Leaderit ideoivat yhdessä KERÄ-verkoston kanssa tarpeita, toimintaa ja vaikuttavuutta kestävyystyöhön

Etkot täynnä inspiraatiota

Leader-päivät kokosivat Ikaalisiin maaseudun kehittäjiä koko Suomen alueelta, joten alueelliset erityispiirteet kuuluivat keskusteluissa. Inspiroivissa hankkeissa nostettiin esille hankkeita luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta porotalouden ja vesistökunnostuksien kautta kestävien kyläyhteisöjen edistämiseen.

Työpajassa esille nostettuja hankkeita on visualisoitu sanapilveen. Lisätietoja hankkeista löydät Maaseutuverkoston hankerekisteristä: Hankerekisteri – Maaseutuverkosto.

Kestävän kehityksen hankkeita leimaa yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistämisen merkittävä rooli. Meidän jälkemme – luontokipinä -hankkeessa monimuotoisuutta edistetään vakituisten ja kesäasukkaiden voimin. Kestävät kylät -hankeperheessä tehdään puolestaan kestävyystyötä rinnakkaishankkeina eri alueilla.

Hanke-esimerkeissä nostettiin esille myös nuorten osallistuminen kestävyystyöhön: Aktivoinnilla ja tiedolla elinvoimaa Lakeuden metsiin -hankkeissa aktivoidaan tulevia metsänomistajia ja taklataan passiivisen metsänomistajuuden haasteita. Näiden kautta edistetään kestävää metsänomistajuutta ja hoitoa. Kestävyystyön tueksi -webinaarissa esiteltiin Suuri luontoseikkailu -hanke, jossa nuoret vaihtavat luontoon, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä kokemuksia.

Kestävää kehitystä edistäessä voidaan tarttua myös kylätalojen kunnossapitoon ja energiaremontteihin, rakentaa kaupunkiniittyjä tai esimerkiksi nostaa paikallisia taiteilijoita ja käsityöläisiä esiin. Luovien menetelmien lisääminen kestävyystyöhön lisää innostavuutta ja tuo uusia näkökulmia.

Aina ei onnistu – hanketyön sudenkuopat

Hanketyö ei ole pelkkää myötätuulta, vaan joskus edessä on mäkisempiä maastoja. Hanketyön sudenkuoppien jakamisella voidaan auttaa muita välttämään jo kertaalleen kohdatut haasteet.

Pohdittaessa sudenkuoppia esille nousivat:

• Resurssit ja työkuorma: tieto ja toimenpiteet voivat olla yhden henkilön takana. Hankkeet ovat joskus kalliita toteuttaa ja työhön on varattu liian vähän aikaa ja muita resursseja. Hankesuunnitelmat voivat olla liian laajoja.
• Osaaminen ja toteutustavat: digiosaamisessa voi olla parantamisen varaa. Käytännön koulutukset eivät toimi webinaareina.
• Hallinto ja rakenteet: oikeiden toimijoiden mukaan saaminen voi olla haastavaa. Lisähaastetta voi koitua lupa-asioiden hoitamisesta.
• Viestintä ja vaikuttavuus: ilmasto-sanan käyttäminen markkinoinnissa voi aiheuttaa sen, ettei algoritmit nosta asiaa esille. Kestävyyskeskustelu koettiin olevan tällä hetkellä liian kapea-alaista.

Tunnistettuihin haasteisiin on helpompaa löytää ratkaisuja. Joskus suunnitelmia on muutettava projektin edetessä, mutta usein helpointa asiaa on ratkoa uusia hankkeita suunniteltaessa. Yhteistyössä yllättävistäkin haasteista on helpompaa selvitä.

Toimintatapoja ja työkaluja kestävyystyön tueksi
Kestävä kehitys näkyy paikallislähtöisessä kehityksessä muun muassa Leader-ryhmien strategioissa, valintakriteereissä, rahoituspäätösten perusteluissa, hankkeiden toiminnassa ja tuloksissa. On kuitenkin tarve kehittää uusia toimintatapoja ja työkaluja, jotka tukevat tätä tärkeää paikallista työtä toimintaryhmissä, kylillä ja muiden maaseututoimijoiden parissa.

Esiin nousi viisi keskeistä osa-aluetta, joita tarvitaan paikallislähtöisen kestävyystyön tueksi:

• tiedonvälitys
• asiantuntija-apu ja verkostoituminen
  
• toimintamallit ja mittarit
• näkyvyys ja viestintä, sekä
• kannustimet.

