Nuorten ääni esiin kuntapäätöksenteossa

Nuorisovaltuuston rooli päätöksen teossa

Keskustelun avasi Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg korostamalla, että kuntien päätöksenteko ei Suomen lainsäädännön mukaan perustu pelkästään edustukselliseen demokratiaan. Kaikilla asukkailla – ei vain täysi-ikäisillä – on oikeus osallistua ja vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Kunnilla on velvollisuus kuulla asukkaitaan, myös lapsia, heitä koskevissa kysymyksissä. Kunnanvaltuuston tehtävänä on puolestaan varmistaa, että lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallisuus toteutuvat käytännössä.

Siv Sandbergin esitys: Kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamisympäristöt: edustuksellinen demokratia, lakisääteiset vaikuttamiselimet kuten nuorisovaltuustot, kunnan velvollisuus kuulla ja osallistaa kuntalaisia, sekä kuntalaisen aloite- ja muutoksenhakuoikeus.

Nuorisovaltuusto on pakollinen toimielin kunnissa, ja samankaltaiset nuoria osallistavat rakenteet tulee olla myös hyvinvointialueilla. Lainsäädäntö jättää kuitenkin paljon liikkumavaraa käytännön toteutukseen. Äskettäin julkaistun tutkimuksen[1] mukaan, kunnan tai hyvinvointialueen organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri vaikuttavat merkittävästi siihen, miten nuorten osallisuus toteutuu käytännössä. Myös johtavien poliitikkojen ja viranhaltijoiden asenteilla on ratkaiseva merkitys nuorisovaltuuston toimintaedellytyksille ja vaikutusmahdollisuuksille. On tärkeää, että nuorisovaltuuston ja kunnan päätöksenteon välinen yhteys on selkeästi määritelty ja roolit ovat kaikille ymmärrettäviä. Myös riittävät resurssit ovat keskeisiä. Onko nuorisovaltuustolla käytössään vastuuhenkilö, jolla on aikaa valmistella asioita ja avata, miten käytännöt ja päätöksenteko toimivat? Onko nuorisovaltuustolla oma budjetti?

Sandberg korostaa, että tehtävien ja roolien selkeys on ratkaisevaa: missä asioissa nuorisovaltuustoa kuullaan ja miten asiat etenevät sen jälkeen. Näin varmistetaan, että edustuksellista demokratiaa täydentävät vaikuttamistoimielimet toimivat tarkoituksenmukaisesti. Kyseessä on demokraattisille innovaatioille tyypillinen haaste – miten asiat linkittyvät ja etenevät osana edustuksellista päätöksentekoa.

Myös nuorisovaltuuston oma toimintakyky on keskeinen tekijä. Miten toiminta on organisoitu, onko se systemaattista ja suunnitelmallista ja hyödynnetäänkö esimerkiksi vuosikelloa? Hyvä suunnittelu ja oikea-aikainen toiminta parantavat vaikuttamismahdollisuuksia.

Nuorissa voimavaraa kuntapäätöksenteossa

Kun Viljami Levlinille tarjottiin paikkaa Mustasaaren nuorisovaltuustossa, päätös oli helppo – hän vastasi myöntävästi. Monille nuorille päätöksenteko tuntuu etäiseltä, joten on tärkeää, että aktiiviset nuoret luovat ja vahvistavat osallistumismahdollisuuksia, taustoittaa Viljami Levlin Mustasaaren nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja.

Nuorisovaltuusto on nuorten ainoa suora väylä vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Sen keskeisenä tehtävänä on rakentaa toimivaa vuoropuhelua nuorten ja aikuisten välille, muistuttaa Levlin. Jotta vuoropuhelu ja vaikuttaminen toteutuu on asiat tuotava nuorisovaltuuston käsiteltäviksi! Nuorisovaltuuston jäsenille tarvitaan myös paikkoja kunnan toimielimissä.

- Ilman niitä vaikuttaminen ei ole mahdollista. Muuten istumme vain sivussa ja reagoimme jälkikäteen. Monissa kunnissa osallistuminenei ole sallittua. Jos käsitellään salassa pidettävää asiaa, poistun yksinkertaisesti kokouksesta, kommentoi Levlin.

