Kiertotalous on kestävän kehityksen mukainen talouden uusi malli

Kiertotalous-banneri

Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet kiertävät, niiden arvo säilyy tai jopa kasvaa sekä siinä suositaan uusiutuvia energialähteitä ja luonnonvaroja. Uudet liiketalouden mallit, kuten jakamistalous lisääntyvät.

Kiertotalous hyödyntää materiaalit tehokkaasti, palvelut ja älykkäät teknologiat luovat tuotteille lisäarvoa samalla kun kulutustottumukset muuttuvat ja siirrymme kiertotalouden mukaisiin tuotteisiin ja palveluihin.

Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista järjestettiin tilaisuus Turun Virastotalossa 14.10.2019 (lue lisää). Ympäristöministeriön Sirje Sten muistutti avajaissanoissaan kiertotalouden olevan talouden uusi malli.

Hallitusohjelmassa useita kiertotalouden nostoja

Nykyisen hallitusohjelman Osaava ja osallistava Suomi (https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma) tavoitteen 6 mukaan hallituskaudella vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Keinoina ovat paitsi kiertotaloudesta uuden talouden perustan luominen niin myös jätteiden kierrätys sekä julkiseen ja yksityiseen kuluttamiseen vaikuttaminen. Jätteiden kierrätyksessä yksityiskohtaisista keinoista mainittakoon erilliset toimenpiteet tekstiilien ja muovien kierrätykseen liittyen. Tavoitteena on myös, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset näkyvät vahvemmin tuotteiden ja palveluiden hinnassa.

Kiertotalouden edistäminen vaatii uutta ajattelua, uusia toimintatapoja ja teknologioita, materiaalihukan vähentämistä, korvaavien palvelujen etsintää sekä miettimistä löytyykö materiaaleille esim. jo omassa toiminnassa uutta käyttöä.

Monessa yrityksessä kiertotalous on jo nykyään osa yritystoimintaa, mutta sen osuuden kasvattaminen on edelleen tärkeää. Avoimuus ja yhteistyö ovat kasvun kivijalkoja. Myös kiertotaloudessa arvokasta pääomaa ovat laajat ja laadukkaat yhteistyöverkostot.

Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet

Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuorossa Sari Tasa valotti kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia, kuten tuotteen eliniän pidentämistä. Kiertotalous lisää työllisyyttä, esim. tarvittaessa erityisammattitaitoa ja moniosaamista, huoltoon tai kunnostukseen liittyviä palveluja sekä uusien energiaratkaisujen asennukseen.

Tasa muistutti, että kiertotalous ja biotalous ovat koko Suomen asioita. Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien kierron toteutus vaatii yrityksiltä ja muilta toimijoilta, kunnat ja valtio mukaan lukien uudistumista. Tätä vauhdittaa ja tukee hallitusohjelman mukainen kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustus (http://www.tem.fi/kiertotaloustuki), jota on käytettävissä vuonna 2019 kaksi miljoonaa euroa. TEM:in lisäksi Business Finlandin rahoitusmahdollisuudet täydentävät kokonaisuutta silloin kun kiertotalouteen liittyy kansainvälistyminen.

Tapahtuman materiaalit löydät täältä.

  • Heidi
    Valtari, Heidi

    Erityisasiantuntija, Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE) / Turun yliopiston Brahea-keskus

    etunimi.sukunimi@utu.fi +358 (0)40 048 7160

    Maaseudun ja saariston kehittäminen, maaseutu- ja ruokayrittäjyys, maaseudun työvoima- ja osaamiskysymykset, lähiruoka.