Maaseutupolitiikan neuvosto kokoontui etäyhteyksin – Tulevat eduskuntavaalit, EU:n rahoituskausi ja perusopetus puhuttivat

Maaseutupolitiikan neuvoston (myöhemmin MANE) kokouksen keskeisiä teemoja olivat esimerkiksi EU:n seuraavan rahoituskauden valmistelu, tulevien eduskuntavaalien maaseutupoliittinen valmistelu sekä maaseutuvaikutusten arvioinnin vahvistaminen.

Kokouksen alussa MANE kuuli EU:n seuraavan rahoituskauden valmistelusta ja kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP) valmistelusta valtiovarainministeriön finanssineuvos Marketta Henrikssonin alustamana. Alustuksen jälkeen käydyn keskustelun keskeinen viesti oli, ettei maaseutu saa jäädä muiden aiheiden varjoon EU:n tulevalla rahoituskaudella. MANEn jäsenten puheenvuoroissa korostettiin, että elinvoimainen maaseutu mahdollistaa esimerkiksi kannattavan alkutuotannon ja uudet luonnonvaratalouden arvoketjut, sekä paikallisyhteisöjen varautumisen, kansallisen huoltovarmuuden sekä kokonaisturvallisuuden Suomessa. 

Maaseudun kehittäminen liittyy kaikkiin rahoituskauden valmistelussa oleviin teemoihin, joten tuleva rahoituskausi edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja maaseudun erityispiirteiden huomioimista kaikilta valmistelussa mukana olevilta tahoilta. Keskustelun lopuksi todettiin EU-tukien antavan maaseudun elinvoimalle suuren vipuvoiman, joten uuden rahoituskauden valmistelussa on oltava aktiivisesti mukana.

MANEn kokouksessa kuultiin myös tilannekatsaus perusopetuksen kansallisesta työryhmätyöstä erityisesti väestökehityksen näkökulmasta. Aiheen alusti opetus- ja kulttuuriministeriöstä opetusneuvos Mika Puukko. Kokouksessa pohdittiin, millaisia vaikutuksia kansallisella valmistelulla voi olla erilaisille maaseutualueille ja miten väestökehityksen vaikutuksia voidaan paremmin ennakoida. Puheenvuoroissa huomioitiinkin, miten peruskouluverkon ja toisen asteen koulutuksen saavutettavuus vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin jäädä asumaan tai palata maaseudulle.

Samassa yhteydessä pidettiin puheenvuoro Digi- ja väestötietoviraston vuodesta 2013 lähtien viiden vuoden välein toteuttamasta kyselystä. Viimeisimmän kyselyn raportti julkaistaan marraskuussa 2026. Alustavista tuloksista on havaittavissa, että koulukuljetusten kulut ovat kasvaneet merkittävästi, vaikka kuljetusoppilaita on aikaisempaa vähemmän. Aihe on tärkeä, ja MANEn todettiin seuraavan sitä. 

Kevään eduskuntavaaleihin liittyen MANEa puhutti erityisesti maaseudulla asuminen. Pankit suhtautuvat varauksella haja-asutusalueilla sijaitsevien asuntojen lainoittamiseen, joten ajatus kunnallisesta lainatakausyhtiöstä on tullut uudelleen esille. Juridisesti tätä pidetään kuitenkin haastavana. Toisena puhuttavana aiheena oli maankäyttö, johon liittyen todettiin, että lunastuslain uudistaminen on saanut menettelyt paremmin maanomistajan oikeudet huomioivaksi, sillä pysyvä haitta ja paikallisyhteisöt huomioidaan nyt paremmin. Maaseudulla asumiseen liittyvässä kommenttipuheenvuorossa esiin nousi myös maaseudun asukkaiden henkinen kriisinkestävyys.

Lyhyemmät alustukset kuultiin datakeskuksista, valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemasta sekä maaseutupolitiikan nuorisotyöryhmän asettamisesta. Datakeskuksissa kyse on laajemmasta muutoksesta, jolla on useita maaseutuvaikutuksia esimerkiksi energiaan, maankäyttöön, metsiin, sähköverkkoihin, vedenkäyttöön, työpaikkoihin, asumiseen, ympäristöön sekä kuntiin ja niiden kehitykseen liittyen. MANE katsookin, että datakeskusten kaltaisissa merkittävissä politiikka- ja investointiratkaisuissa vaikutukset erilaisiin maaseutuihin olisi tunnistettava ennakolta.

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemasta puhuttaessa todettiin, että on tarve vahvistaa maaseututiedon hyödyntämistä, maaseutuvaikutusten arviointia sekä eri politiikkasektoreiden päätösten yhteisvaikutusten tunnistamista. Nuorisotyöryhmän asettamisen taas todettiin kytkeytyvän maaseutupoliittisen selonteon korostamaan nuorten nykyistä vahvempaan rooliin maaseutupolitiikan valmistelussa. Maaseutupolitiikan puolella vuodesta 2019 asti tehty tavoitteellinen yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa Maaseutuparlamenteissa ja maaseutupoliittisissa julkilausumissa. MANE kuitenkin katsoo tärkeäksi, että prosessi nuorten osallistamisesta virallistetaan. 

Kokoukseen osallistui MANEn jäseniä ja varajäseniä sekä sihteeristön edustajia. Yhteensä osallistujia kokouksessa oli yli 60. Kokousta ohjasi ja johti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Seuraavan kerran MANE kokoustaa 4.12.