Kannanotto yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) hyödyntämiseksi EU:n rahoituskaudella 2028–2034 osana Suomen NRP-suunnitelmaa

YPK työryhmä näkee, että yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen, jäljempänä CLLD/Leader-toimintatapa, on olemassa oleva toimiva rakenne, joka kattaa 99 prosenttia Suomen alueista. Työryhmä korostaa, että toimintatapaa olisi mahdollista kehittää ja hyödyntää nykyistä laajemmin vastaamaan tunnistettuihin tarpeisiin ja vauhdittamaan kansallisia ja EU:n tavoitteita. Monet yhteiskunnalliset muutokset ja haasteet konkretisoituvat paikallisella tasolla ja CLLD/Leader-toimintatavalla niihin kyetään reagoimaan proaktiivisesti.

Toimintatapaan sisäänrakennettu kumppanuus kuntien, paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa mahdollistaa oikein kohdentuvat ja innovatiiviset toimet muun muassa varautumiseen, yrittäjyyden uudistamiseen sekä osallisuuden ja demokratian vahvistamiseen. YPK-työryhmä korostaa, että Suomen kansallisen kumppanuussuunnitelman (NRP) valmistelussa ja rakenteessa tulee hyödyntää CLLD/Leader-toimintatapaa monialaisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyellä tavalla, jonka komission asetusehdotukset nyt hyvin mahdollistavat.

YPK-työryhmä on maaseutupolitiikan neuvoston ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän yhdessä asettama poikkisektoraalinen työryhmä, jonka tarkoitus on edistää ja kehittää yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen periaatteisiin nojaavia erilaisia paikallisen kehittämisen toimintatapoja kaikilla alueilla ja eri tasoilla. 

Työryhmässä on noin 20 jäsentä valtion ja aluehallinnosta, kaupungeista, järjestöistä ja tutkimuslaitoksista. Työryhmän kannanoton taustaksi sihteeristö on käynyt keskusteluja syksyn 2025 aikana ministeriökierroksella: OM, OKM, VM, YM, STM, TEM, SM ja PLM. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on koettu tärkeäksi ja sen tarve on tunnistettu kaikilla hallinnonaloilla. Uusi YPK-työryhmä on maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä (KAPU) asettanut 12/2025 kaudelle 2026–2030.

1. Tarve paikallisia yhteisöjä osallistavalle ja vahvistavalle toiminnalle lisääntyy

Paikallisten yhteisöjen osallistaminen ja vahvistaminen sekä CLLD/Leader-toimintatavan tarve nousevat esille monissa strategioissa ja tutkimuksissa. Esimerkiksi:

• MFF-esitys: Komissio korostaa NRP-suunnitelman suunnittelussa ja toimeenpanossa kumppanuusperiaatetta ja monialaisuutta, erilaisten alueiden roolia ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. CLLD/Leader-toimintatavalla voidaan vastata laajasti NRP-asetuksen erityistavoitteisiin, kuten alueiden vetovoimaan ja oikeuteen jäädä, kilpailukykyyn, ympäristö- ja ilmastotoimiin, kokonaisturvallisuuteen ja osallisuuden ja demokratian vahvistamiseen.
• Valtioneuvoston U-kirjelmissä koskien tulevaa EU:n rahastokautta ”valtioneuvoston tavoitteena on, että yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen, ml. Leader-toiminta, jatkuisi pääpiirteissään nykyisen kaltaisena.”(NRP-asetus: U 53/2025 vp ja CAP-asetus: U 55/2025 vp)
• Petteri Orpon hallitusohjelmassa aktiivinen kansalaisyhteiskunta on tunnistettu osana turvallista ja kriisinkestävää oikeusvaltiota. Hallitusohjelman mukainen kansalaisjärjestöstrategia 2023–2027 edistää kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja varainhankintaa ja parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Hallitusohjelman mukaan Suomi edistää kaikessa toiminnassaan demokratian, kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteita. Oikeuslaitos, kansalaisyhteiskunta, osallistava demokratia ja luotettava julkinen viranomaistoiminta luovat perustan luottamuksen yhteiskunnalle ja turvalliselle arjelle.
• Kansallisen demokratiaohjelman 2025–2027 tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen.
• Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osassa (2025) Suomen tulevaisuusvalmiuksien kehittämisessä tärkeänä nähdään mm. kriisinsietokyvyn ja kokonaisturvallisuuden toimintamallin vahvistaminen, väestön alueellinen yhdenvertaisuus ja oikeusvaltion ja luottamusyhteiskunnan vahvistaminen.
• Valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen 2024–2027 tavoitteena on vahvistaa kansalaistoiminnan ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen roolia alueiden kehittämisessä. Kansalaistoiminnan, osallisuuden ja paikallisen kehittämisen tarpeita ja tavoitteita on tunnistettu myös kansallisessa kaupunki- ja maaseutupolitiikassa.
• Paikallinen kansalaistoiminta ja yhteiskunnan resilienssi’ VN Teas -hanke (2025) suositteli yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista paikallista kansalaistoimintaa tukemalla. Tutkijat suosittelevat Leader-toimintatavan laajempaa käyttöä alue- ja kaupunkipolitiikassa.
• OECD kannustaa aluepolitiikan suosituksissa (2023) alue- ja paikallistason yhteisöjen ja sidosryhmien aktiiviseen osallistamiseen politiikkatoimien suunnittelussa ja toimeenpanossa, sekä turvaamaan niille riittävät resurssit osallistumiseen.
• Naton 3. artikla velvoittaa jäsenmaita kehittämään puolustuskykyään myös yhteiskunnan resilienssin vahvistamisella ja kansalaisten varautumisella.

