Maaseutu digiajassa

Älykkyys

Digitaalisuuden hyödyntäminen on ajankohtainen aihe, johon liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkakuvia.

Digitaalisuuden hyödyntäminen on ajankohtainen aihe, johon liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkakuvia. Miten valokuituverkko tukee työntekoa, yrittäjyyttä ja asumista maaseudulla? Näitä kysymyksiä selvitetään Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa alkaneessa hankkeessa.

Tieto ja myönteiset kokemukset edesauttavat sähköisten palvelujen käyttöönottoa

Vuoden alussa valmistunut Valtioneuvoston kanslian Smart Countryside -selvitys osoitti, että maaseudun asukkaat ovat valmiita ja halukkaita käyttämään sähköisiä palveluja. Monesti nuorille ja työelämässä oleville digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on arkipäivää, kun taas ikäihmisille digitaaliset välineet ja sähköiset palvelut voivat olla vieraita. Näin siitäkin huolimatta, että juuri maaseudun ikäihmiset saattaisivat hyötyä muita enemmän esimerkiksi sähköisistä sote-palveluista. Digineuvonnasta saatujen kokemusten mukaan ikäihmiset haluavat oppia uusia digitaitoja, kunhan neuvonta on heille räätälöityä ja helposti saatavaa. Kiinnostuksen puute sähköisiin palveluihin johtuu usein siitä, että palvelut ovat vieraita eikä niiden mahdollisuuksia tunnisteta.

Puutteita sähköisten palvelujen tarjonnassa

Digitaalisten mahdollisuuksien vähäisessä hyödyntämisessä ei ole aina kyse yksinomaan kansalaisten taidoista ja haluista, vaan kehittymisen tulppana voivat olla myös palvelujen tarjoajat, viranomaiset tai kunnat. Infrastruktuurin rakentaminen, kansalaisten odotukset ja palvelujen kehittäminen etenevät eri tahtisesti niin, että sähköisten palvelujen tarjonnan niukkuus tai käytön hankaluus turhauttavat palvelujen käyttäjiä.

Valokuidun hyödyt tarkastelussa

Edelläkävijyyttä digitalisaation hyödyntämisessä selittävät toimijoiden innostus ja aktiivisuus, eivätkä niinkään yritysten, kuntien tai paikallisyhteisöjen koko tai sijainti. Digitalisaation hyödyntämisen edelläkävijyyttä on yhtä lailla sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Valokuituverkon alueille on syntynyt uudentyyppistä kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Kiinteän laajakaistaverkon rakentamisesta on edetty toiseen vaiheeseen: verkon käytön aktivointiin ja palvelujen kehittämiseen. Uusien palvelujen kokeilutoimintaa on erityisesti sote-palveluissa, mutta myös kuntien sähköisissä palveluissa.

Valokuituverkon tuomaa lisäarvoa ja hyötyjä maaseudulle tutkitaan vastikään käynnistyneessä Työtä ja koulutusta maaseudulle – Tuottavatko digitalisaatio ja sähköiset palvelut uusia ratkaisuja maaseudun opiskelu- ja työmahdollisuuksiin -hankkeessa. Tutkimuksen kohdealueina ovat Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan valokuituverkon piirissä olevan alueet. Valokuituverkon hyötyjä selvitetään mm. alueen vakinaisille ja vapaa-ajan asukkaille sekä yrityksille tehtävillä kyselyillä.

Smart Countryside -selvitys osoitti, että maaseudun asukkaat ovat valmiita ja halukkaita käyttämään sähköisiä palveluja

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella Joensuussa. Hän on perehtynyt erityisesti työelämän ja maaseudun teemoihin.

Smart Countryside -raportti ladattavissa osoitteessa: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=16602