Hankinnoilla elinvoimaa ja mahdollisuuksia maaseuduille

Hankinnoilla luodaan uusia mahdollisuuksia maaseutujen yrityksille

Hyvinvointialueiden hankinnoilla voidaan vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia luomalla tasaista, laajamittaistakin kysyntää paikallisten yritysten tuotteille. Tämä luo työtä ja mahdollisuuksia kehittää alueen yrityskenttää. Samalla hankinnat osaltaan varmistavat, että maaseuduilla on tarjolla erilaisia palveluita myös muille asiakkaille.

Hankinnoilla voidaan tukea yritysten kehittymistä muun muassa innovatiivisten hankintojen avulla, mikä on huomioitu myös kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa. Innovatiiviset hankinnat hyödyntävät uusia toimintatapoja tai kehittävät uusia tuotteita. Parhaimmillaan tuotteita suunnitellaan ja innovoidaan yhdessä eri toimijoiden kesken, jotta saadaan kehitettyä tarpeisiin sopiva tuote. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa myös tehokkuusetuja, minkä vuoksi ne onkin hallitusohjelmassa huomioitu keinona tuoda kustannussäästöjä hankintoja tekeville yksiköille.

Vaikutusmahdollisuudet tunnistetaan hankintastrategioissa

Hyvinvointialueiden hankintastrategioissa on tunnistettu, että kustannustehokkuuden rinnalla on muitakin tärkeitä tavoitteita. Tällainen strateginen ajattelu heijastuu myös hyvinvointialueiden arkiseen työhön, kun hankintaprosesseja sujuvoitetaan, hankintahenkilöstöä koulutetaan, pk-yrityksiä kannustetaan osallistumaan kilpailutuksiin, markkinaesteitä poistetaan ja yrityskentän kanssa keskustellaan yhteistyön mahdollisuuksista. Näiden toimenpiteiden voidaan odottaa pitkällä aikavälillä vahvistavan julkisten hankintojen vaikuttavuutta ja kestävyyttä.

Esimerkkejä onnistuneista hankinnoista

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella korjaamopalvelut kilpailutettiin maakunnallisena verkostona. Tämä tarkoitti sitä, että ympäri maakuntaa toimivat pienetkin yritykset pystyivät osallistumaan kilpailutukseen sen sijaan, että sopimukset olisi kohdistettu muutamille suuremmille toteuttajille. Toimintamallin myötä moni yritys pystyi ensimmäistä kertaa toimittamaan tuotteitaan julkiselle taholle. Tällainen toimintamalli kannustaa ylläpitämään alueella kattavaa palveluverkkoa.

Pohjois-Karjalassa puolestaan etsittiin kilpailulla uutta lähiruokatuotetta, joka sopisi suurkeittiöiden käyttöön. Kilpailua toteutti Polka, joka tuottaa muun muassa ateriapalveluita maakunnan julkisille toimijoille. Tavoitteena oli, että kehitettävä tuote tehdään maakunnassa hyödyntäen maakunnassa tuotettua raaka-ainetta mahdollisimman paljon. Eri toimijoiden markkinavuoropuhelun ja kehitystyön tuloksena syntyi murekemainen kasvisproteiinipohjainen seitan-tuote, joka lisättiin lopulta Polkan ruokalistoille. Näin saatiin hyvinvointialueelle ja kuntiin soveltuva tuote, joka hyödyttää alueen tuottajia ja muita toimijoita.

Elintarvikehankinnat osana ruokajärjestelmää

Hyvinvointialueet ostavat pelkästään jo elintarvikkeita vuosittain useilla miljoonilla euroilla. Kun hankinnat kohdistuvat omassa maakunnassa tuotettuihin tuotteisiin, tukevat ne alueen ruokajärjestelmän ja koko maakunnan elinvoimaisuutta. Ylipäätään kotimaisiin elintarvikkeisiin keskittymällä raha jää kiertämään Suomeen hyödyttäen ruoan tuottajien ja jalostajien lisäksi monia muitakin toimijoita.

Hyvinvointialueiden elintarvikehankintojen kohdistumista selvitettiin esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hankkeessa. Valtakunnallisen kyselyn perusteella hyvinvointialueet tukevat hankinnoillaan hyvin merkittävästikin oman maakuntansa taloutta ja alueensa ruokajärjestelmän elinvoimaisuutta, mutta vielä enemmänkin alueen tarjontaa voisi hyödyntää.

Maaseutupolitiikka korostaa aluetalousvaikutuksia

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027 korostaa julkisten hankintojen merkitystä aluetalouksien tukemisessa kiinnittäen erityistä huomiota elintarvikehankintoihin. Ohjelman mukaan julkisilla hankinnoilla voidaan tukea paikallista yrittäjyyttä, työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa huoltovarmuutta.

Hyvinvointialueiden hankintojen myönteiset vaikutukset eivät synny itsestään. Toivottujen vaikutusten edesauttaminen edellyttää aktiivisia kehittämistoimia, avoimuutta keskusteluissa yritysten kanssa ja joustavuutta hankintojen toteutuksessa. Kuten toistuvasti on käytännössä huomattu, hankinnoilla voidaan olla rakentamassa aluetaloutta, jossa palvelut toimivat ja yrityksillä on aito mahdollisuus osallistua. Tämä on tärkeä muistaa jatkossakin: hyvinvointialueiden asiakkaiden lisäksi hankinnoilla palvellaan alueen elinvoimaisuutta.

Tämä blogiteksti on osa TUUMA27-verkoston toteuttamaa blogisarjaa, joka käsittelee hyvinvointialueisiin liittyviä ilmiöitä maaseutujen ja aluetalouksien näkökulmasta.

Blogin kuva: Ilona Myllyoja

Lisätietoja

Hankinta-Suomi: Tarinoita hyvistä hankinnoista 2024 (pdf)

Töyli ym. (2024). Lähiruokahankinnoista alueellista elinvoimaa — oppeja käytännön esimerkeistä.

Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset