Leader-toimintatapa - supervoimaa vaan ei byrokratiaa

Leader-toiminta, eli yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen, ei ole byrokraattista sanan ikävässä merkityksessä. Harmistun, kun sitä sellaiseksi joskus sanotaan. Leader-ryhmät ovat paikallisen kehittämisen supervoima. Niiden toiminnasta ja tuloksista saa kokonaiskuvan lukemalla ryhmien vuosiraportit. 54 raportin lukeminen on urakka, josta tulee hyvä mieli.

Matala kynnys ja laajat verkostot yrityksille, yhdistyksille ja nuorille

Leader on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaaksi. Jokainen Leader-yhdistys on omanlaisensa. Vuosiraporteista kuvastuu toiminnan monipuolisuus.

Ryhmät järjestävät yrittäjien aamukahveja ja yhdistysklinikoita. Ne neuvovat yrityksiä yhteistyössä seudullisten yrityspalveluiden, Yritys-Suomi-verkoston ja ProAgrian kanssa. Bisnes- ja Startti-Leaderiä on otettu käyttöön matalan kynnyksen rahoituksena yritystoiminnan kehittämiseen. Yritysryhmähankkeilla on saatu potkua kansainvälistymiseen, parannettu digiosaamista ja luotu matkailu- ja ohjelmapalveluita.

Nuorten omiin hankkeisiin myönnettävä ja kevyesti hallinnoitu Nuoriso-Leader on levinnyt yhden ryhmän kokeilusta jo ympäri maata. Nuoret saavat Leaderin kautta valtaa ja vastuuta omien ideoidensa toteuttamiseen.

Leader tarjoaa väylät verkostoitua oman alueen ja maan rajojen ulkopuolelle. Leader-ryhmät rahoittavat ja toteuttavat kansainvälisiä hankkeita ja vaihto-ohjelmia useista rahoituslähteistä, esimerkiksi Erasmus+:sta. Vuosiraporteissa silmään pisti usea yhteistyöaloite Kiinan markkinoille ja Venäjälle.

Käytännössä tätä: yhdessä mietitty tarpeet ja toteutus

Toki Leader-rahoitus on osin vahvasti säädeltyä. Niin hankkeiden toteuttajat kuin Leader-ryhmät kritisoivat kehittämisvälineitä liian hitaiksi ja hankaliksi. Rahoitusehdot ja tukien toimeenpanon säännöt on kuitenkin erotettava toimintatavasta.

Leader-toiminta itsessään ei ole raskaan byrokraattista. Se on paikallisen strategian laatimista ja toteuttamista kumppanuudessa asukkaiden, järjestöjen, yritysten ja kuntien kanssa. Se on yhteistyötä ja verkostoitumista alueen sisällä, alueiden välillä ja kansainvälisesti. Toiminta luo uusia tapoja ajatella ja tehdä. Sen avulla syntyy uusia markkinoita, tuotteita, palveluja, työn tekemisen tapoja ja sosiaalisia innovaatioita.

Toimintatavassa on kyse näistä yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen periaatteista.

Osaamista ja resursseja maakuntien ja kuntien kehittämiseen

En ole väittämässä, että Leader olisi helppoa tai yksinkertaista. Se on paikallistason pitkäjänteistä ja strategista kehittämistä. Vuosiraportteja lukiessa hyvä mieli tulee siitä, miten vahva osaaminen suomalaisilla paikallistoimijoilla tähän työhön on.

Vuosien saatossa Leader-ryhmät ovat vahvistaneet omaa rooliaan ja asemaansa alueellisena kehittämisorganisaationa. Ryhmien edustajat tuovat paikalliset kehittämismahdollisuudet ja tarpeet maakunnallisille foorumeille.

Leader-ryhmien kautta maakunnat, kunnat ja kaupungit saavat kehittämistyöhön resursseja: osaamista, rahoitusta ja verkostoja.

On hyvä, että Leaderistä ja byrokratiasta kuuleminen joskus jopa sapettaa. Se sisuunnuttaa valmistelemaan paikalliskehittäjien käyttöön entistä parempia välineitä tulevaisuudessa.

Blogi on osa Maaseutupolitiikan 30. juhlavuoden blogisarjaa. Sarjassa kirjoittajat antavat esimakua Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30. -vuotisjuhlakirjan sisällöstä. Juhlakirja julkistetaan 29.11. Lämpimät kiitokset kaikille kirjoittajille.

  • Jänis, Laura

    Maaseutuylitarkastaja, YPK-työryhmän sihteeri, maa- ja metsätalousministeriö

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@mmm.fi
    Puhelinnumero: 029 516 2090

    Toimin maaseudun kehittämisen tehtävissä ja päävastuullani on Leader-toiminta. Peruskallioni on hiljenevässä Ryhälän kylässä Puumalassa. Työssäni pääsen tutustumaan ympäri Suomen ihmisiin ja yhteisöihin, jotka valavat uskoa tämän maan tulevaisuuteen.