Tiedonvälityksen, asiantuntija-avun ja verkostoitumisen merkitys on selkeä. Eri alueiden välillä on eroja kestävän kehityksen toiminnassa ja kokemuksissa, ja on hyödyllistä edistää kokemusten vaihtoa ja tiedonvälitystä.

Muun muassa seuraavat tarpeet nousivat esille:

• Valmiit esimerkit, hankeaihiot ja konkreettinen toiminta, jotta tieto välittyy ja vaikuttaa
• Webinaarit, foorumit, tiedon jakaminen
• Koulutukset
• Hankkeita, joissa asiantuntija-apuja tarjolla
• Innostavia ja inspiroivia asiantuntijoita, jotka jalkautuvat kylille pitämään työpajoja ja tarjoamaan apuaan
• Hankkeiden ideointityöpajat
• Verkostot ja toisilta oppiminen
• Materiaalipankin kokoaminen Leader-ryhmän verkkosivuille
• Kestävän kehityksen valtakunnallinen materiaalipankki
• Videot hyvistä käytännöistä

Tarve kehittää uusia toimintamalleja ja työkaluja

Paikalliseen kestävyystyöhön sopivia toimintamalleja, työkaluja ja mittareita peräänkuulutettiin. Osallistujat ideoivat olemassa olevien menetelmien, kuten Ekokompassin ja Oiva-raportin pohjalta vastaavia suunnittelu-, seuranta- ja arviointimenetelmiä!

Esiin nousi muun muassa seuraavia ideoita:

• Ekokompassi tai muu järjestelmä, sen ”karvalakki” malli tarvittaisiin
• Helpot laskurit esimerkiksi hiilijalanjäljen mittaamiseen. Laskuri esim. kylätalolle, mahdollisuus vertailla muiden lukuihin
• Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli (Uudenmaan liitto)
• Sertifikaatit
• Maatalouden kokeilutuki innovatiivisille ideoille ja kokeiluille
• Kestävän kehityksen lähettiläs esim. kyliin
• Helppoja, yksinkertaisia mittareita
• Keke Oiva-raportti – hymynaamat yritysten ja yhdistysten ovenpieliin
• Pelillistäminen → teoilla pisteitä
• Pienikin toimenpide edistää muutosta! Kestävyys arkitoiminnoksi

Hyvien käytäntöjen esiin tuominen ja näkyväksi tekeminen, sekä tarve kansantajuiselle ja mielenkiintoiselle viestinnälle kestävästä kehityksestä on jatkuva tarve, ja tässä yhteistyöllä on iso rooli. Maaseudun kestävyystyötä on tärkeä tuoda esille. Tässä suhteessa Kestävän kehityksen viikko on jo toiminnassa oleva malli. Sen lisäksi ilmasto- tai kestävyystekojen muutoinkin huomioiminen, esimerkiksi vuoden ekoteon valinnalla olisi tärkeää. Viestintää tarvitaan sekä yleisesti maaseudun kestävyystyöstä, tuoda esille mm. sitä, että maaseudulla on mahdollista elää kestävästi. On myös tärkeää tuoda kestävyystyön hyödyt ja muutokset esiin, sekä viestiä helposti lähestyttävien esimerkkien kautta, sanoittaa termit kansantajuiseksi, ja toimenpiteet tekijä-/hakijalähtöisiksi. Tietoa tulee löytyä ”tavallisten ihmisten kielellä”.

Kestävyystyön aktiiveille ja verkostoille ideoitiin myös porkkanoita. Esimerkiksi kilpailujen avulla, tai flat rate -bonuksella, joka voisi olla mahdollista saada silloin kun tietyt kestävän kehityksen tavoitteet ovat selkeästi hankkeessa mukana.

Kuva: Leader-päivillä pohdittiin pienryhmissä eri toimintaryhmien kesken kestävyystyön polun eri vaiheita, ja polulla etenemiseen tarvittavia työkaluja.

Tule mukaan Kestävän kehityksen viikolle

Kestävä kehitys on arkipäivän tekoja: kannustetaan toisiamme kestävyyspolulla ja haetaan inspiraatiota kielirajojen yli! Ideoita kestävyystyöhön voit hakea Kestävän kehityksen viikolta 22.-28.9.2025. Voit osallistua viikkoon omannäköiselläsi kestävyysteolla tai tapahtumalla. Ilmoittaudu mukaan Kestävän kehityksen viikko – Keskustelua, tapahtumia ja osallisuutta paikallislähtöisistä kestävän kehityksen ratkaisuista. -sivulla, josta löydät myös inspiraatiota ja esimerkkejä oman toimintasi tueksi.

Työpajan toteutti Maaseutuverkosto ja Maaseutupolitiikan KERÄ-verkosto