Sujuuko arki vai potuttaako palvelut? -keskustelun tulokset

Sujuuko arki vai potuttaako palvelut –verkkokeskustelun tulokset

Avoimessa, Voxit-alustalla käydyssä verkkokeskustelussa oltiin kaiken kaikkiaan samanmielisiä. Huoli arjen palveluiden saatavuudesta on vahva. Erityisesti terveyspalveluiden saatavuuden ja liikkumisen reunaehtojen heikkeneminen koetaan yleisesti merkittävänä haasteena.

Keskustelussa nousi esiin kaksi ryhmää

Keskustelussa nousi selkeästi kaksi toisistaan eroavaa mielipideryhmää, joille analyysin tekijät loivat nimet "sopeutuvat digimyönteiset" ja "huolestuneet ja haavoittuvat". Ensimmäinen ryhmä on toista ryhmää vähemmän tyytymätön ja ryhmästä kolmanne on palveluihin tyytyväinen. Ryhmän on myös sosioekonomisesti paremmassa asemassa talouden ja kulkemisen mahdollisuuksien suhteessa. Eläkeläisten ja naisten osuus on ryhmässä hieman pienempi. Enemmistä ensimmäisen ryhmän osallistujista ei asu haja-asutusalueella ja joukossa ei juurikaan ole omaisen puolesta vastanneita. Tämä ryhmä on mielipiteiltään myös hieman epävarmempi mielipiteistään ja ohitti väittämiä toista ryhmää useammin. 

Toisessa ryhmässä ("huolestuneet ja haavoittuvat") erityisesti lääkäri- ja sairaanhoitajan palveluiden saatavuus on heikentynyt merkittävästi maaseudulla ja saaristossa. Palveluiden sähköistyminen myös aiheuttaa haasteita arjessa. He kokevat myös herkemmin, että puhelin ei toimi asioiden hoitamiseen eikä apua digiasiointiin juurikaan ole saatavilla. Merkittävä osa tästä ryhmästä kokee joutuvansa muuttamaan kylältä palveluiden muutosten ja kulkemisen reunaehtojen kaventumisen myötä. Ryhmässä on suurempi osuus eläkeläisiä, naisia ja omaisen puolesta vastanneita. Ryhmässä on toista ryhmää harvemmin oma auto käytössä. 

Yleinen mielipide palveluista on tyytymätön

Väittämiin pohjautuvassa keskustelussa korostui se, että palveluja tulisi tarkastella kokonaisuutena. Liikkumisen edellytykset, digiyhteyksien toimivuus ja digipalveluiden käyttökokemukset sekä paikalliset yhteisölliset ratkaisut vaikuttavat suoraan siihen, miten palvelut ovat arjessa saavutettavissa.

Monet osallistujat toivat antamissaan väittämissä esiin, että palvelujen kehittämisessä tarvitaan uusia yhteistyömalleja ja paikallisia ratkaisuja. Samalla korostettiin, että maaseudun ja saariston asukkaiden kokemukset ja näkemykset tulee ottaa vahvemmin mukaan päätöksentekoon.

Tulokset validoivat olemassa olevaa tietoa

Sujuuko arki vai potuttaako palvelut -keskustelun tulokset validoivat ja heijastavat aikaisemmin saatuja tutkimustuloksia palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden merkityksestä sujuvalle arjelle maaseudulla ja saaristossa. 

Lisäksi keskustelu osoitti, että uusille tavoille käydä avointa ja rakentavaa keskustelua maaseudun ja saariston palvelujen tulevaisuudesta on selkeä tarve, kuten on myös maaseutuvaikutusten ja saaristovaikutuksen arvioinnin toteutukselle peruspalveluihin kohdistuvissa muutoksissa. Keskustelussa nousi esiin jännitteitä, joiden tarkentaminen voi auttaa teemoittamaan maaseutuvaikutusten arviointia eri hallinnon- ja toimialoilla.

Jännitteet liittyvät 

• kaupunkien suosimiseen, 
• maaseutumaisilla alueilla asuvien kansalaisten näkemysten ja kokemusten ohittamiseen, 
• palveluiden merkitykseen maaseutumaisten alueiden elinvoimalle, 
• palveluiden keskittämiseen ja kulkuyhteyksien heikkenemiseen samanaikaisesti, 
• digiosaamiseen ja -tuen saatavuuteen, 
• omaisten rooliin ja 
• kasvavaan paineeseen siirtää julkisia palveluita yhä enemmän vapaaehtoistoiminnalle, jonka resurssit heikkenevät.

Avoimeen Voxit-osallistumisalustalla käytyyn Sujuuko arki vai potuttaako palvelut? -keskustelussa oli mukana 446 osallistujaa. Kohderyhmänä olivat maaseudulla ja saaristossa asuvat, työskentelevät ja vapaa-ajan asukkaat. Ääniä per väittämä annettiin 68-406 ja uusia väittämiä osallistujilta saatiin 184 kappaletta. Siemenväittämiä alustalla oli keskustelun avautuessa 22 kappaletta. Moderoinnissa poistettiin 60 väitettä, syynä päällekkäisyys ja/tai väitteiden epäselvyys. Osallistujista suurin osuus oli naisia ja yli 40 prosenttia asuu alle 5000 asukkaan kunnassa.

Keskustelu toteutettiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön / kansallisen maaseutupolitiikan (rahoittaja) ja saaristopolitiikan, Sitran (rahoittaja), Motivaan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan verkostojen sekä Leader-ryhmä Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kanssa. Mukana olivat myös Suomen Kylät ry ja SOSTE. Kiitos kaikille, jotka jakoivat tietoa käynnissä olevasta keskustelusta.

Lue keskustelun yhteenveto (Motiva Oy) alla (pdf).