Rahoitetut hankkeet

Vuoden 2022 valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita haettiin seuraavissa teemoissa: 

1. Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille –nykytilan kuvaus
2. Mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa maaseudulle, ja miten se voidaan ottaa huomioon politiikassa, lainsäädännössä tai maaseudun yhteisöjen ja asukkaiden toiminnassa?
3. Jokeriteema

Vuonna 2022 rahoitettiin maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä neljä hanketta:

Julkiset rahavirrat -teemalla:

• RAVIT - Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille. Hakijana Itä-Suomen yliopisto (UEF) ja Luonnonvarakeskus (LUKE).

Ympäristöoikeudenmukaisuus-teemalla:

• YHYKE - Yhteistä ja yksityistä hyvää - Tutkimus luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ympäristöoikeudenmukaisuuksista ja niiden yhteensovittamisesta maaseudulla. Hakijana Itä-Suomen yliopisto (UEF). Yhteistyötahot: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, kohdekunnat.
• KOKOMAA - Konflikteista kohti oikeudenmukaista siirtymää maaseudun elinkeinoissa ja luonnonvarojen hallinnassa. Hakijana Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Jokeriteemalla:

• PAALI - Paikkariippumaton arvonluonti maaseudun ilmiönä. Hakijana Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Yhteistyötahot: Maaseudun Tulevaisuus.

Hankehakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhdeksän (9) kappaletta. Rahoitusta haettiin yhteensä 952 846 euroa. Haettavana oli yhteensä 510 000 euroa.

Vuoden 2021 valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita haettiin teemassa maaseudun kestävä tietotalous. Tavoitteena oli selvittää maaseuduilla toimivien yritysten ja yhteisöjen roolia ja maaseutua ympäristönä kestävässä taloudessa. Erityiseksi mielenkiinnon kohteeksi nostettiin tietotalous maaseutukontekstissa. Vastauksia, tietoa ja tutkimusta etsittiin seuraaviin kysymyksiin:

• Millä ohjauskeinoilla voidaan vahvistaa uuden kestävän tietotalouden kehittymistä maaseutualueilla, maaseututoimijoiden osallistumista digitalouteen ja siitä syntyvän lisäarvon jäämistä paremmin maaseutualueille?
• Mitä signaaleja on havaittavissa uudenlaisesta tietointensiivisestä taloudesta eri maaseutualueilla? Miten niitä voidaan avittaa?
• Mitä vaikutuksia monipaikkaisuudella ja paikkariippumattomuuden kehityksellä on maaseudun kestävään tietotalouteen?
• Millä keinoilla voidaan mahdollistaa ja lisätä kestävää tulevaisuutta luovia investointeja maaseutualueille ja sen kautta yhteiskunnallista tuottoa (ympäristön ja ihmisten hyvinvointi)?

Mahdollisina tarkastelukohteina olivat myös:

• koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatio sekä uuden työn mahdollisuudet ja ohjauskeinot maaseuduilla naisten näkökulmasta
• infra- ja innovaatioinvestointien ja palvelujärjestelmän muutos ja merkitys uuden tietointensiivisen talouden kehittymisen edellytysten näkökulmasta

Vuonna 2021 rahoitettiin Maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä viisi teeman mukaista hanketta:

• TIETOMAA UUDISTAA: Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaus Suomen maaseutualueilla. Hakijoina Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk, LAB ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia/Itä-Suomen yliopisto.
• JÄRKEVÄ: Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla. Hakijoina Turun yliopiston Brahea-keskus, TIEKE ry ja Kainuun Nuotta ry.
• MATTI: Monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus ja maaseudun tietotalous. Hakijana MDI Public Oy. 
• UUTTU: Uuden työn mahdollisuudet maaseudulla naisten näkökulmasta. Hakijana MDI Public Oy. 
  
• MAASTIETA: Maaseudun kestävyysmurroksen talous – tietotalouden suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytykset. Hakijana Luonnonvarakeskus. 

Vuoden 2020 valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita haettiin teemassa siirtyminen kestävään yhteiskuntaan. Erityisiksi painopisteiksi nostettiin maaseutujen kestävän kehityksen kehittäminen, johon etsittiin vastauksia, tietoa ja tutkimusta esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä on kestävän kehityksen tila maaseutualueilla kestävän kehityksen indikaattoreiden valossa?
• Miten voidaan turvata hyvä elämä, kestävä arki ja luoda edellytyksiä elinvoiman uudistumiselle vähenevän ja ikääntyvän väestön maaseutualueilla: millaisia poliittisia, hallinnollisia ja muita toimia tarvitaan?
• Miten maaseudut näkyvät kestävän kehityksen kansallisessa politiikassa ja sen seurannassa?
• Millaisia kestävän kehityksen tavoitteita sisältyy kylien, kuntien ja maakuntien strategioihin ja miten strategioita toteutetaan kausittaisesti kasvavilla alueilla? Miten vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus kaupunkien kanssa näkyy strategioissa?
• Mitä kestävän kehityksen haasteita ja kehittämistarpeita maaseutualueilla on tunnistettavissa naisnäkökulmasta?
• Mitä hyviä esimerkkejä on Suomessa siitä, miten muutos kestävään yhteiskuntaan etenee alhaalta ylös – paikallisesta yleiseen?
• Mitä hyviä esimerkkejä löytyy maaseutu-kaupunki vuorovaikutuksesta ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtämisestä ja niiden kehittämisestä kestävyystransitioon liittyen?

