Alakoulu on maaseutukunnassa elinvoimainvestointi

Lapset koulun pihalla

Tutkimuksen perusteella alakoulujen lakkauttamiset kiihdyttävät maaseudun väestötappioita. Samalla vahvistuu maaseutukuntien elinvoiman heikentyminen.

Alakoulujen lakkauttamiset keskittyneet maaseudulle

Vuosina 2011-2018 tilastojen perusteella Suomessa lakkautettiin 518 alakoulua. Tieto pohjautuu Tilastokeskuksen koulurekisteriin, jossa lakkautetuksi kouluksi on tulkittu koulu, jonka oppilasmääräksi vuosiluokilla 1-6 on tilastossa ilmoitettu 0.

Alakoulujen lakkautuksista 66,2 prosenttia kohdistui maaseudulle. Suhteellisesti eniten lakkauttamiset koskivat harvaan asuttua maaseutua, jossa suljettiin kyseisenä ajanjaksona joka kolmannen alakoulun ovet. Alakoulujen lakkauttaminen on ollut yleistä myös kaupunkien läheisellä maaseudulla ja ydin maaseudulla, joissa molemmista lakkautettiin joka neljäs alakoulu. Maaseudun paikalliskeskukset ovat säilyneet lakkauttamisaallosta muuta maaseutua paremmin, sillä paikalliskeskuksista lakkautettiin joka viides alakoulu.

Koulumatkat pidentyvät erityisesti harvaan asutulla maaseudulla

Maantieteellisesti alakoulujen lakkauttamiset ovat pidentäneet koulumatkoja erityisesti harvaan asutulla maaseudulla, jossa keskimääräiset koulumatkat ovat pidentyneet muita maaseutualueita enemmän. Harvaan asutulla maaseudulla lakkautettujen koulujen lähialueelta on keskimäärin etäisyyttä seuraavaksi lähimpään toimivaan kouluun 14,4 kilometriä. Tämä on yli puolet enemmän kuin ydinmaaseudulla, jossa seuraavaksi lähin koulu sijaitsee keskimäärin 7,1 kilometrin päässä. Kaupungin läheisellä maaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa vastaavat luvut ovat 6,7 ja 2,1 kilometriä. Siten alakoulun lakkauttaminen on pidentänyt harvaan asutulla maaseudulla asuvan oppilaan koulumatkaa melkein 7 kertaan enemmän kuin maaseudun paikalliskeskuksessa asuvan oppilaan.

Epätasaisesti pidentyneet koulumatkat näkyvät myös siinä, että maaseudulla asuu yhä enemmän väestöä yli 20 kilometrin päässä lähimmästä alakoulusta. Vuonna 2011 harvaan asutulla maaseudulla yli 20 kilometrin päässä lähimmästä alakoulusta asui 25131 asukasta, mutta vuonna 2018 vastaava luku oli kasvanut 43239 asukkaaseen. Maaseutuluokkien välisiä saavutettavuuseroja kuvastaa se, että vuonna 2018 ydinmaaseudulla yli 20 kilometrin päässä lähimmästä alakoulusta asui 5816 asukasta. Vastaavasti maaseudun paikalliskeskuksissa ei kukaan asunut yli 20 kilometrin päässä lähimmästä koulusta ja kaupunkien läheiselläkin maaseudulla näitä asukkaita oli vain 694.

Koulujen lakkauttaminen kiihdyttää väestötappioita

Alakoulujen saavutettavuuden heikentyminen kytkeytyy myös alakoulujen lähialueen väestökehitykseen, sillä alakoulun lakkauttamisen jälkeen väestötappiot koulun lähialueella (5 kilometrin etäisyydellä alakoulusta) suurentuvat. Vuosina 2011-2018 lakkautettujen alakoulujen lähialueet ovat maaseudulla menettäneet väestöään 7,4 prosenttia, kun vastaavana aikana toimivien koulujen lähialueiden väestötappio oli 4,6 prosenttia. Tämä väestökehityksessä havaittu ero tarkoittaisi lakkautettujen koulujen ympäristössä asukkaiksi muutettuna 8260 asukasta.

Tutkimuksessa tehty tilastollinen mallinnus vahvistaa tilastoista havaitun eron väestökehityksessä lakkautettujen ja toimivien koulujen lähialueilla. Analyysien perusteella lakkauttamisen jälkeen väestötappiot lakkautettujen alakoulujen läheisyydessä kiihtyvät maaseudulla vuosittain 24 prosenttia verrattuna lakkauttamista edeltäneisiin vuosiin. Näin kunnat ovat kouluja lakkauttamalla koulun vahvistaneet ennestään negatiivista väestökehitystä ja toteuttaneet negatiivisia väestöennusteita.

Palvelut luovat maaseudulle elinvoimaa

Väestötappioiden kiihtyminen tarkoittaa, että alakoulujen lakkauttamisissa ei ole kyse pelkästään kouluverkosta, vaan laajemmin koulun lähialueen ja kunnan elinvoiman kehityksestä. Palvelujen etääntyessä myös maaseudun elinvoimaisuus heikentyy.

Alakoulut ovatkin maaseudulla elinvoimainvestointeja. Niinpä tutkimuksen tulokset nostavat keskusteluun kysymyksen, tulisiko vuonna 2006 lopetettu valtion pienkoulutuki palauttaa vahvistamaan maaseudun elinvoiman säilymistä? Erityisesti tälle tuelle voisi olla tarvetta harvaan asutulla maaseudulla, jossa alakouluverkko on harva ja etäisyys toiseksi lähimpään alakouluun on pitkä.

  • Olli
    Lehtonen, Olli

    Erikoistutkija ja tutkijatohtori, Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto

    Lehtonen toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa Luonnonvarojen ja maaseudun kehittämisen ryhmässä. Hän on myös tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa. Kiinnostuksen kohteena mm. paikkaperustainen aluekehittäminen.