Rahoitetut hankkeet

Maaseutupolitiikan hankehaun kautta rahoitetut valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet. Tiedot vuodelta 2016 eteenpäin.

Listaus rahoitetuista hankkeista ja hakuteemoista

Hankkeiden yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät hankkeiden omilta nettisivuilta. Listaus sisältää ulkoisia linkkejä.
  • Vuonna 2024 oli haussa myös maaseutupolitiikan valtakunnalliset verkostohankkeet vuosille 2024-2027.

    Haettavana oli seuraavat temaattiset kokonaisuudet: 

    1) Maaseudun asuttavuus, asuminen ja kotoutuminen maaseudulla, 

    2) Maaseudun talous, ja 

    3) Paikallislähtöinen kestävyyssiirtymä - oikeudenmukainen kestävyysmurros.

    Rahoituksen saivat:

    • MaalleKo - Maaseudun asuttavuus, asuminen ja kotoutuminen maaseudulla. Toteuttajina Kajaanin amk, Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos, Suomen Kylät ry ja vuodesta 2025 myös Vaasan yliopisto.
    • KERÄ – För hållbara landsbygder och en rättvis omställning, Oikeudenmukaisen siirtymän ja kestävien maaseutujen puolesta. Toteuttajina Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF), Åbo Akademin CLLL (elinikäisen oppimisen keskus), Maaseudun Sivistysliitto
    • TUUMA27 - Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseutualueilla. Toteuttajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
    • Vuoden 2024 haussa oli kolme teemaa:

      1: Asuttavuus, kotoutuminen ja vastaanottavuus maaseutualueilla

      2. Julkiset palvelulupaukset ja palveluverkkomuutokset – johdonmukaisuus, osuvuus ja tulevaisuus

      3. Maaseudun talous ja sen merkitys taloudelliselle huoltovarmuudelle ja alueelliselle elinvoimalle

      Vuonna 2023 rahoitettiin maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä neljä hanketta:

      • KOMEA – Kotoutuminen Maaseudulla: Ekosysteemit, esteet, mahdollistajat (2024-2025). Toteuttajina Luonnonvarakeskus ja Siirtolaisuusinstituutti.
      • MaaseutuPave – Palveluverkkomuutokset ja yhteisötalouden rooli maaseutualueilla (2024-2026). Toteuttajina Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos ja Suomen Kylät ry
      • TOTAL – Maaseudun talous, taloudellinen huoltovarmuus ja alueellinen elinvoima (2024-2026). Toteuttajina Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos
      • RURAL-ECON – Kokonaiskuva maaseudun taloudesta ja sen merkityksestä elinvoimalle ja huoltovarmuudelle (2024-2026). Toteuttaja Pellervon taloustutkimus.
    • Vuoden 2023 rahoituksen pääteemana oli Segregaatio ja syrjäytyminen maaseutualueilla, jonka alla rahoitusta haettiin seuraavissa alateemoissa:

      1. Digisyrjäytymisen ja huono-osaisuuden arki maaseuduilla
      2. Energiaköyhyys ja liikenneköyhyys maaseutualueilla
      3. Koettu arki mielessä

      Vuonna 2023 rahoitettiin maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä neljä hanketta:

      • MaaseutuDIGI – tutkimus digisyrjäytymisen arjesta maaseudulla. Hakija Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, toteuttajana myös Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos.
      • MaaElli – maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä. Hakija Teknologian tutkimuskeskus VTT, toteuttajana myös Vaasan yliopisto.
      • EMA – Energiaköyhyys maaseutualueilla - menetelmät, mallit ja ratkaisut. Hakija Itä-Suomen yliopisto, toteuttajina myös Luonnonvarakeskus (LUKE) sekä Karelia-ammattikorkeakoulu.
      • HUOMA – huolen ja huolenpidon maaseutu: esimerkkeinä pienillä työtuloilla selviytyminen ja koettu turvallisuus. Hakija Jyväskylän yliopisto, toteuttajana myös Itä-Suomen yliopisto.

      Toisena teemana tänä vuonna oli Maaseutualueiden tilannekuva ja maaseutuun liittyvä tietotarve kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. 

