Hyvä päätöksenteko ottaa maaseudun huomioon

Maaseutuvaikutusten arviointi on paremman päätöksenteon väline

Maaseutuvaikutusten arvioinnissa politiikkaa tarkastellaan maaseudun näkökulmasta jo valmistelun alkuvaiheessa. Tarkoituksena ei ole luoda maaseudulle erityiskohtelua, vaan parantaa päätöksenteon laatua.

Sama lainsäädäntö tai politiikkatoimi voi vaikuttaa hyvin eri tavoin kaupunkialueella ja harvaan asutulla maaseudulla. Pitkät välimatkat, palvelujen saavutettavuus, liikenne, digitaalinen infrastruktuuri, elinkeinorakenne ja väestökehitys luovat maaseudulle omat erityispiirteensä, jotka on tunnistettava päätöksenteossa.

ETSK:n lausunnon mukaan maaseutuvaikutusten arviointi on horisontaalinen väline, jota tulisi soveltaa kaikilla politiikanaloilla. Se koskee yhtä lailla liikennettä, energiaa, digitalisaatiota, verotusta, asumista, sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta, turvallisuutta ja ilmastopolitiikkaa kuin varsinaista maatalous- tai maaseutupolitiikkaakin.

Lausunnon keskeinen viesti on, että politiikan valmistelijoiden on opittava ”ajattelemaan maaseutua” jo päätösten valmistelun alkuvaiheessa. Jos kielteisiä vaikutuksia tunnistetaan, niitä ei pidä vain todeta. Valmisteltavaa politiikkaa on mukautettava tai sen rinnalle on etsittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Suomi on ollut kehityksen eturintamassa

Maaseutuvaikutusten arviointi ei ole Suomessa uusi asia. Menetelmää on kehitetty jo pitkään osana maaseutupolitiikkaa, ja sen tueksi on luotu käytännön työkaluja päätöksenteon valmistelijoille.

Tämä näkyy myös ETSK:n lausunnossa. Suomi nostetaan esille jäsenmaana, jossa maaseutunäkökulmaa on sisällytetty vaikutusten arviointiin ja jossa kehitystyötä tukee Maaseutupolitiikan neuvosto.

Työtä on kuitenkin vielä tehtävä. Käytännössä maaseutuvaikutusten arviointi toteutuu eri hallinnonaloilla vaihtelevasti, eikä sitä aina tehdä riittävän aikaisessa vaiheessa. Juuri ennakoivuus on ratkaisevaa. Kun vaikutuksia arvioidaan vasta valmistelun loppusuoralla, mahdollisuudet korjata ongelmia ovat usein jo rajalliset.

Mitä metsäkatoasetus ja ennallistamisasetus opettavat?

Viime vuosien EU-lainsäädäntö tarjoaa esimerkkejä siitä, miksi maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan.

Metsäkatoasetuksen tavoitteena on torjua maailmanlaajuista metsäkatoa, mikä on kannatettava tavoite. Samalla sääntely vaikuttaa käytännössä metsänomistajiin, maa- ja metsätalouden toimijoihin, yrityksiin ja kokonaisiin tuotantoketjuihin.

Huolellisella maaseutuvaikutusten arvioinnilla olisi voitu jo valmistelun alkuvaiheessa tunnistaa sääntelyn käytännön vaikutuksia erilaisiin maaseutualueisiin ja arvioida vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Metsäkatoasetuksen alkuperäiseen soveltamiseen liittynyt epävarmuus vaikeutti ja viivästytti merkittävästi suomalaisten maito- ja nautatilojen investointihankkeita. Paremmalla ennakollisella vaikutusten arvioinnilla tällaisia ennakoimattomia seurauksia olisi voitu tunnistaa ja ehkäistä.

Sama pätee ennallistamisasetukseen. Sen vaikutukset kohdistuvat suurelta osin juuri niille alueille, joilla ihmiset harjoittavat maa- ja metsätaloutta, ylläpitävät maaseudun elinvoimaa ja huolehtivat luonnonvaroista käytännössä. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan tunnistaa sekä myönteiset että mahdolliset kielteiset vaikutukset alueiden elinkeinoihin, maanomistajiin ja paikallisyhteisöihin jo ennen päätösten toimeenpanoa.

