Naiset maaseuduilla

Naiskadosta yleisesti

Maaseutukatsauksen 2017 mukaan maaseudun työikäinen väestö koostuu pääosin miehistä. Miesten enemmyys korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla nuorten aikuisten ikäluokassa (18-29 –vuotiaat). Siirryttäessä yli 30-vuotiaiden ikäluokkaan erot eivät ole yhtä merkittäviä. Esimerkiksi 50-64-vuotiaiden ikäluokassa enemmistö maaseudun paikalliskeskuksissa asuvista on naisia.

Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsauksen (2018) mukaan naisten ja nuorten poismuutto maaseudulta työn ja opintojen perässä vinouttaa maaseudun väestörakennetta. Naiskadolla on negatiivinen vaikutus myös syntyvyyteen.

Naiskadon syyt

Maaseutupolitiikkaa naisten äänellä, naisteemaryhmän tarina 1990-2007 -julkaisun mukaan naiskadon alkuna voidaan pitää maaseudun rakennemuutosta. Rakennemuutoksen myötä 1960-luvulla muuttoliike kaupunkeihin vilkastui. Maa- ja metsätalouden merkitys muuttui, ja maaseudulla tarvittiin uusia elinkeinoja. Tämä vaikutti maaseudun naisiin eri tavoin kuin miehiin. Naiset eivät toimineet enää maatilojen emäntinä, vaan useimmiten erilaisissa palveluammateissa. Koska naiset olivat keskimäärin miehiä sidotumpia kotiinsa, heidän elämänsä vaikeutui palvelujen etääntyessä ja julkisen liikenteen heikentyessä. Palveluiden läheisyys vaikutti suoraan naisten elämään heidän vastatessaan pääosin hoiva- ja kotitöistä.

Maaseudun naiskato sai 1980-luvulla julkisuutta Maaseudun kehittämisprojektin Elämäntapa- ja ajankäyttömuutokset –työryhmän tuottaman raportin Elämäntapa ja ajankäyttö maaseudulla ilmestyessä. Raportin mukaan naisten maaltamuuton syinä olivat miehiä heikommat työmahdollisuudet sekä toisaalta maatilan emäntien lisääntyvä työmäärä. Väestörakenteen vinoutuminen ja syntyvyyden lasku herättivät laajalti huolta julkisuudessa.

Harvaan asuttua maaseutua koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että tytöt haluavat muuttaa poikia useammin pois kotipaikkakunnaltaan peruskoulun jälkeen. Tyttöjen pärjääminen formaalisissa koulutuksissa ja hakeutuminen jatko-opintoihin selittävät osin sukupuolten välistä epäsuhtaa nuorissa ikäluokissa. Eroa sukupuolten välillä voi olla myös siinä, missä iässä nuoret ovat valmiita muuttamaan pois kotoaan. Vaikka tytöt suunnittelevat poikia enemmän muuttoa pois maaseudulta, on maaseudun kotipaikka myös heille läheinen ja tärkeä.

Arvioiden mukaan maaseutuun liitettävät mielikuvat vaikuttavat joissain määrin tyttöjen päätökseen muuttaa pois maaseudulta. Mielikuvissa maaseutu voidaan nähdä miesvaltaisena ja konservatiivisena elinympäristönä, jossa mies on perheen pää ja naisen paikka on kotona. Maaseutupolitiikan naisteemaryhmän historiikin mukaan stereotyyppiset mielikuvat maaseudun naisista kotiäiteinä ja emäntinä vaikuttivat jo 1980-luvulla nuorten tyttöjen maaltamuuttoon.

Stereotypioista huolimatta suomalaisen maaseudun nainen on aktiivinen työelämän osallinen. Asuinpaikka maaseudulla ei ole tarkoittanut, että äitiyden myötä nainen vastaa yksin koti- ja hoivatyöstä. Julkinen sektori on huolehtinut peruspalveluista, kuten lasten ja vanhusten hoivasta. Kuntien palvelujen keskittäminen ja karsiminen voi kuitenkin muuttaa tilannetta, mikäli vastuu hoivan tuottamisesta on voimakkaan sukupuolittunut. Tällöin maaseutu ja kaupunki muodostavat naisen näkökulmasta hyvin erilaisia elinympäristöjä.

