Päätösten maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)

Päätökset vaikuttavat eri alueilla eri tavalla. Siksi on tärkeää, että päätösten alueelliset ja maaseutuvaikutukset tunnistetaan hyvissä ajoin niiden valmisteluvaiheessa. Maaseutuvaikutusten arviointi (jäljempänä MVA) on päätöksenteon ja sen valmistelun avuksi kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa ja ehkäistä tai vähentää kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa myönteisiä. Sen avulla edistetään eri alueiden tasa-arvoa.

Maaseudun näkyväksi tekeminen päätöksenteossa

Alueilla on erilaisia toimintaympäristöjä. Niiden haasteet ja tarpeet sekä voimavarat ja mahdollisuudet eroavat paljon toisistaan. Tämän vuoksi myös hallinnonalojen päätökset vaikuttavat alueisiin eri tavalla. MVA:n avulla voidaan ajoissa tunnistaa päätösten seuraamuksia maaseudulla asuville ihmisille, alueilla toimiville yrityksille ja yhteisöille. 

Maaseutuvaikutusten arvioinnilla

  • varmistetaan, että päätöksissä huomioidaan vaikutukset maaseudun asukkaisiin, yrityksiin ja yhteisöihin / organisaatioihin.
  • tunnistetaan erityisesti harvaan asutun maaseudun ihmisille, yrityksille ja yhteisöille kohdistuvia vaikutuksia.
  • varmistetaan, että päätöksissä huomioidaan vaikutuksia maaseudun kehittämisen tavoitteisiin.
  • ehkäistään ennalta negatiivisia vaikutuksia sekä vahvistetaan positiivisia vaikutuksia.
  • varmistetaan alueellista tasa-arvoa.

MVA on menetelmä sekä valmisteluun, päätöksentekoon että toteutukseen ja sen seurantaan. Sen avulla voidaan tuottaa uutta tietoa –esim. koettua hyvinvointitietoa – julkisen päätöksenteon tueksi. Se tukee olemassa ja käytettävissä olevien resurssien parempaa allokointia. Menetelmän keskiössä on vuoropuhelu eri tahojen välillä, mikä parantaa sidosryhmien välistä vuorovaikutusta, realiteettien tunnistamista ja hyväksymistä sekä sitoutumista päätösten toteutukseen. Tärkeää on eri näkökulmien esiin tuominen ja ymmärryksen lisääminen, mikä voi synnyttää uusia oivalluksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja päätöksentekoon. Kuntatasolla menetelmä myös avaa julkista päätöksentekoa asukkaille, järjestöille ja yrityksille. 

Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2014–2020 on esitetty, että MVA otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista siten, että maaseudun erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää harvaan asuttuun maaseutuun sekä valtakunnan, maakunnan että kunnan tason päätöksenteossa.

Tutkimus- ja kehittämistyön tulosta

Menetelmää ja siihen liittyviä työkaluja on rahoitettu maaseutupolitiikan valtakunnallisista tutkimus- ja kehittämisvaroista useita vuosia.  

Viime vuosina menetelmää on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Suomen Kuntaliiton (2014-2019) kanssa. Tutkimus- ja kehittämistyön lähtökohtana on Kuntaliitossa ollut kuntaliitostilanteet sekä maakuntauudistus. Kuntaliitossa tehdystä maaseutupolitiikan rahoittamasta kehittämistyöstä löydät tietoa Kuntaliiton sivuilta "Maaseutuvaikutusten arviointi päätöksenteon tukena".

Vuosina 2019-2021 on käynnissä Maaseutuvaikutusten arviointimenetelmän käyttö, kokemukset ja vaikutukset Suomessa -tutkimus, jota toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke). Hankkeessa tarkastellaan menetelmän käyttöä ja vaikuttavuutta etenkin kunta- ja maakunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Hankkeessa haetaan oppeja menetelmän käyttökokemuksista sekä tietoa sen käyttöön oton laajentamiseksi.  

Ajankohtaisia tietolähteitä ja työkaluja

Aikaisempia tietolähteitä

Lisätietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista antavat

Maa- ja metsätalousministeriössä

  • Husberg, Antonia

    Maaseutuylitarkastaja, kansallinen maaseutupolitiikka vt. pääsihteerin tehtävät, viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@mmm.fi
    Puhelinnumero: +358 (0)295 16 2033

    Maaseutuparlamentti 2020 -tapahtuman tuottaja.

Työ- ja elinkeinoministeriössä

Suomen Kuntaliitossa