Maaseudun kehittäminen on ELY-keskusten toiminnan ydintä

ELY-keskusten johdolla on laadittu Euroopan unionin (EU) maaseuturahastoon ja kansalliseen maaseutuohjelmaan kytkeytyvät alueelliset maaseutusuunnitelmat. Näiden suunnitelmien pohjalta ELY-keskukset myöntävät tukia lähellä asiakasta.

ELY-keskusten tekemät pelto- ja eläinvalvonnat sekä tukien maksaminen viljelijöille oikein ja ajallaan luovat perustan kestävälle ruokajärjestelmälle.

Elinvoimaa ja vihreää siirtymää

Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea ELY-keskukselta rahoitusta kehittämistyöhönsä. Euroopan unionin maaseutuohjelman 2014–2020 reilun kahdeksan miljardin euron rahoituksesta noin 450 miljoonaa euroa käytetään tila- ja yritystoiminnan kehittämiseen. Vastaavat yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset välineet sisältyvät myös alkavan ohjelmakauden CAP-suunnitelmaan. Rahoitusta voi hakea myös EU:n rakennerahasto-ohjelmista.

Mekaaninen puun jatkojalostaminen ja elintarvikkeiden jatkojalostus ovat merkittävästi yritysrahoitusta saaneita toimialoja. Matkailu on viime vuosina noussut yritysrahoituksen kärkipaikoille.

Fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden käytöstä on ilmastosyistä siirryttävä kohti kestävämpiä ratkaisuja. Ukrainan sota on lisännyt tarvetta irtaantua fossiilitaloudesta nopeasti. Maaseudun toimijoilla on ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vihreässä siirtymässä ratkaisun avaimia. ELY-keskuksen rahoittamat bio- ja kiertotalouden hankkeet ovat tärkeä osa ratkaisua.

Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet perustana

Maaseudulla liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat perusedellytys asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja vapaa-ajan liikkumiselle. ELY-keskukset huolehtivat maanteiden hoidosta ja kunnossapidosta.

ELY-keskusten hoidettavana on noin 78 000 kilometriä maanteitä, joista merkittävä osa on maaseudulla. Maa- ja metsätalouden kuljetukset edellyttävät kantavia ja hyväkuntoisia teitä. Tavoitteena on, että päivittäinen liikkuminen ja kuljetukset turvataan myös maaseudulla.

Suomen teistä yksityisteitä on yli 80 % eli noin 360 000 kilometriä. Tiekunta voi hakea ELY-keskukselta avustusta yksityistien parantamiseen.

ELY-keskukset ovat olleet merkittävä maaseudun laajakaistahankkeiden rahoittaja. Ohjelmakaudella 2014-2020 toteutettiin Suomessa noin 120 kyläverkkohanketta. Myös EU:n elpymisvaroista rahoitetaan kyläverkkohankkeita.

Monimuotoista luontoa ja puhtaita vesiä

Luonto liitetään vahvasti maaseutuun. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, luontokato, on ilmastonmuutoksen, koronapandemian ja Ukrainan sodan lisäksi aikamme suuria kysymyksiä.

ELY-keskus on alueellinen luonnonsuojeluviranomainen. Metsien suojelu METSO-ohjelmalla ja muu luonnonsuojelu HELMI-ohjelmalla ovat vapaaehtoisuutensa ansiosta suosittuja.

Vesistöjen hyvä tila ja puhtaat pohjavedet ovat rikkauksiamme. ELY-keskusten johdolla laaditaan alueelliset vesienhoitosuunnitelmat, merenhoitosuunnitelma ja tulvariskienhallintasuunnitelma. ELY-keskukset ovat keskeisessä roolissa myös suunnitelmien toteuttamisessa.

ELY-keskukset osallistuvat ympäristöministeriön käynnistämän Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttamiseen niin vesistökunnostuksissa, Saaristomeren valuma-alueen kipsinlevityksessä kuin maa- ja metsätalouden valumavesi-hankkeessa.

Maaseudun merkitys ymmärretty

Maaseudun ja maatalouden merkitys on parin viime vuoden aikana huomattu. Kotimainen ruuantuotanto, monipaikkaisuus, kotimaan matkailu ja muut maaseutuasiat ovat otsikoissa. Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen ja viljelijöiden jaksaminen huolettavat.

ELY-keskukset ja me kaikki voimme vaikuttaa siihen, miten maaseutu ja sen ihmiset voivat. Maaseudun merkityksen ymmärtäminen on toivottavasti yksi aikamme kriisien aikaansaama pysyvä muutos.