ja maailmalta. Keskustelemme moniäänisesti maaseutualueisiin liittyvistä erityiskysymyksistä ja maaseutuvaikutusten arvioinnista, sen tarpeesta ja toteutuksesta. Tilaisuuden keskustelun anti hyödynnetään menetelmän kehittämiseen.
Maaseutuvaikutusten arviointi (eng. rural proofing) on menetelmä, jolla voidaan varmistaa politiikan ja päätösten osuvuus ja johdonmukaisuus myös maaseutualueilla. Menetelmä sisältyy lainvalmistelun arviointiohjeeseen (2022). Arvioinnin tueksi on julkaistu erillisohje (2022). Arviointi on myös nostettu EU komission pitkän aikavälin maaseutuvision toimintasuunnitelman yhdeksi läpileikkaavaksi toimeksi. EU:n komissio ja OECD kehottavat jäsenvaltioitaan arvioimaan maaseutuun kohdistuvia vaikutuksia.
Tilaisuutta tallenne voi katsoa eduskunnan verkkosivuilta. (Ulkoinen linkki)
Ohjelma ohessa (pdf).
Tilaisuudessa jaetut materiaalit:
Tietoa ja erätaukoa: Miltä näyttää kestävä kasvu, digitaalinen ja vihreä siirtymä maaseutunäkökulmasta?
AlustuksetKestävän kasvun kaava maaseudun kontekstissa: kipupisteet ja menestyksen eväät Tuomas Kuhmonen, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Talousmaantieteelliset faktat; millä eväillä maaseutualueiden elinvoima rakentuu? Olli Lehtonen, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
Maaseutuun kohdistuvat maankäyttötarpeet ja oikeudenmukaisuus; yhteensovittamista vai sivusta katselemista? Mikko Weckroth, tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus
Tietoa ja erätaukoa: Politiikan osuvuus maaseutualueiden näkökulmasta maailmalla, EU:ssa ja Suomessa
The role of and need for Rural Proofing in OECD-countries, what can we learn? Ms. Betty-Ann Bryce, Senior Rural Coordinator, Centre for SME’s and regions, Organisation for Economic Co-operation and Development OECD
The role of and need for Rural Proofing within the EU (etäyhteydellä) Ms. Wallis Vandebrock-Goelen, Senior expert attached to the Deputy Director-General for urban and territorial development and Head of the REGIO project group on the long-term Vision for the EU’s Rural Areas, DG REGIO, European Commission
Onko tarkemmalle aluetietoisuudelle tarvetta Suomessa? Havaintoja kansallisen politiikan osuvuudesta ja johdonmukaisuudesta maaseudulla Hilkka Vihinen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus -
Tietopaketti - materiaaleja hyvinvointialueen maaseutuvaikutusten arviointiin:
- Maaseutuvaikutusten arvioinnin tarkistuslista (täytettävä pdf-lomake)
- Valtuustoaloitepohja maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöön ottamisesta (täytettävä word-dokumentti)
- Maaseutuvaikutusten arviointi hyvinvointialueille -esite: Parempi arvioida kuin katua (2023) (pdf-dokumentti)
Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkoston järjestämän Hei hyvinvointialueen toimijat ja päätöksentekijät, muista maaseutu! -webinaarin esitykset (13.2.2023):
- Arvioi vaikutukset etukäteen, älä korjaa jälkikäteen. Erityisasiantuntijat Tarja Lukkari ja Mari Kattilakoski, HYMY-verkosto (pdf)
- Mikä ja miksi on MVA? Tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, Luonnonvarakeskus/MANE (pdf)
- Miksi hyvinvointialueen päätöksissä on arvioitava maaseutuvaikutuksia? Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, Keski-Suomen hyvinvointialue (pdf)
- Osallisuus - maaseutuvaikutusten arvioinnin tärkeä osa. Projektipäällikkö Seija Korhonen, Kehittämisyhdistys Mansikka ry (pdf)
Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkoston järjestämän Hyvinvointia koko hyvinvointialueelle -webinaarin esitykset (17.2.2022):
- Tervetuloa ja alkusanat sekä yhteenveto ja kiitokset. Erityisasiantuntija Tarja Lukkari, maaseutupolitiikan Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkosto. (pdf)
- Miksi maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää? Ajankohtaista kansallisen maaseutupolitiikan puolella. Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) vt. pääsihteeri Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö. (pdf)
- Kokemuksia maaseutuvaikutusten arvioinnista kunnissa ja alueilla - tutkittua tietoa Maaseutuvaikutusten arviointi menetelmän käyttö, kokemukset ja vaikutukset Suomessa (MAKOVA) -hankkeesta. Johtava tutkija Toivo Muilu ja erikoistutkija Olli Voutilainen, Luonnonvarakeskus. (Ulkoinen linkki)
- Maaseutuvaikutusten arvioinnilla vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta hyvinvointialueille. Projektipäällikkö Seija Korhonen, Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon (OSPA) hanke, Leader Mansikka ry. (pdf)
-
- Muilu, T., & Voutilainen, O. (2021). Maaseutuvaikutusten arviointimenetelmän toimivuus ja kehittäminen. Maaseutututkimus, 29(1), 60–83. (Luonnonvarakeskus)
- Maaseutuvaikutusten arviointi -menetelmä joustavasti ja tilannekohtaisesti käyttöön kaikilla tasoilla. Politiikkasuositus 2/2022. (maaseutupolitiikka.fi)
-
- Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa -hankkeen loppuraportti (2019) luettavissa Kuntaliiton verkkokaupan sivuilta.
- Tehdään maaseutu näkyväksi! Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna -opas (2014) luettavissa Kuntaliiton sivuilta.
- Työkalupakki. Parempia palveluja läheltä -opas (2014) sisältää lisätietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista. Opas luettavissa Kuntaliiton sivuilta.
- Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tehdään maaseutu näkyväksi päätöksenteossa, Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2019:1 (PDF)
-
-
-
Lisätietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista antavat
Maaseutupolitiikan HYMY-verkostossa
-
Kattilakoski, Mari
MaalleKo -verkoston erityisasiantuntija, tutkija / Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Sähköpostiosoite: mari.kattilakoski@uef.fiPuhelinnumero: 050 449 4896Erityisasiantuntija maaseutupolitiikan Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseudulla (HYMY) -verkosto.
-
Lukkari, Tarja
MaalleKo -verkoston erityisasiantuntija / Kajaanin ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoite: tarja.lukkari@kamk.fiPuhelinnumero: 0400 372 082
Maa- ja metsätalousministeriössä
-
Husberg, Antonia
Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, neuvotteleva virkamies (MMM)
Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fiPuhelinnumero: +358 (0)295 16 2033
Työ- ja elinkeinoministeriössä
-
Kuhmonen, Hanna-Mari
Apulaispääsihteeri, MANE / Työ- ja elinkeinoministeriö
Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@tem.fiPuhelinnumero: +358 (0)295 04 7008
Suomen Kuntaliitossa
-
Väre, Taina
Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fiPuhelinnumero: +358 (0)9 771 2030, +358 (0)50 462 7279