Maaseudun mahdollisuudet ja Green Care

Green Care? Lannoitteestako maaseudun mahdollisuus? Ei, vaan Green Care tarkoittaa luonnon hyödyntämistä ihmisen hyvinvoinnissa, joko ennalta ehkäisevänä tai kuntouttavana toimintana. Näiden luonnon tarjoamien hyvinvointivaikutusten todellinen arvo on alettu ymmärtää vasta viime vuosina.

Luonnolla tutkittuja hyvinvointivaikutuksia

Luonnossa liikkuminen tai eläinten kanssa puuhailu tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitoon. Metsäpolulla kulkiessa tasapaino kehittyy ja monelle selkäongelmista kärsivälle epätasaisella alustalla kävely tarjoaa kaivattua liikkuvuutta. Lisäksi keho saa happea sekä pilvisinäkin päivinä auringonvaloa, jotka ovat tuiki tärkeitä niin fyysiselle kuin henkisellekin hyvinvoinnillemme. Tyypillisesti myös unen laatu paranee.

Luonto tarjoaa myös rentouttavan ja elvyttävän ympäristön, jossa on mahdollisuus rauhassa omien sisäisten tuntemusten kuunteluun ja käsittelyyn. Jo 20 minuutin metsäkävelyn on todettu laskevan verenpainetta ja jo 5 minuuttia metsässä riittää kohottamaan mielialaa. Brittitutkimuksessa puolestaan on todettu paljon ulkona liikkuvilla olevan jopa 50 % vähemmän lieviä mielenterveysongelmia. Ihminen on suunniteltu alun perin luontoympäristöön. Vaikka käytännössä olemme siitä ehkä vieraantuneet, ruumiimme ja mielemme muistaa sen edelleen.

Luonto kuntouttavassa työssä

Luontoa onkin ryhdytty yhä enemmän hyödyntämään myös varsinaisessa kuntouttavassa työssä. Monissa maissa luonto- ja maatilaympäristöjä käytetään mm. mielenterveystyössä, sosiaalityössä, päihdekuntoutuksessa sekä vanhustyössä. Toiminta perustuu tyypillisesti luontolähtöisiin menetelmiin ja hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta.

Monissa maissa luonto- ja maatilaympäristöjä käytetään mm. mielenterveystyössä, sosiaalityössä, päihdekuntoutuksessa sekä vanhustyössä.

Päivätoiminta maatilalla tuo kehitysvammaisen tai muistisairaan vanhuksen arkeen mielekästä ja vastuullista tekemistä, jossa oman työn jälki on nähtävissä. Eläimet puolestaan auttavat oppimaan ja toimimaan sosiaalisissa tilanteissa sekä tarjoavat kritiikittömän kaverin päivittäisiin askareisiin. Edelläkävijöinä luontokuntoutuksessa voidaan pitää Alankomaita ja Norjaa, joissa Green Care on vakiintunut osa julkisia hoito-, kuntoutus- sekä koulutusjärjestelmiä ja alalla toimiikin palvelun tuottajina satoja yrityksiä.

Miksei meilläkin?

Miksei sitten meilläkin? Etenkin kuin olemme Euroopan metsäisimpiä ja maaseutuvaltaisimpia maita? Suomessa systemaattista toiminnan kehittäminen on ollut vasta 2000-luvun loppupuolelta lähtien. Lisäksi ehkä joskus jopa yli-ihannoimamme tehokkuus- ja teknologiavetoinen ajattelumme ei aina valitettavasti kulje käsi kädessä luonnon tarjoamien hyvinvointimahdollisuuksien hyödyntämisen kanssa.

Kaupunkien tiivistämisbuumissa viheralueet ja –tilat tahtovat jäädä jalkoihin tehokkuuden nimissä ja lähiulkoilualueet kutistuvat entisestään tonttimaan tieltä, hyvinvointivaikutuksista huolimatta. Jos tiivis kaupunkiympäristö on kerran niin viihtyisä, miksi sitten tiet ruuhkautuvat etenkin kesäviikonloppuisin kaupungeista mökeille ja maaseudulle suuntaavista ihmisistä? Ja kaikilla ei syystä tai toisesta ole tähän ”pakoretkeen” mahdollisuutta. Ja se vasta tuleekin kalliiksi, sekä inhimillisesti että taloudellisesti ajateltuna.

Olisiko tässä sitten tilaisuus maaseutualueille? Vaikka kyse on tavallaan ”uusvanhasta” asiasta, alan yrittäjyys on kuitenkin meillä vielä uutta. Moni toimija hyödyntää Green Care -elementtejä jo nyt omassa toiminnassaan, mutta niiden tavoitteellinen hyödyntäminen on vasta alussa. Suomessa Green Care -toiminta jaetaan ennaltaehkäisevään luontovoimaan, joka kattaa esimerkiksi erilaisen TYHY-toiminnan ja tavoitteellisen virkistys- ja hyvinvointitoiminnan. Ostajana on usein tällöin yksityinen taho. Varsinaista luonnon kuntoutuskäyttöä kutsutaan luontohoivaksi. Tällöin asiakkaalla on tyypillisesti jonkinlainen hoito- tai kuntoutussuunnitelma ja ostajana on mahdollisesti julkinen palveluntuottaja.

Moninaisia mahdollisuuksia yritystoiminnalle

Yrittäjän kannalta mahdollisuudet ovat moninaisia. Esimerkiksi maatila voi monipuolistaa toimintaansa suuntautumalla enemmän maaseutumatkailuun linkittyvään TYHY-toimintaan, tuettuihin lomin tai sitten vahvemmin hoivamaatilan suuntaan. Samoin luontoretkiä toteuttava yrittäjä voi erikoistua luontoavusteiseen terapiaan, tarjota luontolähtöisiä pedogogisia palveluita tai yksityishenkilöille suunnattuja tavoitteellisia luontoretkiä – toki yrityksen omat vahvuudet ja osaaminen huomioiden, luonnollisesti.

On huomattava, että kuten kaikessa palveluliiketoiminnassa, palveluiden laadun on vastattava asiakkaiden tarpeita. Laadun takaamiseksi vuoden 2017 alussa valmistui kansallisesti työstetty Green Care -laatumerkki, joka kertoo ostajalle yrityksen palveluiden täyttävän Green Care –toiminnan laatuvaatimukset. Green Care on sateenkaaritermi, joka kätkee alleen lukuisia erilaisia toimintamuotoja, -ympäristöjä ja kohderyhmiä. Löytyykö sen päästä maaseudulle aarrearkku, jää nähtäväksi.

  • Matilainen, Anne

    Projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@helsinki.fi

    Hennes specialområden är mångbruk av skog, naturföretagande, samarbete mellan skogsägare och företagare samt Green Care. Hon arbetar också som regional samordnare i det landsomfattande Green Care-samordningsprojektet i Västra och Inre Finland.

    She specialises in multiple use of forests, entrepreneurship based on the natural environment, cooperation between forest owners and entrepreneurs, and Green Care. She is also the coordinator for Western and Central Finland in the national Green Care coordination project.