Leader-päivät 19.-21.5.2026 Naantalissa: juhlahumua, yhteistyötä ja maaseudun tulevaisuudennäkymiä

Ensikertalaisena Leader-päivillä

Tiistai-aamupäivänä junassa kohti Turkua matkustaessani pohdin, minkälaisia kokemuksia tämän vuoden Leader-päivät toisivat mukanaan. En ole aiemmin päässyt osallistumaan tähän vuosittain järjestettävään tapahtumaan, joten ennakkoon annetun ohjelman lisäksi odotuksia päiville ei ollut muodostunut. Saapuessani Turkuun ja noustessani yhteisbussikuljetukseen kohti Naantalia, sain kuitenkin heti hyvää esimakua siitä, mistä Leader-päivistä tulee olemaan kyse: iloinen ja polveileva puheensorina eri yhdistysten toimijoiden kuulumisista täytti linja-auton koko matkan ajan ja yhä saavuttuamme tapahtumapaikalle.

Lisäarvoa ja nuorten näkökulmaa - työpajatyöskentelyn antia

Leader-päivien ohjelma käynnistyi erilaisilla työpajoilla. Itse pääsin osallistumaan yhtäältä Leaderin lisäarvoa käsittelevään kehittämistyöpajaan, jossa pääsin kuulemaan Leaderin lisäarvon muodostumisesta käytännössä yhdistysten edustajilta. Keskustelusta nousi esille etenkin se, että Leaderin vahvuus lisäarvon tuottamisessa on toiminnan ja tulosten konkreettisuus, saavutettavuus sekä osallistava luonne tavallisille ihmisille.

Oma päätavoitteeni tälle retkelle oli tavoittaa tapahtumaan saapuneita Nuoriso-Leader -toimijoita sekä kuulla heidän kokemuksiaan maaseudulla elämisestä, toimimisesta sekä osallistumisesta nuorten näkökulmasta. Tähän avautui myös heti tiistaina oiva mahdollisuus, kun pääsin osallistumaan Nuoriso-Leaderia käsittelevään työpajaan. Työpajan tavoitteena oli herättää keskustelua siitä, mihin osa-alueisiin Nuoriso-Leader -toiminta oikeasti vaikuttaa: aina maaseudusta yhteisöihin ja laajemmin yhteiskuntaan - myös kansainvälisesti - kuin myös itse nuoriin sekä muihin Leader-ryhmiin. Keskustelusta nousikin esille nuorisotoiminnan merkitys niin nuorille, mutta myös aikuisillekin: nuorten aktiivisuus avartaa myös aikuisten toimintaa, ja nuorten kekseliäisyys ja innovatiivisuus nousikin monessa yhteydessä esille vertaansa vailla olevana. Monissa asioissa ja teemoissa kaivattaisiin enemmän nuorten näkökulmaa sekä osallistumista, ettei päätöksenteko tai toiminta tapahtuisi "nuorten puolesta". Nuoriso-Leader nähtiin nuorille keinona vaikuttaa ja rakentaa omasta kotiseudustaan nuorten näköinen.

Illan yhteisöllisyydestä aamun asiantuntijuuteen

Työpajojen jälkeen ja pienen välihengähdyksen saattelemana lähdimme iltatilaisuuteen Livonsaaren seurantalolle. Saariston keskellä sijaitseva, kauniisti entisöity seurantalo toimi oivana isäntänä Leader-väelle, ja pääsimme kuulemaan illan aikana myös talon pitkästä historiasta Livonsaaren kyläyhdistyksen puheenjohtajalta, Leena Heikkilältä. 

Muuten ilta piti sisällään yhdessäoloa, iloa, puheenvuoroja, musiikkia sekä tietokilpailunkin - viimeisimmän lopputuloksesta ei toki jää allekirjoittaneen kohdalta mitään mainittavaa. 

