Maaseutupolitiikan verkostohankkeet

Maaseutupolitiikan työlle on ominaista verkostomainen toimintatapa, jossa maaseutua kehitetään eri tasoilla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä. Maaseutupolitiikan verkostohankkeissa toiminta konkretisoituu.

Maaseutupolitiikan verkostot edistävät MANEn tehtävien ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020 toimenpiteiden toteuttamista. Verkostot kokoavat yhteen eri toimijoita kylistä valtionhallintoon, tavoitteena vaikuttaa maaseutunäkökulman parempaan huomioimiseen päätöksenteossa.

Verkostot rahoitetaan MANEn käytettävissä olevista maaseutupolitiikan valtakunnallisista kehittämisvaroista ja taustatahoina voivat toimia esimerkiksi tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt, edunvalvontajärjestöt ja ministeriöt. Kehittämisvarojen lähteet ovat valtion talousarvion maaseudun kehittämisen momentti 30.10.63 ja Maatilatalouden kehittämisvarasto Makera.

Vuonna 2020 verkostot toteuttavat MANEN erityisteemaa kestävä kehitys. 

Alla listaus vuonna 2020 toimivista verkostoista, verkostoa hallinnoivat taustatahot mainittu suluissa. Verkostojen toimintakausi päättyy 31.1.2021. Listauksessa olevista verkostoista voit lukea lisää verkostojen toimintaa esittelevillä Maaseutupolitiikan verkostot-sivulla:

  • Harvaan asutut alueet (Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy ja Kainuun Nuotta ry)
  • Elinvoimainen toimintaympäristö (Suomen Kuntaliitto ry)
  • Kansalaistoiminta ja hyvinvointi (Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos, Suomen Kylät ry ja Suomen Kuntaliitto ry)
  • Osaaminen ja työllisyys (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus ja opetus- ja kulttuuriministeriö)
  • Ruotsinkieliset alueet (Svenska lantbrukssällskapens förbund Slf rf)