      Tässä kokonaisuudessa keskitytään avaamaan maaseudun paikkaa tiedolla johtamisessa. Lisäksi hankkeessa tulee kehittää uusi maaseutupoliittinen väline ja toimintatapa, jolla pystytään ajantasaisesti paremmin vastaamaan eri hallinnon tasoilla toteutettavaan maaseutuvaikutusten arviointiin sekä todettuun esitettyyn ja muuttuvaan tietotarpeeseen.

      Rahoituspäätöksen sai hanke:

      • MATIMATI – Maaseudun tilannekuva ja maaseututiedon tarve päätöksenteossa. Hakija Luonnonvarakeskus (LUKE)

      Pääteemaan hakemuksia saapui määräaikaan mennessä seitsemän. Rahoitusta haettiin noin 966 000 euroa, haettavana oli 510 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hankkeet maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

      Toiseen teemaan hakemuksia tuli kaksi ja haettavana oli 120 000 euroa. Tämä kokonaisuus rahoitetaan maaseudun kehittämisen momentilta.

    • Vuoden 2022 valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita haettiin seuraavissa teemoissa: 

      1. Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille –nykytilan kuvaus
      2. Mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa maaseudulle, ja miten se voidaan ottaa huomioon politiikassa, lainsäädännössä tai maaseudun yhteisöjen ja asukkaiden toiminnassa?
      3. Jokeriteema

      Vuonna 2022 rahoitettiin maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä neljä hanketta:

      Julkiset rahavirrat -teemalla:

      Ympäristöoikeudenmukaisuus-teemalla:

      • YHYKE - Yhteistä ja yksityistä hyvää - Tutkimus luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ympäristöoikeudenmukaisuuksista ja niiden yhteensovittamisesta maaseudulla. Hakijana Itä-Suomen yliopisto (UEF). Yhteistyötahot: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, kohdekunnat.
      • KOKOMAA - Konflikteista kohti oikeudenmukaista siirtymää maaseudun elinkeinoissa ja luonnonvarojen hallinnassa. Hakijana Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).

      Jokeriteemalla:

      • PAALI - Paikkariippumaton arvonluonti maaseudun ilmiönä. Hakijana Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Yhteistyötahot: Maaseudun Tulevaisuus.

      Hankehakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhdeksän (9) kappaletta. Rahoitusta haettiin yhteensä 952 846 euroa. Haettavana oli yhteensä 510 000 euroa.

    • Vuoden 2021 valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita haettiin teemassa maaseudun kestävä tietotalous. Tavoitteena oli selvittää maaseuduilla toimivien yritysten ja yhteisöjen roolia ja maaseutua ympäristönä kestävässä taloudessa. Erityiseksi mielenkiinnon kohteeksi nostettiin tietotalous maaseutukontekstissa. Vastauksia, tietoa ja tutkimusta etsittiin seuraaviin kysymyksiin:

      • Millä ohjauskeinoilla voidaan vahvistaa uuden kestävän tietotalouden kehittymistä maaseutualueilla, maaseututoimijoiden osallistumista digitalouteen ja siitä syntyvän lisäarvon jäämistä paremmin maaseutualueille?
      • Mitä signaaleja on havaittavissa uudenlaisesta tietointensiivisestä taloudesta eri maaseutualueilla? Miten niitä voidaan avittaa?
      • Mitä vaikutuksia monipaikkaisuudella ja paikkariippumattomuuden kehityksellä on maaseudun kestävään tietotalouteen?
      • Millä keinoilla voidaan mahdollistaa ja lisätä kestävää tulevaisuutta luovia investointeja maaseutualueille ja sen kautta yhteiskunnallista tuottoa (ympäristön ja ihmisten hyvinvointi)?

