Maaseudun matkat murroksessa: kuka ajaa ja minne, entä mitä maksaa?

Hyvinvointialueen matkojen rooli julkisten matkojen kokonaisuudessa

Hyvinvointialueet vastaavat vammaispalvelulain (VPL), sosiaalihuoltolain (SHL) ja erityishuoltolain (EHL) mukaisista matkoista. Kela korvaa henkilömatkat mm. lääkäriin tai erikoissairaanhoitoon. Siten hyvinvointialue ei vastaa kaikista matkustamiseen koituvista kuluista (eikä hyödy säästöistä), joita kertyy palveluverkkomuutosten myötä. Jos palvelut keskittyvät maakuntakeskuksiin, asettaa se kauempana maakuntakeskuksista asuvat henkilöt eri asemaan kuin niiden lähellä asuvat.

Taksi-sääntely jatkuvassa muutoksessa

Kela-matkoja tehdään paljon omalla autolla tai taksin kyydissä. Tässä vaiheessa kuvioon astuu taksialaa ohjaava lainsäädäntö eli Liikennepalvelulaki. Se tuli voimaan vuonna 2018 ja muutti monella tapaa taksimarkkinoiden ja -yritysten toimintaa. Lakiin on tehty useita muutoksia voimaantulonsa jälkeen, ja parhaillaankin on käynnissä yksi muutosvalmistelu (Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25768/2024)

Hallituksen esitys tähtää ensisijaisesti luottamuksen ja turvallisuuden parantamiseen taksiliikenteessä. Maaseudulla keskeisin haaste taksipalveluiden osalta alkaa olla niiden heikko saatavuus eli matkatilausta ei välttämättä vastaanoteta, kuljetus saattaa tulla myöhässä tai se voi peruuntua kokonaan. Tämänhetkinen lakiehdotus ei tunnu vastaavan näihin maaseudun taksihaasteisiin.

Hyvinvointialueet ja taksit

Hyvinvointialueet ovat keskeinen asiakas monelle taksiyritykselle. Siksi hyvinvointialueiden päätökset tarvitsemiensa matkojen organisointi- ja hinnoittelutavasta ovat hyvin merkittäviä alueen taksiyrityksille. Hyvinvointialueet ovat päätyneet erilaisiin organisointitapoihin – esimerkiksi neljä pohjoisinta aluetta ovat muodostaneet yhteisen in-house-yhtiön VPL- ja SHL-matkojen organisointiin. Muilla alueilla hankitaan matkat pääasiassa taksien omalta tai ulkopuoliselta välityskeskukselta. Valinnoilla on aluetalousvaikutuksia sen mukaan, onko valittu välitysyhtiö paikallinen vai muualta Suomesta ja mille alueille on rekisteröity ajoja ajavat taksiyritykset.

Yhtenä ratkaisuna maaseudun liikennehaasteisiin on koettu eri julkisten matkojen yhdistely. Vuoden 2026 alusta on tarkoitus tulla voimaan väliaikainen kokeilulaki, jolla mahdollistettaisiin julkisesti tuettujen kuljetuksien tietopohjainen kehittäminen. Hallituksen esitys on, että kokeilualueena olisivat neljä pohjoisinta hyvinvointialuetta matkoineen sekä näillä alueilla tehdyt Kela-matkat. Tietoja matkoista käyttäisi vain Liikenne- ja viestintävirasto, joka hyödyntäisi ja raportoisi aineistoja.

Liikenteen verotuksen ja rahoituksen remontti

Liikenteen osasia rahoittaa moni taho, kuten EU, eri ministeriöt, ELY-keskukset vielä aiemmin, kunnat, pysäköinnin maksajat, matkalippujen ostajat sekä yksityisteiden ylläpitäjät. Liikenteestä kerätään veroja useista kanavista kuten polttoaineen verot ja muut maksut, matkalippujen arvonlisävero, ajoneuvovero ja autovero. Liikenteen kestävyystavoitteet vaikuttavat verotuloihin ja toisaalta vaativat investointeja.

Liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus on alkanut liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Uudistustyö on erittäin tervetullutta. Siksi kaikki ajankohtainen tieto maaseutuliikenteestä on tarpeen, myös aluetalouden tarkastelijoilta.

Tämä blogiteksti on osa TUUMA27-verkoston toteuttamaa blogisarjaa, joka käsittelee hyvinvointialueisiin liittyviä ilmiöitä maaseutujen ja aluetalouksien näkökulmasta.

Lisätietoja

Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä (MaaElli)

MaalleKo-verkosto (Maaseudun asuttavuus, asuminen ja kotoutuminen maaseudulla)