Vuonna 2020 rahoitettiin Maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä viisi teeman mukaista hanketta:

• SAPE: Sujuva arki, parempi elämä maaseudun kestävän kehityksen tila ja tavoitteet Suomessa. Päähakijana Pellervon taloustutkimus PTT.
• KestäväMaaseutu: Hyvinvoinnin ja elinvoiman yhteisöllinen uudelleenmäärittely vähenevän ja ikääntyvän väestönmaaseutualueilla kohti sosiaalisesti kestävää maaseutua. Päähakijana Maaseudun Sivistysliitto MSL.
• HYVIS: HYVIS hyvä elämän indeksi. Päähakijana Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.
• SOMA: Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut. Päähakijana Itä-Suomen yliopisto.
• MAKE: Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa. Päähakijana TUTU Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan (10.2.2020) mennessä 17 kappaletta. Avustusta haettiin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa. Haettavana oli yhteensä 510 000 euroa. Rahoituslähteenä oli maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera).

Vuoden 2019 haettiin valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeit kahdessa teeman puitteissa

• Sosiaaliset innovaatiot maaseudun elinvoiman kehittämisessä, jonka alla haettiin tietoa ja tutkimusta esimerkiksi siitä
  • kuinka maaseudun asukkaiden, yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten osallisuudella voidaan vaikuttaa maaseutualueiden elinvoimaisuuteen - mitkä ovat parhaat käytännöt?
  • minkälaisia teknologisen, digitaalisen ja sosiaalisen innovaation yhdistelmiä hyödynnetään – ja olisi hyödynnettävä – erityisesti maaseudun palveluiden ja paikallistalouden kehittämisessä, kansallista ja kansainvälistä vertailua
  • minkälaisia vaikutuksia eri yhteiskehittämisen ja yhteistoiminnan muodoilla (esim. maaseutuvaikutusten arviointi MVA, jaettu asiantuntijuus, joukkoistaminen, kumppanuuspöytä) on ollut ja voi olla maaseudun elinvoiman kehittämisessä?
  • miten maaseutualueita sisältävät kunnat ja kaupungit hyödyntävät sosiaalisen innovoinnin / innovaatioiden mahdollisuuksia maaseutualueiden elinvoiman edistämisessä, missä laajuudessa sekä mihin liittyen?
  • miten Suomen maakunnissa edistetään maaseudun elinvoiman kehittämistä sosiaalisten innovaatioiden avulla?

• Avoin ”jokeri” teema, jonka puitteissa oli mahdollista hakea rahoitusta hankkeelle, jonka teema ja käsiteltävä aihe on perustellusti maaseutupoliittisesti ajankohtainen ja kansallisesti merkittävä.
  
  Rahoitettavalta jokeri-hankkeelta edellytettiin sekä tutkimuksellista että kehittävää otetta. Rahoitettava hanke velvoitetaan tuottamaan "jokerijulkaisu", minkä konsepti tuli esittää hankehaussa osana hankkeen viestintäsuunnitelmaa. Loppuraporttia ei hyväksytty jokerijulkaisuksi, eikä myöskään blogikirjoituksia.

Vuonna 2019 rahoitetut hankkeet ovat

sosiaaliset innovaatiot -teemalla:

• SMILE: Svenska modeller för social innovation i landsbygdsutveckling (dnro 2135/03.01.03/2018). Päähakijana Åbo Akademi
• MaaseutuINNO: Maaseudun sosiaalisten innovaatioiden kokonaiskuva (dnro 2110/03.01.03/2018). Päähakijana Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
• ÄlykkäätKylät: Älykäistä kylistä älykkäisiin kaupunkeihin – miten ”ääripäiden” välinen keskusten ketju toimii, miten älykäs alue rakentuu? Tapaustutkimuksena Suomen älykkäin kylä -kilpailuun osallistuneiden kylien kotikunnat ja maakunnat (dnro 2109/03.01.03/2018). Päähakijana Turun yliopisto Brahea-keskus.
• Makova: Maaseutuvaikutusten arviointimenetelmän käyttö, kokemukset ja vaikutukset Suomessa (dnro 2114/03.01.03/2018). Päähakijana Vaasan yliopisto.