      Mahdollisina tarkastelukohteina olivat myös:

      • koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatio sekä uuden työn mahdollisuudet ja ohjauskeinot maaseuduilla naisten näkökulmasta
      • infra- ja innovaatioinvestointien ja palvelujärjestelmän muutos ja merkitys uuden tietointensiivisen talouden kehittymisen edellytysten näkökulmasta

      Vuonna 2021 rahoitettiin Maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä viisi teeman mukaista hanketta:

    • Vuoden 2020 valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita haettiin teemassa siirtyminen kestävään yhteiskuntaan. Erityisiksi painopisteiksi nostettiin maaseutujen kestävän kehityksen kehittäminen, johon etsittiin vastauksia, tietoa ja tutkimusta esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

      • Mikä on kestävän kehityksen tila maaseutualueilla kestävän kehityksen indikaattoreiden valossa?
      • Miten voidaan turvata hyvä elämä, kestävä arki ja luoda edellytyksiä elinvoiman uudistumiselle vähenevän ja ikääntyvän väestön maaseutualueilla: millaisia poliittisia, hallinnollisia ja muita toimia tarvitaan?
      • Miten maaseudut näkyvät kestävän kehityksen kansallisessa politiikassa ja sen seurannassa?
      • Millaisia kestävän kehityksen tavoitteita sisältyy kylien, kuntien ja maakuntien strategioihin ja miten strategioita toteutetaan kausittaisesti kasvavilla alueilla? Miten vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus kaupunkien kanssa näkyy strategioissa?
      • Mitä kestävän kehityksen haasteita ja kehittämistarpeita maaseutualueilla on tunnistettavissa naisnäkökulmasta?
      • Mitä hyviä esimerkkejä on Suomessa siitä, miten muutos kestävään yhteiskuntaan etenee alhaalta ylös – paikallisesta yleiseen?
      • Mitä hyviä esimerkkejä löytyy maaseutu-kaupunki vuorovaikutuksesta ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtämisestä ja niiden kehittämisestä kestävyystransitioon liittyen?

      Vuonna 2020 rahoitettiin Maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä viisi teeman mukaista hanketta:

      Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan (10.2.2020) mennessä 17 kappaletta. Avustusta haettiin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa. Haettavana oli yhteensä 510 000 euroa. Rahoituslähteenä oli maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera).

    • Vuoden 2019 haettiin valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeit kahdessa teeman puitteissa

      • Sosiaaliset innovaatiot maaseudun elinvoiman kehittämisessä, jonka alla haettiin tietoa ja tutkimusta esimerkiksi siitä
        • kuinka maaseudun asukkaiden, yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten osallisuudella voidaan vaikuttaa maaseutualueiden elinvoimaisuuteen - mitkä ovat parhaat käytännöt?
        • minkälaisia teknologisen, digitaalisen ja sosiaalisen innovaation yhdistelmiä hyödynnetään – ja olisi hyödynnettävä – erityisesti maaseudun palveluiden ja paikallistalouden kehittämisessä, kansallista ja kansainvälistä vertailua
        • minkälaisia vaikutuksia eri yhteiskehittämisen ja yhteistoiminnan muodoilla (esim. maaseutuvaikutusten arviointi MVA, jaettu asiantuntijuus, joukkoistaminen, kumppanuuspöytä) on ollut ja voi olla maaseudun elinvoiman kehittämisessä?
        • miten maaseutualueita sisältävät kunnat ja kaupungit hyödyntävät sosiaalisen innovoinnin / innovaatioiden mahdollisuuksia maaseutualueiden elinvoiman edistämisessä, missä laajuudessa sekä mihin liittyen?
        • miten Suomen maakunnissa edistetään maaseudun elinvoiman kehittämistä sosiaalisten innovaatioiden avulla?
      • Avoin ”jokeri” teema, jonka puitteissa oli mahdollista hakea rahoitusta hankkeelle, jonka teema ja käsiteltävä aihe on perustellusti maaseutupoliittisesti ajankohtainen ja kansallisesti merkittävä.

        Rahoitettavalta jokeri-hankkeelta edellytettiin sekä tutkimuksellista että kehittävää otetta. Rahoitettava hanke velvoitetaan tuottamaan "jokerijulkaisu", minkä konsepti tuli esittää hankehaussa osana hankkeen viestintäsuunnitelmaa. Loppuraporttia ei hyväksytty jokerijulkaisuksi, eikä myöskään blogikirjoituksia.

      Vuonna 2019 rahoitetut hankkeet ovat

      sosiaaliset innovaatiot -teemalla:

      jokeri -teemalla:

      Hankehaussa rahoitusta haettiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Hankehakemuksia saapui määräaikaan mennessä 21 kappaletta. Sosiaaliset innovaatiot teeman puitteissa jätettiin 12 hakemusta ja jokeriteeman puitteissa jätettiin yhdeksän (9) hakemusta.