Naiskatoon puuttuminen

Naisteemaryhmän historiikissa todetaan, että maaseudun ja naisten tarpeet eivät useinkaan kohtaa, vaikka maaseutu näyttäytyisikin naistenkin silmin houkuttelevalta asuinpaikalta.

Maarit Sirenin (2017) mukaan naiskatoon puuttumisessa on tärkeää huomioida maaseudun sujuvan arjen mahdollistaminen. Tärkeiksi asioiksi nousevat siten maaseudun työpaikat, lähikoulut sekä kuljetus- ja harrastusmahdollisuudet. Työpaikat ja toimivat lapsi- ja perhepalvelut ovat perusedellytys työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Työ- ja perhe-elämän yhdistäminen tulee olla mahdollista niin kaupungissa kuin maaseudullakin.

Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsauksessa huomautetaan, että nopeat tietoliikenneyhteydet sekä toimivat palvelut voivat lisätä maaseudun vetovoimaa erityisesti nuorten, korkeasti koulutettujen ja naisten keskuudessa. Näkökulmaa vahvistaa maaseutupolitiikasta rahoitetun Työtä ja koulutusta maaseudulle -tutkimushankkeen tulokset, jonka mukaan "maaseudun vetovoimaa erityisesti nuorten, korkeasti koulutettujen ja naisten asuin- ja työskentelypaikkana voidaan lisätä nopeilla tietoliikenneyhteyksillä". Väite perustuu tutkimuksen havaintoon siitä, että "eniten valokuituyhteydestä kokivat hyötyneensä työssä ja koulutuksessa alle 50-vuotiaat (koulutustasosta riippumatta), korkeasti koulutetut (erityisesti 51–65-vuotiaat) sekä naiset".

Kuhmon kaupunginjohtaja ja maaseutupolitiikan Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä sekä Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka korostavat blogitekstissään (2019) monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työskentelyn edistämistä maaseudun naiskatoon puuttumisessa. Lisäksi yrittäjyyden kannustimia tulee lisätä ja riskejä pienentää. Määttä vetoaa myös julkiseen sektoriin, jotta naisten nousemista kunnan vastuullisiin tehtäviin tuettaisiin enemmän. Määttä ja Heikka korostavat, että maaseudun naiskato ei ole vain tasa-arvokysymys. Maaseudun elinvoima on voimakkaasti riippuvainen naisista.

Tietosivun on koonnut korkeakouluharjoittelija Laura Latvakoski, Vaasan yliopistosta (MMM, kesä 2019).

Lähteet:

Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen: ”Verkosta vauhtia - Valokuituverkot ja digitalisaatio työn, yritystoiminnan ja opiskelun mahdollistajina maaseudulla”. Spatia raportteja 2/2018. Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/fi/web/spati...

Maa- ja metsätalousministeriö (2017). Maaseutukatsaus 7/2017. Saatavissa 1.7.2019: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80600/MMM_7_2017_low.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Maa- ja metsätalousministeriö (2018). Kilpailuvalttina puhdas ruoka ja vastuullinen bio- ja kiertotalous: maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus. Saatavissa 28.6.2019: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160900/18_TUKA_MMM_WEB.pdf.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2007). Maaseutupolitiikkaa naisten äänellä: naisteemaryhmän tarina 1990-2007. Saatavissa 1.7.2019: http://www.landsbygdspolitik.fi/files/53/YTR_5.pdf.

Nopeilla tietoliikenneyhteyksillä työtä ja yrittäjyyttä maaseudulle. Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 3:2018. (julkaistu 21.2.2018) http://www.maaseutupolitiikka....

Sireni, Maarit (2017). Naiskadon syyt ja seuraukset. Saatavissa 28.6.2019: https://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/blogit/naiskadon_syyt_ja_seuraukset.html.

Määttä, Tytti & Heikka, Tiina (2019). Naiset - maaseutu kutsuu. Saatavissa 2.7.2019: http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271024-naiset-maaseutu-kutsuu.