Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa? -keskustelun tulokset

Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa? – keskustelun kuvituskuva
Voxit-keskustelu käytiin 25.2.–26.3.2026 välisenä aikana ja täydentää kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua. Tulokset osoittavat, että luonnon tilan parantamista pidetään tärkeänä, mutta näkemykset sen toteutuksesta vaihtelevat. Erityisesti maanomistajien keskuudessa näkemykset jakautuvat: osa korostaa riskejä ja reiluutta, osa mahdollisuuksia ja hyötyjä. Keskustelu ei ole jyrkästi polarisoitunut, mutta tietyt kysymykset kuten paikallisuus, reiluus ja vastuunjako muodostavat selkeitä jännitteitä. Viestintä ja käytetyt termit vaikuttavat suoraan siihen, miten hyväksyttävänä ennallistaminen koetaan.

Luonnon tilan parantaminen ja ennallistaminen herättävät maaseudulla ja saaristossa laajaa kiinnostusta – mutta myös erilaisia näkemyksiä. Voxit-keskustelu tarjoaa ajankohtaisen näkymän siihen, millaisina ennallistamistoimet nähdään arjen, elinkeinojen ja paikallisen elinvoiman näkökulmasta.

Keskustelu käytiin tilanteessa, jossa kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan ja sen maaseutuvaikutuksia arvioidaan. Tulokset tuovat esiin sekä yhteisiä näkemyksiä että keskeisiä jännitteitä, joilla on merkitystä päätöksenteolle. 

Vastaajista erottuu kaksi ryhmää, ja maanomistajat eivät jakaudu selvästi toiseen niistä vaan löytyy molempia kantoja: osa korostaa riskejä ja reiluutta, osa mahdollisuuksia ja hyötyjä. Keskustelu ei ole jyrkästi polarisoitunut, mutta tietyt kysymykset, kuten paikallisuus, vastuunjako ja viestintä muodostavat selkeitä jännitteitä. 

Keskusteluun osallistui 296 henkilöä eri puolilta Suomea. Mukana oli erityisesti maaseudun ja saariston asukkaita, maan- ja metsänomistajia sekä maaseudun elinkeinojen toimijoita. Keskustelussa arvioitiin 106 väitettä, joista 26 oli ennakkoon laadittuja ja loput osallistujien itse tuottamia. Väitteiden äänestysmäärä oli 18 298, mikä mahdollisti näkemysten vertailun ja ryhmittelyn. 

Laaja yksimielisyys – mutta ei kaikesta

Suurin osa keskustelun väitteistä keräsi laajaa yksimielisyyttä. Yhteistä näkemystä löytyi erityisesti siitä, että luonnon tilan parantamista tulee tehdä paikallinen ymmärrys ja näkemys huomioiden.

Ennallistamista halutaan tarkastella kokonaisvaltaisesti niin, ettei toisaalla tehty työ aiheuta haittaa muualla. Lisäksi viestinnän merkitystä korostettiin: konkreettisia esimerkkejä ja jo tehtyä työtä toivottiin näkyvämmäksi keskusteluun.

Samalla keskustelu ei ollut yksiselitteisesti polarisoitunut. Erimielisyydet keskittyivät tiettyihin kysymyksiin, eivät koko aiheeseen.

Maanomistajat eivät ole yhtenäinen ryhmä

Keskeinen tulos on, että maanomistajat tai maaseudulla asuvat eivät muodosta yhtenäistä mielipideryhmää.

Aineistosta erottui kaksi pääsuuntaa: osa suhtautuu ennallistamiseen varauksellisemmin ja on huolissaan kustannuksista, omaisuudensuojasta ja toimeentulosta, kun taas osa näkee ennallistamisen mahdollisuutena esimerkiksi elinkeinoille, työllisyydelle ja paikalliselle kehitykselle.

Edellä mainituissa kahdessa ryhmässä on molemmissa paljon maaseudulla asuvia, kuten esimerkiksi metsänomistajia. Jakolinja ei siis kulje yksinkertaisesti maaseudun ja kaupunkien välillä, vaan näkemykset vaihtelevat myös maaseudun sisällä.

Keskeiset jännitteet

Keskustelussa nousi esiin useita jännitteitä, jotka ovat olennaisia ennallistamisen hyväksyttävyyden kannalta.

