Kumppanuuksilla iloa ja elinvoimaa

Kuntien sivistyspalveluilla on pitkät perinteet yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Varhaiskasvatus, koulutus, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö ovat ihmisten jokapäiväiseen arkeen kuuluvia kunnallisia palveluita. Näillä palveluilla on suora vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin, sillä hyvinvoinnin perusta rakennetaan arjessa. Useimmille meistä arjen hyvinvointi tarkoittaa hyvin toimivien julkisten palvelujen lisäksi mielekästä vapaa-aikaa ja viihtyisää asuinympäristöä.

Lähtisinkö kyläyhdistyksen kokoukseen vai kuntosalille?

Ihanteellinen asuinympäristö on myös sellainen, jossa kuntalaisten aktiivisuus pääsee esiin luontaisella tavalla. Tällaista ympäristöä ei pysty rakentamaan yksin yhteiskunnan toimesta. Muut toimijat, kuten järjestöt, asukasyhteisöt, harrastuspiirit tai yritykset tuovat oman kortensa kekoon merkittävällä tavalla kuntalaisen viihtyisyyden edistämiseksi. Toimiessaan yhteistyössä kunnan kanssa toimintaa kutsutaan kumppanuudeksi.

Hei, nyt löytyi ohjaaja puistojoogaan!

Kumppanuuden muotoja on useita. Kunnat ovat perinteisesti tukeneet harrastustoimintaa myöntämällä avustuksia mm liikuntaseuroille ja kulttuuriyhdistyksille. Usein pienilläkin summilla on saatu paikkakunnalle uusia toimintoja, kun asiasta innostuneet osaajat ovat ottaneet vastuuta toimintojen pyörittämisestä. Tilojen tarjoaminen harrastamiseen on ollut myös yleinen tapa lisätä kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia ja edistää aktiivista kumppanuutta.

Rakennetaanko valokuvanäyttely kotiseututalolle? Jaetaan porukalla esittelyvuorot!

Kuntien ja kolmannen sektorin välillä on myös yhä enemmän sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä. Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksillä on tällä hetkellä merkittävä rooli kotiseutumuseoiden ja -talojen ylläpidosta ja toiminnasta. Sopimukseen perustuvassa yhteistyössä vastuut ja työnjako voidaan määritellä selkeästi, jolloin toimijoiden on helppo huolehtia osuudestaan. Yhdistysten kautta tapahtuva harrastus- ja talkootyö on tekijälleen mielekästä ja se tuo kunnalle lisäarvoa kuntalaisten aktiivisuutena, elinympäristön viihtyisyytenä ja yhteisöllisyytenä.

Energiakävelylle mars, naapurin aurinkopaneelit kiinnostavat

Aktiivisilla paikkakunnilla kumppanuuksien muodot kehittyvät vinhaa vauhtia. Hauska esimerkki löytyy Mynämäestä, joka aikoinaan lähti ensimmäisten joukossa Hiilineutraalit kunnat -hankkeeseen. Kunnassa saatiin huomata, miten hanke poiki paikkakunnalle monenlaista toimeliaisuutta. Yhteisöllisenä ja kestävän kehityksen tietämystä lisäävänä toimintamuotona pienkiinteistöyhdistys järjesti HINKU-hankkeen asiantuntijoiden kanssa kuntalaisille tarkoitetut yhteiset energiakävelyt. Kävely toteutettiin Open home -menetelmällä niin, että uusia energiaratkaisuja, kuten maalämpöä tai aurinkopaneeleja käyttöön ottaneet kiinteistöjen omistajat ottivat kävelijät vastaan ja esittelivät kokemuksiaan. Energiakävelyn suosio yllätti järjestäjät ja siitä on muodostunut paikkakunnalle jokavuotinen tapahtuma.

Aktiivisilla paikkakunnilla kumppanuuksien muodot kehittyvät vinhaa vauhtia.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sivistyspalvelujen kokonaisuus tulee olemaan tulevaisuuden kunnan suurin toimiala. Samaan aikaan kansalaisvaikuttamisen muodot lisääntyvät ja monipuolistuvat. Kumppanuuksilla tulee olemaan yhä suurempi merkitys palvelujen järjestämisessä sekä kunnan elinvoiman, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Hyvästä kumppanuudesta hyötyvät kaikki. Uusista ideoista saa innostua ja niitä kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Kumppanuutta on myös se, että asioita voi oppia toisilta.

  • Irmeli
    Myllymäki, Irmeli

    Projektipäällikkö, Suomen Kuntaliitto

    Irmeli Myllymäki toimii projektipäällikkönä Tulevaisuuden sivistyskunta -hankkeessa, joka käynnistyi huhtikuussa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikössä. Tätä ennen hän on työskennellyt sivistystoimenjohtajana Naantalissa.