Suomen pitkäjänteinen maaseudun kehittämistyö esillä kansainvälisessä konferenssissa Kotkassa

Ajankohtainen

Rural Pact Policy Lab -konferenssi kokosi noin 100 kansainvälistä vierasta Kotkaan. Osallistujat koostuivat maaseutututkijoista, maaseutuyhteisöjä ja maaseudun yrityksiä edustavien sidosryhmien edustajista ja ministeriöiden sekä komission edustajista.

Keskusteluissa haettiin ratkaisuja kilpailukykyisten ja monipuolisten maaseutuelinkeinojen tukemiseksi sekä maaseutualueiden houkuttelevuuden parantamiseksi, etenkin osaavan työvoiman teemoista. Erityistä huomiota kiinnitettiin konkreettisten toimenpiteiden, investointien ja uudistusten tunnistamiseen, joita hyödynnetään tulevien kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien (NRPP) valmistelussa.

Tilaisuuden avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen ja komission AGRI-pääosaston varapääjohtaja Pierre Bascou.

"Euroopan tulevaisuutta ei muovata ainoastaan sen pääkaupungeissa ja suurkaupunkialueilla. Sitä muovataan myös kylissä, metsissä, maatiloilla ja pikkukaupungeissa. Investoimalla maaseutuun investoimme Euroopan kilpailukykyyn, kriisinsietokykyyn ja turvallisuuteen", totesi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen avauspuheessaan.

Lisäksi tilaisuudessa kuultiin muun muassa Euroopan komission osaston Agrin maaseutualueiden ja verkostojen yksikön apulaispäällikön Hugo Almeidan katsaus tulevan rahoituskauden valmisteluista sekä Itä-Suomen yliopiston aluetutkimuksen ja talousmaantieteen professori Teemu Makkosen katsaus maaseutualueiden kehityksestä suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta.

"Maaseutupolitiikan on oltava luonteeltaan paikkaperustaista ja maaseudun moninaisuuden tunnistavaa: se, mikä toimii yhdellä alueella, ei aina ole helposti sovellettavissa toiselle", Makkonen totesi esityksessään, Makkonen kertoo.

Konferenssi järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa EU:n itärajalla. Kiinnostuneita oli 270, joista noin sata valikoitiin osallistujiksi.

"Suomessa järjestetty Policy Action Lab tarjosi mahdollisuuden tarkastella EU:n itärajalla sijaitsevien maaseutualueiden tulevaisuutta, missä väestörakenteeseen, talouteen ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet ovat yhä enemmän sidoksissa geopolitiikkaan", kertoo maaseutuneuvos Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomalaisen maaseudun kehittämisen, varautumisen, turvallisuuden ja maaseutuelinkeinojen teemoja avattiin opintoretkellä, jossa vierailtiin Pyhtään kulttuuritalolla, Strömforsin ruukissa sekä kuultiin EU:n maaseuturahoituksen rahoittamasta valtakunnallisesta kyläturvahankkeesta.

Sidosryhmät saavat liittyä mukaan maaseutusopimukseen

Suomessa maa- ja metsätalousministeriö edistää vuoteen 2040 ulottuvan vision tavoitteita muun muassa maaseutupoliittisen selonteon toteuttamisella, maaseutuvaikutusten arvioinnin vahvistamisella sekä maaseudun merkityksen tunnistamisella ruokaturvan ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Maaseutusopimukseen voivat liittyä kaikkia sidosryhmät, jotka haluavat toimia pitkän aikavälin EU:n maaseutuvision hyväksi.

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Rural Pact Support Office:n, maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston sekä maaseutupolitiikan neuvoston kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö liittyi EU:n maaseutusopimukseen (Rural Pact) maaliskuussa, ja tilaisuus on osa EU:n maaseutuvision toimeenpanoa.  

Konferenssin keskustelujen esitysten tallenteet ja esitysmateriaalit löytyvät Rural Pact -tapahtumasivulta, jonne myös politiikkasuosituksia sisältävä loppuraportti julkaistaan ja on kaikkien hyödynnettävissä.

Tilaisuuden tallenteet ja esitysmateriaali:

Tapahtumasivu (englanniksi)

Kansainvälinen maaseutukonferenssi tuo maaseutuvaikuttajia Kotkan seudulle (21.9.2026)

Maa- ja metsätalousministeriö mukaan EU:n maaseutusopimukseen (tiedote 30.3.2026)

Lisätietoja