Reiluus ja vastuunjako herättävät keskustelua. Kysymykset korvauksista, omaisuudensuojasta ja siitä, kenen vastuulla ennallistaminen on, nousevat toistuvasti esiin.

Lisäksi näkemykset jakautuvat sen suhteen, painotetaanko ennallistamisen hyötyjä vai siihen liittyviä riskejä ja kustannuksia.

Missä ollaan epävarmoja?

Epävarmuus liittyy erityisesti kysymyksiin, joissa vaikutukset kohdistuvat suoraan omaan arkeen tai talouteen.

Tällaisia ovat esimerkiksi ennallistamisen vaikutukset omaisuuden arvoon, maatalouden ja muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiin sekä työllisyyteen maaseudulla.

Epävarmuus kertoo sekä tiedon tarpeesta että kokemuksellisista huolista, joita ei voida ratkaista pelkällä asiantuntijatiedolla.

Viestintä ja käytetyt termit vaikuttavat siihen, miten ennallistaminen ymmärretään

Keskustelussa nousi selvästi esiin, että ennallistamiseen liittyvä viestintä ja käytetty kieli vaikuttavat merkittävästi siihen, miten toimet koetaan.

Osa keskustelijoista koki, että termi ennallistaminen herättää epäselviä tai ristiriitaisia mielikuvia. Sen rinnalle ehdotettiin ymmärrettävämpiä ilmaisuja, kuten luonnon kunnostaminen tai elvyttäminen. Samalla toivottiin, että viestinnässä tuotaisiin enemmän esiin konkreettisia esimerkkejä jo tehdyistä toimista ja niiden vaikutuksista.

Keskustelussa korostui myös tarve vähentää väärinymmärryksiä ja vastakkainasettelua. Viestinnältä odotetaan selkeyttä, käytännönläheisyyttä ja paikallisten näkökulmien huomioimista.

Tulokset viittaavat siihen, että viestintä ei ole vain tiedon välittämistä, vaan keskeinen osa ennallistamisen hyväksyttävyyttä.

Kokemus ja asiantuntijatieto rinnakkain

Keskustelussa korostuu vahvasti kokemusperäinen tieto. Osallistujat tuovat esiin paikallista tuntemusta, käytännön havaintoja ja arjen vaikutuksia, jotka eivät aina näy asiantuntija-arvioissa.

Tämä näkyy toiveena paikallisesta suunnittelusta, huolena alueiden erilaisuuden sivuuttamisesta sekä konkreettisina ehdotuksina ennallistamistoimien toteuttamisesta.

Tulokset osoittavat, että päätöksenteossa tarvitaan sekä tutkimustietoa että paikallista kokemustietoa – ja ennen kaikkea niiden yhteensovittamista.

Yhteenveto

Keskustelu osoittaa, että luonnon tilan parantamista pidetään tärkeänä, mutta näkemykset sen toteutuksesta vaihtelevat.

Keskeinen havainto on, että erimielisyydet eivät jakaudu yksinkertaisesti eri väestöryhmien välillä, vaan myös saman ryhmän sisällä on erilaisia näkemyksiä. Ennallistaminen ei näyttäydy pelkästään ympäristökysymyksenä, vaan siihen kytkeytyvät vahvasti elinkeinot, oikeudenmukaisuus ja paikallinen elinvoima.

Tapa puhua ennallistamisesta, käytetyt termit, esimerkit ja viestinnän sävy vaikuttavat suoraan siihen, miten toimet ymmärretään ja hyväksytään.

Raportin on maa- ja metsätalousministeriölle ja kansalliselle maaseutupolitiikalle ja saaristopolitiikalle koostanut Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy.

Keskustelun rahoittavat kansallinen maaseutupolitiikka maa- ja metsätalousministeriössä ja Sitra.

Keskustelun tuottaa ja moderoi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa ja alustan tekninen toteuttaja on Haltu Oy.

Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa -raportti ja yhteenveto (pdf)

Raportin on maa- ja metsätalousministeriölle ja kansalliselle maaseutupolitiikalle ja saaristopolitiikalle koostanut Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy.

Lue aiheesta lisää:

Lisätietoa

Tutustu lisää maaseutupolitiikan ajankohtaiseen työhön