2. Miksi CLLD?

CLLD/Leader-toimintatapa vastaa paikallisiin tarpeisiin ja perustuu jo olemassa olevaan, toimivaan rakenteeseen. Yhteinen NRP-rahasto mahdollistaa sen käytön samoilla säännöillä ilman ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

Leader-toiminta on pakollinen tuleva CAP-toimenpide, mutta Leader-ryhmien kautta voidaan toteuttaa hyvin myös muita NRP-suunnitelman mukaisia yhteistyötoimia. Suomessa toiminta kattaa nyt 99 prosenttia pinta-alasta, mukaan lukien seutukaupungit, alle 30 000 asukkaan kaupungit ja suurten kaupunkien maaseutualueet. Malli on yli 30 vuotta koeteltu ja osoittanut vaikuttavuutensa. Toimintatapa on myös elänyt ajassa ja sitä on jatkuvasti kehitetty. Esimerkiksi paikalliset ympäristö- ja ilmastotoimet ovat nykyään keskeinen osa kaikkia paikallisia kehittämisstrategioita.

CLLD/Leader mobilisoi resursseja: kunnat rahoittavat 20 prosenttia, yksityinen rahoitusosuus on keskimäärin 35 prosenttia, ja hankkeissa tehdään runsaasti talkootyötä. Toimintatapa sitouttaa paikallisia ihmisiä ja vahvistaa kumppanuutta julkisen hallinnon, asukkaiden, yhdistysten ja yritysten välillä. Kaikki nämä tahot ovat edustettuina Leader-ryhmien kolmikantaisesti muodostetuissa hallituksissa (yhteensä noin 1 000 ihmistä). CLLD/Leader tukee paikallistaloutta, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja resilienssiä.

3. Paikallisella kehittämisellä edistetään monia NRP-asetuksen ja eri hallinnonalojen tavoitteita

CLLD/Leader varmistaa kumppanuusperiaatteen toteutumisen ja tuo verkostot aluetasolta kyliin ja kansainväliselle tasolle. Se edistää yhdennettyä aluekehittämistä yli maaseutu–kaupunkirajojen.

Kestävä vauraus

CLLD/Leader tukee alueiden houkuttelevuutta ja kilpailukykyä monipuolisesti. Paikallisesti on tuettu esimerkiksi energiatehokkuuteen ja ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita ja investointeja, kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön hoitoa, sekä ratkottu tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen ongelmaa. Digitalisaation ja digitaalisten palvelujen saavutettavuutta edistetään parhaiten paikallistasolla. Leader tukee paikallista yritystoimintaa ja mahdollistaa innovaatioita ja kokeiluja kaikille alueille.

Liittyy erityisesti: TEM, YM, VM, OKM.

Puolustus ja turvallisuus

CLLD/Leader tukee suoraan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, kokonaisturvallisuutta ja varautumista. Hyvinvointialueet ja pelastustoimi tarvitsevat yhteistyötä kansalaistoimijoiden kanssa. CLLD/Leader tuo erityisesti yhteisölliseen varautumiseen, henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen ja kansalaistoimijoiden ja julkisen sektorin rajapintaan pysyvyyttä, yhteistyörakenteita ja resursseja.

Liittyy erityisesti: PLM, SM, STM

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

CLLD/Leader tukee työllistymistä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa ja kotouttamista sekä ehkäisee segregaatiota. CLLD/Leader tuo strategisuutta, pitkäjänteisyyttä ja pysyviä rakenteita sosiaalisen tavoitteen edistämiseen.

Liittyy erityisesti: TEM, STM, YM

Elämänlaatu

CLLD/Leader-toiminta on ollut erityisesti maaseudun kehittämisen väline ja sillä on edistetty maaseutualueiden houkuttelevuutta ja elintasoa, yrittäjyyttä ja sukupolvenvaihdoksia ja kestävää kehitystä. Kalaleader-toiminta on edistänyt kalataloutta. Paikallisyhteisöjen toiminnan tukeminen parantaa myös yhteiskunnan häiriönsietokykyä.

Liittyy erityisesti: MMM

Perusoikeudet, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja arvot

CLLD/Leader vahvistaa demokratiaa ja osallisuutta. Tältä osin NRP-tavoitteet liittyvät myös AgoraEU- ja Erasmus+ -ohjelmiin. Nuorten osallisuutta edistetään nuoriso-Leader-toiminnalla. CLLD/Leader-toiminnan yksi peruspilareista on kansainvälisyys ja se edistää myös eurooppalaisia arvoja ja kulttuuria sekä suvaitsevaisuutta.

Liittyy erityisesti: OM, OKM