Opintoretki kuvasi maaseudun kehittämistyön hedelmiä käytännössä

Keskiviikko alkoi jälleen hallinnon tapaamisella, kun ministeriöiden, Ruokaviraston sekä elinvoimakeskusten asiantuntijat pääsivät jakamaan katsauksiaan ajankohtaisista asioista. Tapaamisessa nousi esille, miten monipuolinen kehittämistyö on voimissaan ympäri maakuntia, ja resurssien niukkuudesta huolimatta tehty työ on ollut erityisen laadukasta sekä paikallisesti palkitsevaa. Aamun tapaamisten jälkeen lähdimme kohti Leader-päivien kohokohtaa, opintoretkiä. Oma opintoretkeni oli Leader Jokivarsikumppanien järjestämä, jossa pääsimme tutustumaan Varsinais-Suomen monimuotoisen maaseudun tarjoamiin kohteisiin maalla, vedessä ja ilmassa. Ensimmäisenä vierailukohteena retkellämme oli Kaidanojan kartano Pöytyän Uudenkartanon kylässä: ennen Yläneen vanhainkotina toiminut kiinteistö ja nykyään majoitus- ja juhlapaikaksi restauroitu hotelli-ravintola, josta huokui alueen historia sekä paikallisyhteisön merkitys. Lounastamisen yhteydessä pääsimme kuulemaan Uudenkartanon kylän historiasta yrittäjä Outi Kukolalta, ja pääsimme myös tutustumaan yrittäjä Katja Mahalin työhön, "Jos lehmät puhuisivat"-näyttelyn historiaan sekä Onnenläntti-yrityksen toimintaan, jotka ovat saaneet rahoitusta Leader-hankkeen kautta.

Kaidanojan kartanolta suuntasimme "pienen mutta pippurisen" Oripään korpikentälle kuulemaan lentokentän toiminnasta ja yhdistystyöstä. Oripään kunnassa sijaitseva pienlentokenttä toimi hienona esimerkkinä paikallisen yhteisöllisyyden sekä maaseudun kansalaistoiminnan merkityksestä: lentokentän tapahtumatoiminta pyörii lähes täysin talkootoiminnan voimilla, ja tapahtumista saadut tuotot palautuvat takaisin paikallisille yhdistyksille. Oripään pienlentokenttä on tunnettu esimerkiksi OKRA-maatalousnäyttelystä, joka vetää lentokenttäalueelle joka toinen vuosi peräti 80 000 vierailijaa. Oripään korpikenttä on myös merkittävä maaseudun turvallisuuden ja varautumisen näkökulmasta, ja kenttäalueen mahdollisesta kriisiaikojen käytöstä on tehty Puolustusvoimien laatimat tarkat suunnitelmat. Lentokentän kehitystyötä edistänyt Lions Club Oripää on saanut lentokentän OKRA-toimintaan ja investointeihin liittyvää rahoitusta Leader-hankkeiden kautta, kuten myös Turun lentokerho, jonka saaman hankerahoituksen kautta lentoharrastus mahdollistuu jatkossakin Oripään korpikentällä.

Oripäästä matkamme jatkui kohti Varsinais-Suomen vuoden 2025 kylää, nykyisin Pöytyän kuntaan kuuluvaa Kyröä. Vierailukohteena Kyrössä toimi kylän maauimala, jota ylläpitää Kyrön Seudun Kyläyhdistys ry. Kyläyhdistys on saanut Leader-rahoitusta maauimalatoimintaa mahdollistaviin hankkeisiin, joka on tuottanut hedelmää: vuodesta 2023 lähtien maauimalan kävijämäärät ovat nousseet noin 1200 vierailijalla vuosittain, ja vuonna 2025 maauimalassa vieraili noin 6000 kävijää. Maauimalassa vierailijoita palvelevat myös uimalan yhteydessä toimivat saunatilat, grillikatos sekä kioski. Vierailijoiden "harmiksi" maauimalaa ei huoltotöiden vuoksi vielä päässyt kokeilemaan, sillä maauimalan kesäkauden avajaisia vietetään perinteisesti Avoimet Kylät - päivänä eli tänä vuonna kesäkuun 13. päivänä: aurinkoinen sää lämmitti kuitenkin vierailijoita tämänkin edestä.

