Maaseutupolitiikan neuvosto Vihtijärvellä ja Nurmijärvellä: retkipäivä täynnä kylävarautumista ja valmiustoimintaa
Maaseutupolitiikan neuvosto kokoontui opintoretken muodossa viime viikon torstaina 4.6.2026.
Aurinkoinen retkipäivä lähti liikkeelle Helsingistä, kun maaseutupolitiikan neuvosto suuntasi ensimmäiseksi kohti Vihtijärven kylätaloa.
Vihtijärven kylätalo toimii kylätalon lisäksi kyläkouluna, joka jo kertaalleen lakkautettiin, mutta joka kyläyhdistyksen vapaaehtoistyön sekä Leader- ja muun hankerahoituksen avulla avattiin jälleen oppilaille vuonna 2019. Vihtijärven kylän kyläkoordinaattori sekä Uudenmaan Kylät ry:n toiminnanjohtaja Anu Nilsson toivotti neuvoston tervetulleeksi Vihtijärvelle ja kertoi Vihtijärven kylätalon monipuolisesta toiminnasta: kylätalossa järjestetään säännöllisesti muun muassa kirpputoreja, kahviloita sekä muita tapahtumia. Nilsson korosti puheenvuorossaan kylätoiminnan merkitystä paikallisten yhteisöjen elinvoimaisuuden ylläpitäjänä sekä turvallisen arjen rakentajana.
Kylätalolle neuvoston toivotti tervetulleeksi myös Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen, joka puheenvuorossaan korosti yhteistyötä arjen luottamusta ja turvallisuutta ylläpitävänä voimana. Louhelainen painotti, että kyläyhdistykset ovat kylätoiminnan ”sateenvarjoja”, ja kylätoiminnassa tehtävä vapaaehtoistyö vastaa jopa 5,2 miljoonaa työtuntia joka ikinen vuosi – töitä siis tehdään vapaaehtoisvoimin jopa 105 miljoonan euron edestä.
Myös Vihdin kunnan hallintojohtaja, Matias Juupaluoma oli mukana vastaanottamassa neuvostoa kylätalolla: hän esitteli puheenvuorossaan muun muassa Vihdin kunnan laatimaa varautumissuunnitelmaa, sekä puhui paikallisten yhteisöjen kanssa tehdyn yhteistyön merkityksistä kunnalle.
Iltapäivän teemakokonaisuuden myötä retkeilijät pääsivät tutustumaan Vihtijärven kylätalolla paikalliseen yhteisölliseen varautumiseen sekä turvallisuuteen. Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja esitteli retkiväelle Kylävara- eli yhteisöllisen varautumisen toimintamallia, jonka tavoitteena on vahvistaa kylien varautumistaitoja sekä turvallisuutta. Kylävara – toimintamalli rakentuu kylän yhteistyöverkostojen panostuksesta yhteisölliseen varautumiseen, joka rakentuu niin päivittäisestä huolenpidosta, kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa toimimisen taidoista.
Iltapäivän teemakokonaisuus koostui kahdesta työpajasta. Sydäniskuri – työpajassa Sydänliiton sydänturvallisuuden ja riskitekijöiden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto kertoi sydäniskureiden käytöstä sekä niiden roolista osana paikallista, yhteisöllistä varautumista. Retkeilijät pääsivät myös kokeilemaan iskureiden toimintaa käytännössä.
Kyläradio – työpajassa Vihdin Radioaktiiviset ry:n hallituksen puheenjohtaja Jan Sundberg kertoi jälleen kyläradioiden sekä radioviestinnän roolista häiriö- ja poikkeustilanteiden viestinnässä. Vihdin Radioaktiiviset ry edistävät Kyläradio-malliin pohjautuvaa varaviestintätoimintaa Vihdissä, mutta myös kansallisella tasolla. Vihdin Radioaktiiviset ry oli järjestänyt työpajassa myös simuloidun häiriötilanteenteen, jonka avulla konkretisoitui, miten radiotoiminta järjestyy häiriötilanteessa.
Vihtijärven kylätalolta neuvosto siirtyi Nurmijärven Rajamäelle, jossa sijaitsee Nurmijärven pohjoinen alueellinen valmiuskeskus (AVAK). Nurmijärven kunnan turvallisuusasiantuntija Kati Aaltio kertoi alueellisten valmiuskeskusten historiasta sekä keskeisistä toimintatavoista. Alueelliset valmiuskeskukset ovat poikkeus- ja häiriötilanteissa viranomaisten sekä kunnan toimijoiden käyttöön varattuja tiloja, joissa on poikkeusolosuhteisiin varattuja lisäresursseja. Nurmijärven kunta järjestää myös AVAK-koulutuksia, joiden avulla koulutetaan vapaaehtoisia toimimaan kyseisissä valmiuskeskuksissa.
Nurmijärveltä retkiryhmä palasi takaisin Helsinkiin. Retken anti oli monipuolista, ja herätti osallistujissa paljon ajateltavaa ja keskusteltavaa.
Lue lisää: