Päätösten maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)

Maaseudun näkyväksi tekeminen päätöksenteossa

Alueilla on erilaisia toimintaympäristöjä. Niiden haasteet ja tarpeet sekä voimavarat ja mahdollisuudet eroavat paljon toisistaan. Tämän vuoksi myös hallinnonalojen päätökset vaikuttavat alueisiin eri tavalla. MVA:n avulla voidaan ajoissa tunnistaa päätösten seuraamuksia maaseudulla asuville ihmisille, alueilla toimiville yrityksille ja yhteisöille. 

Maaseutuvaikutusten arvioinnilla

• varmistetaan, että päätöksissä huomioidaan vaikutukset maaseudun asukkaisiin, yrityksiin ja yhteisöihin / organisaatioihin.
• tunnistetaan erityisesti harvaan asutun maaseudun ihmisille, yrityksille ja yhteisöille kohdistuvia vaikutuksia.
• varmistetaan, että päätöksissä huomioidaan vaikutuksia maaseudun kehittämisen tavoitteisiin.
• ehkäistään ennalta negatiivisia vaikutuksia sekä vahvistetaan positiivisia vaikutuksia.
• varmistetaan alueellista tasa-arvoa.

MVA on menetelmä sekä valmisteluun, päätöksentekoon että toteutukseen ja sen seurantaan. Sen avulla voidaan tuottaa uutta tietoa –esim. koettua hyvinvointitietoa – julkisen päätöksenteon tueksi. Se tukee olemassa ja käytettävissä olevien resurssien parempaa allokointia. Menetelmän keskiössä on vuoropuhelu eri tahojen välillä, mikä parantaa sidosryhmien välistä vuorovaikutusta, realiteettien tunnistamista ja hyväksymistä sekä sitoutumista päätösten toteutukseen. Tärkeää on eri näkökulmien esiin tuominen ja ymmärryksen lisääminen, mikä voi synnyttää uusia oivalluksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja päätöksentekoon. Kuntatasolla menetelmä myös avaa julkista päätöksentekoa asukkaille, järjestöille ja yrityksille. 

Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2014–2020 on esitetty, että MVA otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista siten, että maaseudun erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää harvaan asuttuun maaseutuun sekä valtakunnan, maakunnan että kunnan tason päätöksenteossa. Ajassa uudistuva maaseutu - maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2021-2027 toimenpiteenä on maaseutuvaikutusten arvioinnin ja kumppanuuspöytämallin vieminen edelleen kuntiin ja maakuntiin tukemaan osallisuuden prosesseja asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Tutkimus- ja kehittämistyön tulosta

Menetelmää ja siihen liittyviä työkaluja on rahoitettu maaseutupolitiikan valtakunnallisista tutkimus- ja kehittämisvaroista useita vuosia.  

Viime vuosina menetelmää on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Suomen Kuntaliiton (2014-2019) kanssa. Tutkimus- ja kehittämistyön lähtökohtana on Kuntaliitossa ollut kuntaliitostilanteet sekä maakuntauudistus. Kuntaliitossa tehdystä maaseutupolitiikan rahoittamasta kehittämistyöstä löydät tietoa Kuntaliiton sivuilta "Maaseutuvaikutusten arviointi päätöksenteon tukena".

Vuosina 2019-2021 on käynnissä Maaseutuvaikutusten arviointimenetelmän käyttö, kokemukset ja vaikutukset Suomessa -tutkimus, jota toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke). Hankkeessa tarkastellaan menetelmän käyttöä ja vaikuttavuutta etenkin kunta- ja maakunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Hankkeessa haetaan oppeja menetelmän käyttökokemuksista sekä tietoa sen käyttöön oton laajentamiseksi.  

Ajankohtaisia tietolähteitä ja työkaluja

Hyvinvointia koko hyvinvointialueelle -webinaarin (17.2.2022) esitykset:

• Tervetuloa ja alkusanat sekä yhteenveto ja kiitokset. Erityisasiantuntija Tarja Lukkari, maaseutupolitiikan Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkosto. (pdf)
• Miksi maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää? Ajankohtaista kansallisen maaseutupolitiikan puolella. Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) vt. pääsihteeri Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö. (pdf)
• Kokemuksia maaseutuvaikutusten arvioinnista kunnissa ja alueilla - tutkittua tietoa Maaseutuvaikutusten arviointi menetelmän käyttö, kokemukset ja vaikutukset Suomessa (MAKOVA) -hankkeesta. Johtava tutkija Toivo Muilu ja erikoistutkija Olli Voutilainen, Luonnonvarakeskus.
• Maaseutuvaikutusten arvioinnilla vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta hyvinvointialueille. Projektipäällikkö Seija Korhonen, Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon (OSPA) hanke, Leader Mansikka ry. (pdf)

Muita ajankohtaisia tietolähteitä ja työkaluja

• Muilu, T., & Voutilainen, O. (2021). Maaseutuvaikutusten arviointimenetelmän toimivuus ja kehittäminen. Maaseutututkimus, 29(1), 60–83.
• Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tehdään maaseutu näkyväksi päätöksenteossa, Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2019:1 (PDF)
  
• Centraliseringsformer och landsbygden: en modell för distribueras landsbygdssäkring (K. Nordberg, ÅA, 2019) (doria.fi).
• Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa -hankkeen loppuraportti (2019) luettavissa Kuntaliiton verkkokaupan sivuilta.
• Tehdään maaseutu näkyväksi! Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna -opas (2014) luettavissa Kuntaliiton sivuilta.
• Työkalupakki. Parempia palveluja läheltä -opas (2014) sisältää lisätietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista. Opas luettavissa Kuntaliiton sivuilta.

Aikaisempia tietolähteitä

• Maaseutuvaikutusten arviointi: Työkalu onnistuneiden päätösten tueksi. Elinvoimainen maaseutu ihmisille yrityksille ja organisaatioille (maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR 2012)
• Maaseutuvaikutusten arviointi -muistio ja tarkistuslista (2009)
• Kuntaliitosten maaseutuvaikutusten arviointi (Muilu, Toivo, 2012) (jukuri.luke.fi)
• Maaseutuvaikutusten arviointi kuntaliitoksissa ja kuntien palvelutuotannon yhteistyössä (Muilu, Toivo, Kotavaara, Niina, Ponnikas, Jouni, 2013) (mua.fi)
• Luonnosta hoivaa ja voimaa: miten arvioida Green Care -toiminnan vaikuttavuutta (MTT, 2014) (jukuri.luke.fi)