    • Vuoden 2018 maaseutupolitiikan hankekuulutuksessa haettiin tutkimus- ja kehittämishankkeita teemalla nuoriso. Erityiseksi painopisteeksi nostettiin nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla. Tavoitteena on ollut, että rahoitetut hankkeet tuottavat tietoa nuorten opiskelua ja työllistymistä tukevista mahdollisuuksista sekä poluista yrittäjyyteen maaseudulla.

      Teemoituksen taustalla ovat haasteet, jotka juontavat maaseudun oppilaitosverkoston harventumisesta ja korkean asteen koulutuspaikkojen keskittämisen myötä. Muutokset edellyttävät toimintamallien kehittämistä, jotta maaseudun nuorten opiskelua voidaan tukea tilanteessa, jossa oppilaitosverkko harvenee ja matkat pitenevät. Myös ammatillisen koulutuksen uudistus ja nuorille luodut uudet opiskeluun ja työelämään ohjaavat palvelut muuttavat rakenteita ja toimintamalleja. Muutoksessa on tärkeää huomioida, että ne vastaavat myös maaseutualueiden tarpeisiin.

      Hakukuulutuksessa todettiin, että "maaseudun elinvoimaisuuden takaamiseksi tarvitaan parempia mahdollisuuksia kehittää osaamista ja yrittäjyyttä sekä parempaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. Maaseudulla podetaan tietyillä aloilla työvoimapulaa, johon voitaisiin vaikuttaa paremmalla nuorten ohjauksella avoimiin työpaikkoihin tai yrittäjiksi".

      Vuonna 2018 rahoitetut hankkeet

      Hankkeita rahoitettiin neljä (4) kappaletta. Alla olevat ulkoiset linkit vievät hankkeiden omille nettisivuille:

      Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan (18.12.2018) mennessä 14 kappaletta. Avustusta haettiin yhteensä noin 2,17 milj. euroa. Haettavana oli yhteensä 510 000 euroa. Rahoituslähteenä oli maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera).

      Rahoitetuilta hankkeilta edellytetään yhtä tai useampaa alla olevista toimista:

      Tutkimusta siitä miten nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen toimivat eri kohderyhmien (nuoret, yrittäjät/työnantajat) ja eri maaseutualueiden (kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu) näkökulmista.

      • Miten koulutusta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevat palvelut tulisi järjestää maaseudulla tukemaan nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä?
      • Mitkä ovat haasteet ja ongelmakohdat sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä mahdolliset tulevaisuuden mallit?
      • Mitä hyviä esimerkkejä maaseutualueilta löytyy?

      Tutkimusta ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen tarjoamisen eri mahdollisuuksista maaseudulla pitkällä aikavälillä.

      • Kuinka koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin maaseudun nuorten toiveita/tarpeita?
      • Mitä osaamista ja verkostoja maaseutualueilla tarvitaan, jotta ne pystyvät eri keinoin tarjoamaan koulutusmahdollisuuksia?

      Tutkimusta erilaisista nuorille suunnatuista yrittäjyyteen liittyvistä poluista (huomioiden myös sukupolvenvaihdokset, ml. omistajavaihdokset) ja niiden tarvelähtöisten kehittämismallien kehittämistä (esim. digitalisaatio, paikasta riippumattomuus, paikkaperustainen kehittäminen, kumppanuus).

      • Mitä ovat olemassa olevat mallit ja mitä uusia toimintatapoja tulisi kehittää?

      Tutkimusta kumppanuuksien malleista nuorille suunnattujen työllistymis- ja yrittäjyyspalvelujen järjestämisessä, tarjoamisessa ja kehittämisessä sekä ehdotukset valtakunnallisen kumppanuusmallin kehittämiseksi.

      Tutkimusta työssäoppimisen toimivuudesta maaseudulla ja mallien kehittämistä kuinka maaseudun työnantajat ja yrittäjät voivat paremmin vastaanottaa työssäoppijoita (esim. oppisopimus, koulutussopimus, työssäoppimisjaksot).

