Nuorten ympäristöhuippukokouksessa merkittäviä kannanottoja ja toimenpide-ehdotuksia

Nuorten ympäristöjulkilausuma 2026 korostaa, että nopeat, kokonaisvaltaiset, tieteeseen perustuvat ja oikeudenmukaiset ratkaisut ovat välttämättömiä. Laajamittaista ja rakenteellista muutosta tarvitaan, jotta voidaan välttää vakavimmat tulevaisuuden kehityskulut ja turvata elinkelpoinen maapallo nykyisille ja tuleville sukupolville. Julkilausuman pääviestit painottavat erityisesti ympäristölle haitallisten tukien lopettamista ja niiden varojen suuntaamista kestävien ympäristöratkaisujen kehittämiseen. Samalla ajattelutavan on muututtava: luonnon itseisarvo on tunnistettava, ja ihmisen tulee ymmärtää olevansa osa luontoa, ei siitä erillinen. Ilmastopolitiikan tulee perustua ajantasaiseen tutkimustietoon, ja tutkimustuloksista on viestittävä totuudenmukaisesti, selkeästi ja eri ikäryhmät huomioiden. Lisäksi Suomessa on edistettävä ekologisen, eettisen, terveellisen ja tuoreen kasvipohjaisen ruoan tuotantoa sekä varmistettava sen saavutettavuus kaikille. (Nuorten ympäristöjulkilausuma 2026: Nuorten ympäristöhuippukokous 2026 — NUOLI)

Maaseutupolitiikan KERÄ-verkosto osallistui tapahtumaan koordinoimalla maaseututoimijoiden yhteistä ständiä. Mukana olivat MTK-nuoret, FFD – Finnish Food and Forest Development sekä Suomen Kylien nuorisojaosto. Tapahtuma tarjosi erinomaisen mahdollisuuden vuoropuheluun ja ajatustenvaihtoon maaseudun kestävyyteen liittyvistä näkökulmista. Maaseututoimijoiden läsnäolo herätti nuorissa kiinnostusta ja johti hyviin keskusteluihin muun muassa siitä, miltä maaseudulla tehtävä kestävyystyö näyttäytyy ja millainen on palvelujen saatavuus maaseudulla. Pohdimme yhdessä myös Kestävän kehityksen viikon tarjoamia mahdollisuuksia edistää aktiivisesti kestävän tulevaisuuden ja arjen ratkaisuja. Aihe herätti kiinnostusta monissa kohtaamissamme nuorissa. Oli ilo kohdata nuoret keskustella meille yhteisesti tärkeistä asioista.

Yhtenä ständimme aktiviteeteista nuoret ja muut kävijät saivat jättää ajatuksiaan postilaatikkoon. Viestit välitettiin edelleen MTK:n maaseutunuorten valiokunnalle, valtion nuorisoneuvostolle sekä maaseutupolitiikan neuvostolle. Postilaatikkoon jätetyt viestit heijastavat huippukokouksen teemoja: ne ovat selkeitä, kantaaottavia ja rohkeita. Niistä välittyy nuorten halu kyseenalaistaa nykytilaa ja nostaa esiin asioita, jotka vaativat muutosta. Alla on kooste tapahtumapaikalla kerätyistä viesteistä. Alaotsikot on otettu suoraan heidän teksteistään.

Parempaa maailmaa kaikille, myös muille lajeille

Viestit nostavat vahvasti esiin tarpeen vahvistaa yhteiskunnan eettisyyttä. ”Meillä ihmisillä on kyky moraaliseen harkintaan, joten siksi meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka edistävät parempaa maailmaa kaikille, myös muille lajeille.” ”Haluaisin, että eläimiä (muita lajeja kuin ihmisiä) pidettäisiin arvokkaina yksilöinä, ei välineinä meidän ruokaketjussamme.”

Erityisesti huomiota kiinnitetään eläinten kohteluun. Viesteissä kysytään, miten on mahdollista käyttää menetelmiä, jotka aiheuttavat kipua tai estävät eläinten lajityypillisen käyttäytymisen: ”Eläimet todistetusti tuntevat kipua. Miten perustelette kipua aiheuttavien menetelmien käytön (esim. kastrointi)?” ”Vasikoiden pakkoerotus emostaan on brutaali ja erittäin epäeettinen toimintatapa, josta pitää päästä eroon. Tämmöinen toimintatapa ei takaa nautojen mahdollisuutta lajityypilliseen elämään, kuten jälkikasvun hoivaamiseen. Panostamalla tuotantoeläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin voimme erottua valtavasti ja saada hyvää mainetta kestävänä ja eettisenä maana.”

