Maaseudun pk-yritykset kiinteämmin osaksi TKI-toimintaa

Tutkimus- ja kehittämismenojen merkittävä lisääminen nähdään yhtenä keskeisenä ratkaisuna Suomen tuottavuuskehityksen ja talouden ongelmiin. Toiveena on, että innovaatiotoiminta vauhdittuu, kun korkea osaaminen ja lisääntyvä uusi tieto kiinnittyvät yrityksiin entistä paremmin. Näihin tavoitteisiin ei kuitenkaan ylletä ilman yritysten laajaa osallistumista ja myös maaseudun potentiaalin hyödyntämistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

TKI-toiminta on varsin keskittynyttä sekä yrityskentän sisällä että alueellisesti: Suuret yritykset ja muutamat toimialat vastaavat valtaosasta innovaatiotoimintaa. Korkean osaamisen työpaikat ja korkeasti koulutettu työvoima ovat keskittyneet yliopistokaupunkeihin. Maaseutualueille puolestaan kohdistuu vain viisi prosenttia julkisista T&K-menoista, ja maaseudulla työskentelee noin neljä prosenttia TKI-henkilöstöstä (Makkonen ym. 2025).

Maaseutualueilla kuitenkin sijaitsee noin 40 prosenttia yrityksistä, kun mukaan luetaan myös maatilayritykset, minkä lisäksi tavaraviennin hyödykkeistä ja raaka-aineista valtaosa tulee maaseudulta. Maaseudun yhteisöt ja yritykset ovat keskeisessä roolissa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa sekä kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Ne hyödyntävät luonnonympäristön aineellisia ja aineettomia resursseja ja voivat toimia alustoina kestävän kasvun innovaatioille. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna TKI-toiminnan resurssien epätasainen kohdentuminen ei ole vain alueellinen epäkohta vaan kansallisesti merkittävä kysymys.

Pk-yritysten ja TKI-toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja kumppanuudet tärkeitä

Viime aikoina on havahduttu siihen, että talouden kasvu edellyttää pienten ja keskisuurten yritysten saamista nykyistä vahvemmin mukaan TKI-toimintaan. Pk-yritykset ovat ketteriä ja lähellä käytännön ongelmia, joihin tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja. Vaikka maaseudun yritykset usein toimivat perinteisillä toimialoilla, niillä on kykyä uudistua. Maaseudun pk-yritykset kykenevät hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja, ja ne kehittävät esimerkiksi kiertotalouteen perustuvia uusia liiketoimintamalleja.

Pk-yrityksillä kuitenkin on rajalliset resurssit ja välineet osallistua TKI-toimintaan ja hyötyä syntyvästä uudesta tutkimustiedosta. T&K-rahoitus sekä TKI-kumppanuudet suosivatkin suuria yrityksiä, koska niillä on paremmat edellytykset tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Tämän vuoksi tarvitaan työkaluja ja toimintamalleja, joilla kyetään vahvistamaan vuorovaikutusta ja luomaan yhteistyömalleja pk-yritysten ja TKI-toimijoiden välille. Käytännössä kohtaamisten ja kumppanuuksien rakentamisessa ovat avainasemassa paikalliset ja alueelliset innovaatioekosysteemit ja niiden toimijat.

Kansallisen TKI-järjestelmän kehittämisessä on asetettu tavoitteiksi pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden parantaminen sekä yhteistyön vahvistaminen läpi koko TKI-järjestelmän. Yhteistyön lisäämistä ja koordinaatiota tarvitaankin eri hallinnonalojen sekä eri rahoittajatahojen ja rahoitusinstrumenttien kesken. Erityisen tärkeää on, että erilaisten kärkihankkeiden, rahoitusohjelmien ja -välineiden kokonaisuudessa on huomioitu pk-yritysten ja TKI-toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

Alueellisen TKI-yhteistyön kehittämiseen on tartuttu kansallisesti. TKI-politiikassa onkin nostettava esiin nykyistä vahvemmin alueellinen näkökulma, pyrittävä välttämään paikkasokeutta ja uskallettava puhua myös maaseudusta. Suomalaisen yhteiskunnan maaseutumaisuus on muutosjoustavuutta, kokonaiskestävyyttä ja kilpailukykyä lisäävä tekijä, mikä tulee näkyä TKI-järjestelmän tasolla. On kyettävä tunnistamaan maaseudun potentiaali ja kytkemään maaseutualueiden pk-yritykset nykyistä kiinteämmin osaksi TKI-toimintaa.

Tämä blogikirjoitus on osa TUUMA27-verkostohankkeen TKI-teemaa, jossa tarkastellaan alueellista innovaatiotoimintaa maaseudun näkökulmasta.

Kirjoittajat

  • Suutari, Timo

    TUUMA-verkoston erityisasiantuntija, projektipäällikkö / Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

    Sähköpostiosoite: timo.m.suutari@helsinki.fi
  • Reunanen, Joonatan

    Toimittaja – maantieteilijä, valmistelee TKI-aihepiiristä maisterintutkielmaa Helsingin yliopistoon

  • Kurki, Sami

    Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, johtaja, professori

Lähteet ja lisätietoja

Makkonen, T., Hirvonen, T., Lehtonen, O., Lemponen, V., Rautiainen, S., Vihinen, H. & Voutilainen, O. (2025). Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille. Itä-Suomen yliopisto Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA. SPATIA raportteja 1/2025.