jokeri -teemalla:

• JUJU: Juuret junioreille. Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen ja yhteys koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin (dnro 2144/03.01.03/2018). Päähakijana Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.
• Maserat: Maaseudun työvoimapulan syyt ja ratkaisut (dnro 2099/03.01.03/2018). Päähakijana MTK ry. (Linkki vie hankkeen loppuraporttiin töitasuomesta.fi -sivulle)

Hankehaussa rahoitusta haettiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Hankehakemuksia saapui määräaikaan mennessä 21 kappaletta. Sosiaaliset innovaatiot teeman puitteissa jätettiin 12 hakemusta ja jokeriteeman puitteissa jätettiin yhdeksän (9) hakemusta.

Vuoden 2018 maaseutupolitiikan hankekuulutuksessa haettiin tutkimus- ja kehittämishankkeita teemalla nuoriso. Erityiseksi painopisteeksi nostettiin nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla. Tavoitteena on ollut, että rahoitetut hankkeet tuottavat tietoa nuorten opiskelua ja työllistymistä tukevista mahdollisuuksista sekä poluista yrittäjyyteen maaseudulla.

Teemoituksen taustalla ovat haasteet, jotka juontavat maaseudun oppilaitosverkoston harventumisesta ja korkean asteen koulutuspaikkojen keskittämisen myötä. Muutokset edellyttävät toimintamallien kehittämistä, jotta maaseudun nuorten opiskelua voidaan tukea tilanteessa, jossa oppilaitosverkko harvenee ja matkat pitenevät. Myös ammatillisen koulutuksen uudistus ja nuorille luodut uudet opiskeluun ja työelämään ohjaavat palvelut muuttavat rakenteita ja toimintamalleja. Muutoksessa on tärkeää huomioida, että ne vastaavat myös maaseutualueiden tarpeisiin.

Hakukuulutuksessa todettiin, että "maaseudun elinvoimaisuuden takaamiseksi tarvitaan parempia mahdollisuuksia kehittää osaamista ja yrittäjyyttä sekä parempaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. Maaseudulla podetaan tietyillä aloilla työvoimapulaa, johon voitaisiin vaikuttaa paremmalla nuorten ohjauksella avoimiin työpaikkoihin tai yrittäjiksi".

Vuonna 2018 rahoitetut hankkeet

Hankkeita rahoitettiin neljä (4) kappaletta. Alla olevat ulkoiset linkit vievät hankkeiden omille nettisivuille:

• Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä (NAPPIS), hakijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
• Nuorten yrittäjyyspolut maaseudulla (NUPO), hakijana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
• Nuorten polut yrittäjyyteen maaseudulla (YoungEntre), hakijana Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 
• Paikkariippumattomuus tulevaisuuden nuorten palveluissa maaseudulla (PANU), hakijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan (18.12.2018) mennessä 14 kappaletta. Avustusta haettiin yhteensä noin 2,17 milj. euroa. Haettavana oli yhteensä 510 000 euroa. Rahoituslähteenä oli maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera).

Rahoitetuilta hankkeilta edellytetään yhtä tai useampaa alla olevista toimista:

Tutkimusta siitä miten nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen toimivat eri kohderyhmien (nuoret, yrittäjät/työnantajat) ja eri maaseutualueiden (kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu) näkökulmista.

• Miten koulutusta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevat palvelut tulisi järjestää maaseudulla tukemaan nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä?
• Mitkä ovat haasteet ja ongelmakohdat sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä mahdolliset tulevaisuuden mallit?
• Mitä hyviä esimerkkejä maaseutualueilta löytyy?

Tutkimusta ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen tarjoamisen eri mahdollisuuksista maaseudulla pitkällä aikavälillä.

• Kuinka koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin maaseudun nuorten toiveita/tarpeita?
• Mitä osaamista ja verkostoja maaseutualueilla tarvitaan, jotta ne pystyvät eri keinoin tarjoamaan koulutusmahdollisuuksia?

Tutkimusta erilaisista nuorille suunnatuista yrittäjyyteen liittyvistä poluista (huomioiden myös sukupolvenvaihdokset, ml. omistajavaihdokset) ja niiden tarvelähtöisten kehittämismallien kehittämistä (esim. digitalisaatio, paikasta riippumattomuus, paikkaperustainen kehittäminen, kumppanuus).

• Mitä ovat olemassa olevat mallit ja mitä uusia toimintatapoja tulisi kehittää?

Tutkimusta kumppanuuksien malleista nuorille suunnattujen työllistymis- ja yrittäjyyspalvelujen järjestämisessä, tarjoamisessa ja kehittämisessä sekä ehdotukset valtakunnallisen kumppanuusmallin kehittämiseksi.