Kyse ei ole siitä, pitäisikö ympäristötavoitteista luopua. Kyse on siitä, että tavoitteiden toteuttamisessa tunnistetaan alueelliset vaikutukset ajoissa ja etsitään ratkaisuja, jotka ovat sekä tehokkaita että oikeudenmukaisia.

Tarvitaan parempaa tietoa ja parempia menetelmiä

Yksi lausunnon tärkeistä viesteistä liittyy tietopohjaan. Maaseudun todellisuutta ei voida aina kuvata riittävän tarkasti maakuntatason tai muiden karkeiden aluejakojen avulla.

Suomen kokemukset osoittavat, että tarvitsemme tarkempia kaupunki–maaseutuluokituksia ja paikkatietoon perustuvia menetelmiä. Myös ETSK:n lopulliseen lausuntoon sisältyy näkemys siitä, että arvioinnissa on voitava hyödyntää jäsenvaltioiden omia alueellisia luokituksia silloin, kun ne kuvaavat alueiden todellisuutta yleisiä EU-luokituksia paremmin. Lisäksi lausunnossa korostetaan nykyistä yksityiskohtaisemman alueellisen tiedon tarvetta.

Suomalaisesta näkökulmasta tämä on tärkeä tunnustus. Harvaan asuttujen alueiden ja pitkien etäisyyksien Suomea ei voi ymmärtää EU:n NUTS-alueluokituksen tasolla julkaistujen keskiarvojen kautta.

Katse seuraavaan ohjelmakauteen

ETSK:n lausunto kytkee maaseutuvaikutusten arvioinnin vahvasti myös seuraavaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen eli MFF:ään sekä uusiin kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin (NRPP). Lausunnossa esitetään, että maaseutuvaikutusten arvioinnista tulisi tehdä pakollinen osa näiden suunnitelmien valmistelua.

Ajatus on perusteltu. Jos tulevan ohjelmakauden investoinnit, rakennerahastot, liikennejärjestelmät, innovaatiopolitiikka tai vihreän siirtymän ratkaisut vaikuttavat merkittävästi maaseutualueisiin, niiden maaseutuvaikutukset on arvioitava ennakolta.

MTK tukee maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittämistä ja järjestelmällistä käyttöönottoa niin Suomessa kuin EU:n tasolla. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa päätösten alueelliset vaikutukset nykyistä paremmin ja varmistaa, että maaseutualueiden tarpeet ja kehittämismahdollisuudet otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla.

Maaseutu kuuluu mukaan päätöksenteon alkuun

Maaseutuvaikutusten arviointi ei ole erillinen byrokraattinen menettely, vaan väline parempaan päätöksentekoon. Sen avulla alueiden erilaisuus tunnistetaan ja päätösten vaikutukset arvioidaan ennen ratkaisujen tekemistä, ei vasta niiden jälkeen.

Kun maaseudun näkökulma otetaan mukaan riittävän varhain, politiikasta tulee toimivampaa, oikeudenmukaisempaa ja hyväksyttävämpää. Siksi maaseutuvaikutusten arviointia on kehitettävä ja käytettävä johdonmukaisesti sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Maaseudun huomioon ottaminen ei ole erityiskohtelua. Se on hyvää päätöksentekoa.

Simo Tiainen työskentelee MTK:ssa maaseutu- ja aluepolitiikan johtajana. Hän on tehnyt pitkän uran MTK:ssa erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Tällä hetkellä hänen vastuullaan ovat erityisesti maaseutupolitiikkaan ja aluekehittämiseen liittyvät kysymykset.

Tiainen toimii myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä. Tehtävä vie hänet säännöllisesti Brysseliin, jossa hän on työskennellyt ja vaikuttanut EU-asioiden parissa laajasti uransa aikana.

Vapaa-ajallaan Tiainen harrastaa puutarhanhoitoa, marjastusta, sienestystä ja luonnossa liikkumista. Monipuolinen liikunta, konsertit, museot ja erilaiset kulttuuritapahtumat kuuluvat myös harrastuksiin. Perinteiseen kesään kuuluvat niin Sulkavan Suursoudut kuin pitkä pyöräretki kauniissa kotimaassa.