Viimeisenä vierailukohteenamme toimi Tuisa Oy:n myymälä Aurassa. Vierailun aluksi erikoisveitsiä valmistavan yrityksen, Hog House Knivesin perustajat Tapio Syrjälä sekä Viljami Salonen kertoivat yrityksensä tarinan, mainiten esimerkiksi Leader-rahoituksen mahdollistaman yritystoiminnan laajentamisen uuden CNC-koneen hankinnan kautta ja Leader-tuen markkinoinnin kehittämiseen, ja esittelivät myös valmistamiaan tuotteita vierailijoille. Myös terveys- ja hyvinvointituotteisiin keskittyvän Tuisa Oy:n perustaja Tuija Toivonen piti puheenvuoron yrityksensä taustoista, Leader-rahoituksen mahdollisuuksista sekä Aurassa sijaitsevan myymälänsä tuotevalikoimasta. Toivonen myös kertoi, että yrityksen toimitilaan on saatu investointirahoituksia 2010-luvulla ELY-keskuksesta sekä hän on käyttänyt nykyisiä Leader-tukia yritystoiminnan kehittämiseen.

Kaiken kaikkiaan, opintoretki oli antoisa katsaus Varsinais-Suomen maaseudun yrityksiin, yhteisöihin ja ympäristöön. Leader Jokivarsikumppaneille kuuluu kiitos tästä hienosta retkestä! Maaseutu nähtiin paikallisen kulttuurin, yhteisöllisyyden sekä perinteiden mahdollistajana, josta samalla kumpuaa erityislaatuista innovatiivisuutta, muutoskykyä sekä luovuutta. Keskiviikko huipentui illalliseen Naantalin Merisalissa, jossa juhlistettiin Leaderin 30-vuotisen taipaleen juhlavuotta. Illalliselle Naantalin kaupungin tervehdyksen toi matkailupäällikkö Janne Tienpää.

Ajankohtaiskeskustelut avarsivat Leader-toiminnan suuntaa tulevaisuudessa

Leader-päivien viimeinen aamupäivä keskittyi ajankohtaiskeskusteluihin, jossa esiteltiin monipuolisia katsauksia maaseudun sekä Leader-toiminnan tilaan. Johanna Mattila ja Ilkka Horelli Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta pitivät puheenvuoron maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa, ja maakuntajohtaja Jyri Arponen Varsinais-Suomen liitosta kuvasi jälleen Leader-ryhmien tulevaisuutta maakuntaliiton näkökulmasta. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esitti ajankohtaiskatsauksen "Yhteinen maaseutu, yhteinen maailma", jossa hän nykyistä maailmantilannetta peilaten kuvasi maaseudun historiaa sekä kehitystä etenkin maaseutuasumisen näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriön Laura Jänis sekä Ruokaviraston Kaisa Eerola pitivät tämän jälkeen puheenvuoron Leaderin vaikuttavuudesta sekä sen tuottaman lisäarvon merkityksestä. Laura Jänis jatkoi myös ajankohtaiskatsauksella uuden rahastokauden suunnittelusta. Ajankohtaiskeskustelun, sekä Leader-päivät kokonaisuudessaan viimeisteli Maaseutuverkoston Juha-Matti Markkola työpajakatsauksellaan Leaderin sekä yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) katsauksista tulevalta rahoituskaudelta.

Mitä jäi käteen?

Kun nyt, torstaina 21. toukokuuta istun jälleen junassa paluumatkalla Turusta, voin todeta, että Leader-päivät tarjosivat parastaan. Koin päiville lähtiessäni, että pohjatietoni Leader-toiminnasta olisi kattavaa, mutta päivien aikana tietämykseni monista asioista syventyi entisestään. Itselleni jäi erityisesti mieleen Leader-toiminnan skaalan laajuus, eli se, miten moninaisiin hankkeisiin voi Leaderin kautta todellisuudessa saada rahoitusta: maaseudun kehittäminen kun ei ole rajattua vain yhdelle osa-alueelle. Oli myös kiinnostavaa huomata toiminnan alueellisia painotuksia, tutustua paremmin Nuoriso-Leader-toimintaan sekä syventyä esimerkiksi Leader-hankehakuprosessiin. Yksi asia kuitenkin yhdisti jokaista Leader-ryhmää ja koko Leader-päiviä: tätä toimintaa tehdään paremman maaseudun puolesta, maaseudun asukkaita varten.

Blogin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön maaseudun kehittämisyksikön korkeakouluharjoittelija.