      Hankkeiden tulee kiinnisttää erityistä huomiota tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin sekä meneillään oleviin kansallisiin kehittämisprosesseihin (maakuntauudistus, kasvupalvelut, ammatillisen koulutuksen reformi, Digi2-kärkihanke, Älykäs maaseutu-valtioneuvoston periaatepäätös (lausuntokierroksella syksyllä 2017), liikennekaari ym.)

      • Työpaja -toimintaan ja Ohjaamo -toimintaan
      • Palvelujen ja nuorten tarpeiden kohtaamiseen
      • Palvelujen saumattomuuteen läpi palvelupolun
      • Paikkaperustaisen kehittämisen strategiseen näkökulmaan
      • Kansainvälistymiseen ja monipaikkaisuuden näkökulmaan
      • Hankkeissa tuotetaan myös maaseutupolitiikan politiikkasuosituksia, jotka julkaistaan täällä.
    • Vuoden 2017 maaseutupolitiikan hankekuulutuksessa haettiin konkreettisia ratkaisumalleja ja toimintatapoja maakunta- ja sote-uudistuksessa maaseudun palvelujen järjestämisessä, yrittäjyyden edistämisessä, osallisuudessa tai maaseututiedon keräämisessä.

      Läpileikkaavina näkökulmina haussa oli paikkaperustaisuus, älykäs erikoistuminen, maaseutuvaikutusten arviointi ja kumppanuus. Kierroksella hettiin myös uusia maaseutupoliittisia verkostohankkeita painopisteillä harvaan asutut alueet, osaaminen ja työllisyys, kansalaistoiminta ja hyvinvointi, elinvoimainen toimintaympäristö sekä ruotsinkieliset alueet.

      Vuonna 2017 rahoitetut hankkeet: 

      Maaseutupolitiikan verkostohankkeita rahoitetaan budjettiehdoin vuosina 2017-2019 viisi (5) kappaletta:

      Valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita rahoitettiin vuonna 2017 kuusi (6) kappaletta:

      Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan (20.2.2017) mennessä 21 kappaletta ja verkostohankehakemuksia saapui kahdeksan (8) kappaletta. Haettavana oli yhteensä noin 900 000 euroa. Avustusta haettiin momentilta noin 612 000 euroa, käytettävissä on noin 400 000 euroa. Makerasta haettiin noin 2 375 000 euroa ja käytettävissä on 510 000 euroa.

    • Vuoden 2016 maaseutupolitiikan hankehaun painopisteinä olivat digitalisaatio ja sähköiset palvelut maaseudun mahdollisuuksina sekä sote-palvelujen tarvetta vähentävä ennaltaehkäisevä toiminta harvaan asutulla maaseudulla. Tämän lisäksi rahoitettiin maaseutupolitiikan verkostojatkohankkeita.

      Vuonna 2016 rahoitetut hankkeet:

      Tutkimus- ja kehittämishankehakemuksia saapui määräaikaan mennessä 37 kappaletta. Hankkeita rahoitettiin vuonna 2016 kuusi (6) kappaletta.

    • Vuoden 2015 keväällä järjestetyssä hankehaussa teemoina olivat:

      • maaseututeknologian ja maaseudun resurssitehokkaan infran (vesi, jätevesi, jäte ja energia) kehittäminen kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla ja/tai kiertotalouden edistäminen maaseudulla sekä näihin liittyvä neuvonta ja tiedotus (esimerkiksi: piensähköntuotanto, kompostikäymälät, maakellarit, lämmitysjärjestelmät ja tulisijat)
      • eri toimijoita yhdistävien maaseudun logistiikkaratkaisujen ja liikennepalvelujen kokeilu esim. yhdistelemällä kuljetuksia, sekä kokeiluista saatujen hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen valtakunnallisesti ja toisaalta myös mahdollisten pullonkaulojen esiin tuominen ja niihin ratkaisujen hakeminen

      Vuonna 2015 rahoitettiin viisi (5) hanketta: 

      Hakemuksia jätettiin yhteensä 19 kappaletta. Haettu summa oli yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa. Jaettavana oli 300 000 euroa maaseudun kehittämisen momentilta (huom. TEM mom. 32.50.62). 

    Lisätietoa maaseutupolitiikan tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta antaa

    • Husberg, Antonia

      Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, neuvotteleva virkamies (MMM)

      Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
      Puhelinnumero: +358 (0)295 16 2033

      Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuman tuottaja.