Tutkimusta työssäoppimisen toimivuudesta maaseudulla ja mallien kehittämistä kuinka maaseudun työnantajat ja yrittäjät voivat paremmin vastaanottaa työssäoppijoita (esim. oppisopimus, koulutussopimus, työssäoppimisjaksot).

Hankkeiden tulee kiinnisttää erityistä huomiota tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin sekä meneillään oleviin kansallisiin kehittämisprosesseihin (maakuntauudistus, kasvupalvelut, ammatillisen koulutuksen reformi, Digi2-kärkihanke, Älykäs maaseutu-valtioneuvoston periaatepäätös (lausuntokierroksella syksyllä 2017), liikennekaari ym.)

• Työpaja -toimintaan ja Ohjaamo -toimintaan
• Palvelujen ja nuorten tarpeiden kohtaamiseen
• Palvelujen saumattomuuteen läpi palvelupolun
• Paikkaperustaisen kehittämisen strategiseen näkökulmaan
• Kansainvälistymiseen ja monipaikkaisuuden näkökulmaan
• Hankkeissa tuotetaan myös maaseutupolitiikan politiikkasuosituksia, jotka julkaistaan täällä.

Vuoden 2017 maaseutupolitiikan hankekuulutuksessa haettiin konkreettisia ratkaisumalleja ja toimintatapoja maakunta- ja sote-uudistuksessa maaseudun palvelujen järjestämisessä, yrittäjyyden edistämisessä, osallisuudessa tai maaseututiedon keräämisessä.

Läpileikkaavina näkökulmina haussa oli paikkaperustaisuus, älykäs erikoistuminen, maaseutuvaikutusten arviointi ja kumppanuus. Kierroksella hettiin myös uusia maaseutupoliittisia verkostohankkeita painopisteillä harvaan asutut alueet, osaaminen ja työllisyys, kansalaistoiminta ja hyvinvointi, elinvoimainen toimintaympäristö sekä ruotsinkieliset alueet.

Vuonna 2017 rahoitetut hankkeet: 

Maaseutupolitiikan verkostohankkeita rahoitetaan budjettiehdoin vuosina 2017-2019 viisi (5) kappaletta:

• Elinvoimainen toimintaympäristö - Maaseudun INFRA -verkosto
• Harvaan asuttujen alueiden verkosto (HAMA)
• Kansalaistoiminta- ja hyvinvointiverkosto KAHVEE
• Osaaminen ja työllisyys OTE-verkosto
• Svenskafinland som brobyggare och pilotområde (IDNET)

Valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita rahoitettiin vuonna 2017 kuusi (6) kappaletta:

• Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa. Päähakijana Kuntaliitto (linkki Kuntaliiton verkkokauppaan ja hankkeen loppuraporttiin).
• Maaseutuyhteisöt, yrittäjyys ja muutoskestävyys. Päähakijana Luonnonvarakeskus.
• Maaseutu sote-uudistuksessa. Päähakijana Itä-Suomen yliopisto. 
• Monipaikkainen sote? Päähakijana Suomen ympäristökeskus. 
• Sisältöä, osaamista ja arvioitua tietoa. Päähakijana THL.
• YTYÄ maaseudulle. Päähakijana Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. 

Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan (20.2.2017) mennessä 21 kappaletta ja verkostohankehakemuksia saapui kahdeksan (8) kappaletta. Haettavana oli yhteensä noin 900 000 euroa. Avustusta haettiin momentilta noin 612 000 euroa, käytettävissä on noin 400 000 euroa. Makerasta haettiin noin 2 375 000 euroa ja käytettävissä on 510 000 euroa.

Vuoden 2016 maaseutupolitiikan hankehaun painopisteinä olivat digitalisaatio ja sähköiset palvelut maaseudun mahdollisuuksina sekä sote-palvelujen tarvetta vähentävä ennaltaehkäisevä toiminta harvaan asutulla maaseudulla. Tämän lisäksi rahoitettiin maaseutupolitiikan verkostojatkohankkeita.

Vuonna 2016 rahoitetut hankkeet:

• Ennaltaehkäisevä toiminta ja kumppanuus harvaan asutulla maaseudulla. Päähakijana Itä-Suomen yliopisto.
• Ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen harvaan asutulla maaseudulla. Päähakijana Kyamk / Xamk.
• Digitaalisuus ja palveluiden saavutettavuus. Päähakijana Lapin ammattikorkeakoulu. (Linkki vie hankkeen loppuraporttiin, Lapin ammattkorkeakoulun sivuille).
• Liikkuminen palveluna -konsepti maaseudun elinkeinojen ja palveluiden kehittämisen edistäjänä. Päähakijana VTT.
• Työtä ja koulutusta maaseudulla. Päähakijana Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan mennessä 37 kappaletta. Hankkeita rahoitettiin vuonna 2016 kuusi (6) kappaletta.