Nuorisovaltuustolla ei usein ole oikeutta tehdä aloitteita samalla tavoin kuin varsinaisilla valtuutetuilla. Tämä oikeus on ratkaiseva – miten äänemme muuten kuuluisi, jos emme voi tuoda asioita esille? Nuorten kuulemisen ja aidon kuuntelemisen välillä on suuri ero. Nuoriin vaikuttavissa päätöksissä on tärkeää, että meidän äänemme kuuluu oikeasti, eikä vain näennäisesti. Pelkät osallistumismahdollisuudet eivät riitä, vaan tarvitaan myös selkeitä oikeuksia ja asema päätöksenteossa. Nuoret haluavat olla mukana vaikuttamassa – ja päättäjien tulisi myös aktiivisesti kysyä heidän näkemyksiään, pohtii Viljam Levlin.

Hanko edelläkävijänä

Puheenvuorossaan Edvard Lindfors, Hangon kaupunginhallituksen puheenjohtaja kytki nuorten osallisuuden kuntapäätöksenteossa sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Kunnan rooli kestävyystyössä on laaja, ja sosiaalinen kestävyys edellyttää osallisuutta. Nuoret ovat kasvaneet keskellä kestävyys­haasteita, kun taas vanhemmille sukupolville ne ovat näyttäytyneet myöhemmin omaksuttuna, osin erilaisena näkökulmana.

Lindfors korosti selkeästi nuorten osallistumisen merkitystä. Nuorilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa myös ilman äänioikeutta, sillä lähes kaikki päätökset koskettavat heidän elämäänsä ja tulevaisuuttaan. Ei ole olemassa erillisiä “nuorten asioita”, vaan nuorten on saatava itse määritellä, mikä heille on tärkeää.

Kyse on ennen kaikkea siitä, miten nuoret saadaan kokemaan osallistuminen luontevaksi ja turvalliseksi. Tämä edellyttää aitoa kiinnostusta sekä toimivia rakenteita. Esimerkiksi kaavoitus on keskeinen väline kestävän kehityksen edistämisessä, ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus vaikuttaa siihen. Hangossa nuorisovaltuuston jäsenillä on oikeus osallistua kaikkiin lautakuntiin ja lisäksi nuorisovaltuustolla on aloiteoikeus. Hangossa on otettu käyttöön kummitoiminta, joka tarkoittaa luottamushenkilöiden tarjoamaa tukea nuorille kaikissa lautakunnissa ja valtuustossa. Kummiluottamushenkilöt valitaan valtuustokauden alussa, ja he tukevat nuoria ennen kokouksia. Lisäksi nuorisovaltuusto ja kummiluottamushenkilöt tapaavat kahdesti vuodessa keskustellakseen, tutustuakseen ja tarjotakseen mahdollisuuden kysymyksille.

Nuorisovaltuuston osallistumista vahvistetaan muun muassa vierailuilla kaupunginhallituksessa sekä osallistumisella budjettikeskusteluihin.  Lisäksi yhteistyötä syvennetään vuosittaisella kaupunginvaltuuston ja nuorisovaltuuston yhteiskokouksella, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Hangossa nuorten osallistumista kehitetään jatkuvasti, on tärkeää esimerkiksi ottaa nuoret mukaan budjettikeskusteluihin hyvissä ajoin. Keskeistä on vahvistaa nuorten luottamusta päätöksentekoon, kuunnella heitä ja tarjota mahdollisuuksia osallistua.

Kestävyysfoorumi on Kuntaliiton ruotsinkielinen verkosto, joka keskittyy kuntien kestävään kehitykseen. Verkosto kokoaa yhteen kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, jotka työskentelevät kestävyyteen liittyvien kysymysten parissa tai ovat niistä kiinnostuneita. Kestävyysfoorumi järjestetään yhteistyössä Kuntaliiton ja maaseutupoliittisen KERÄ-verkoston Oikeudenmukaisen siirtymän ja kestävien maaseutujen puolesta 2024–2027 kanssa.

[1] Johanna Stadius ja Anni Jäntti (2026): ”Vaikuttamistoimielimet kansalaisosallistumisen muotona: Nuorisovaltuustojen, vammaisneuvostojen ja vanhusneuvostojen toimintaedellytykset kunnissa ja hyvinvointialueilla” Hallinnon tutkimus 1/2026.