Hyvä elämä Pohjois-Karjalassa

Hyvä elämä maaseudulla -tilaisuus järjestettiin Valamossa, Heinävedellä 2.3.2023.

Pohjois-Karjalassa keskusteltiin maakunnassa tärkeiksi havaituista teemoista: monipaikkaisuudesta, älykkäästä sopeutumisesta sekä elinvoimasta ja innovatiivisuudesta. Keskustelemassa oli mm. maakunnan, kuntien, kylien, oppi- ja tutkimuslaitosten, yritysten, yhdistysten ja hyvinvointialueen edustajia.

Hyvän elämän edellytykset Pohjois-Karjalassa:

  • Mahdollistetaan ja käynnistetään monipaikkaisuuteen liittyviä kokeiluja sekä kehitetään viestintää.
  • Älykkäässä sopeutumisessa tärkeää on pitkäjänteinen suunnittelu arkirealismin, paikallislähtöisyyden ja yhteistyön pohjalta. Koetun hyvinvoinnin ja paikallisen yhteisölähtöisen toiminnan arvon tunnistaminen.
  • Elinvoiman ja innovatiivisuuden osalta tarvitaan uudistamishalukkuutta, tiivistä yhteistyötä sekä tiedon ja osaamisen siirtoa.

Keskustelujen tärkeimmistä viesteistä koottiin huoneentaulu.

Monipaikkaisuus

Mahdollistetaan ja käynnistetään monipaikkaisuuteen liittyviä kokeiluja sekä kehitetään viestintää

  • Monipaikkaisuus tuo mahdollisuuksia, kun ollaan avoimia erilaisille toimijoille ja toiminnoille. Monipaikkaisuus luo tuloa paikallisille yrityksille ja edistää palveluiden säilyttämistä. On tärkeää, että monipaikkaisuus käsitetään myös muuna kuin vapaa-ajan asumisena.
  • Monipaikkaisuuden edellytyksiä tulee vahvistaa (liikenne- ja tietoliikenneinfra, (liikkumis)palvelut, mm. kiinteistöjen vuokraus), jotta pidempi oleskelu monipaikkaisesti on mahdollista. Linkittyy myös mm. mahdollisuuksiin muuttaa vapaa-ajan asunto vakituiseksi.
  • Viestitään kohdennetusti mahdollisuuksista: asumiskokeilujen mahdollistaminen (luovien alojen ihmiset), hyvät esimerkit, opiskelumahdollisuudet (ei sivuuteta kuitenkaan kuntalaisia) ja tietoisuuden vahvistaminen monipaikkaisuudesta (kuntatalous, ympäristön kestävyys, sosiaalinen kestävyys, monipaikkainen varallisuus)

Älykäs sopeutuminen

Tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua arkirealismin, paikallislähtöisyyden ja yhteistyön pohjalta. Koettu hyvinvointi ja paikallinen yhteisölähtöinen toiminta arvoon.

  • Tarvitaan arvokeskustelua. Ajattelu ei muutu kasvukeskeisessä yhteiskunnassa hetkessä – maaseutupuheen merkitys on suuri. Mitkä ovat älykkään sopeutumisen teesit? Hyvinvointi, tyytyväisyys, pienemmän/vähemmän arvostus? Arkirealismin hyväksyminen.
  • Älykkäällä sopeutumisella on suora yhteys paikallisdemokratian kysymyksiin. Ketkä tai mistä päätökset tehdään? Paikallisyhteisöjen äänen kuuluminen varmistettava. Kuntataso voi olla liian korkea vaikuttamisen osalta.
  • Maaseudun tunnistaminen väestön supistumisesta huolimatta voimavaraksi.
  • Koetun hyvinvoinnin esiin nostaminen tärkeää.

Elinvoima ja innovatiivisuus

Meijän ääni: yhdessä innostaen tiedolla ja taidolla tulevaisuuteen

  • Tarvitaan enemmän uudistamishalukkuutta ja –kykyä, tiiviimpää yhteistyötä sekä tiedon ja osaamisen siirtoa
  • Maakunnan vetovoimatekijät esiin ja niistä viestiminen
  • Opiskelijoiden ja yritysten kuuleminen keskinäisen keskustelun lisäksi
  • Tutkimuslaitosten tuottaman tiedon hyödyntäminen

Tilaisuuden ohjelma