Miten kasvisruuan tuotantoa edistetään?

Viesteissä nousee esiin kasvisruoan asema Suomessa. Nuoret näkevät ristiriidan ilmastotavoitteiden ja kasvisruoan saaman huomion välillä, jota pidetään riittämättömänä. Samalla tuodaan esiin myös tuottajien asema: ”Kasvisruuan tuottajilla ei tunnu olevan mitään arvoa, vaikka siellä paljon potentiaalia vientiin ja kestävyyteen?” ”Miksei Suomessa voitaisi vähitellen siirtyä kasvipohjaisempaan ruokaan? Ympäristö ja eläinoikeudet kiittäisivät.”

Lisäksi kansallisen ruokastrategian toimeenpanossa nähdään parantamisen varaa, eikä sen painotus kasvipohjaisen ruoan osalta näyttäydy riittävänä: ”Uusin kansallinen ruokasuositus ottaa huomioon terveellisen ruuan, ympäristövaikutukset globaalisti ja Suomen huoltovarmuuden. Miksi näitä ei ole otettu käyttöön jo julkisessa ruokailussa.” ”Miten ihmeessä ruokastrategianne ei painota ruokajärjestelmän muuttamista kasvipohjaiseksi?”

Kuva: Sanapilvi, johon kerätty nuorten kirjoittamia viestejä.

Miten metsien monimuotoisuuden köyhtyminen ratkaistaan? Miten saadaan kasvatettua metsien hiilivarastoa?

Metsät olivat yksi nuorten ympäristöhuippukokouksen keskeisistä teemoista. Metsien merkitys hiilivarastoina sekä luonnon monimuotoisuuden turvaajina herättää viesteissä perusteltua huolta: ”Suomessa luonnontilaisia metsiä on jäljellä enää 3%. Miten varmistamme, että niitä ei tuhota enää lisää?” ”Miksi ehdoin tahdoin haluatte hakata vanhoja arvokkaita metsiä alas, vaikka niissä lepää vuosisatojen hiilet, joita ei pidä päästää ilmakehään: olemme jo ilmastoromahduksen partaalla.” ”Miksi tietoisesti vastoin tutkimustietoa muutetaan suojeltavan metsän määritelmä?”

Viesteissä tuodaan esiin myös näkökulma metsien suojelun oikeudenmukaisuudesta metsänomistajien kannalta. Suojelun toivotaan etenevän tavalla, joka kannustaa metsänomistajia kestäviin ratkaisuihin: ”Haluaisin lisää metsää suojeluun ja siis, että metsänomistajille olisi edullista suojella ja olla hakattamatta metsiään! Miten metsänomistajia voidaan kannustaa parempiin luonto- ja ilmastotoimiin? Miten jatkuvapeitteinen kasvatus voisi olla metsänhoidon vallitseva tapa? Miten hakkuita saadaan rajattua oikeudenmukaisesti?”

Maanviljelijän lapsena olen huolissani, miten (kasvin)viljelijöillä on suuri taloudellinen ahdinko

Useissa nuorten viesteissä, kuten edellä esiin nostetussa, pohditaan viljelijöiden asemaa ja esitetään rakentavia ehdotuksia. Nuorille viljelijöille ja alalle tuleville uusille toimijoille toivotaan enemmän tukea ja sparrausta. Viesteissä korostuu myös tarve lisätä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä: toivotaan ”dialogia viljelijöiden ja ”ympäristö” ihmisten välille, ettei tule vastakkain asettelua”.

Lisäksi tuodaan esiin kotimaisen ruoan merkitys erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta: olisi tärkeää antaa ”enemmän painoa kotimaiselle ruualle huoltovarmuuden kannalta”. Yksi vastaajista nostaa esiin tarpeen parantaa kasvinviljelyn tukia sekä puuttua eläintuotannon ongelmiin yhteistyössä tuottajien kanssa, heitä tukien. Viesteissä korostuu ajatus siitä, että muutosta tulee tehdä oikeudenmukaisesti: ”Maanviljelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi viljelijöitä on tuettava, ei hylättävä”.