Maaseudun uudet liikkumispalvelut edellyttävät yhteistyötä

Maaseudulla liikkumispalveluiden järjestäminen voi olla haastavaa. Kuljetukset ovat pirstaleisia, etäisyydet pitkiä sekä henkilö- ja tavaravirrat ovat ohuita. Lisäksi kansallinen toimintaympäristö edellyttää muutosta. Jatkuvasti kiristyvät ympäristötavoitteet kannustavat kasvattamaan joukkoliikenteen osuutta yksityisautoilun vähentyessä. Lisäksi julkisen sektorin kustantamien tai tukemien kuljetusten tehostamispaineet lisääntyvät. Tällä hetkellä julkisen sektorin kuljetuskustannukset ovat yli miljardi euroa vuodessa.

Nyt ja tulevaisuudessakin julkinen sektori vastaa julkisella rahalla järjestettävästä henkilöliikenteestä, eli tuetusta joukkoliikenteestä sekä lakisääteisistä ryhmä- ja erilliskuljetuksista. Sen myötä tehostamispaineet ovat ilmeiset.

Avoin keskustelu ja yhteistyö avainasemassa

Haastavat lähtökohdat edellyttävät uusia ratkaisuja sujuvien matkaketjujen ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi, jotta palveluiden määrä tai taso ei romahtaisi tulevaisuudessa maaseudulla. Liikkumispalveluiden tarkoitus ei kuitenkaan ole poistaa henkilöauton käyttöä, vaan tehostaa sitä ja tarjota myös muita vaihtoehtoja. Kuljetusten yhdistely on konkreettinen keino kustannustehokkuuden saavuttamiseksi ja joukkoliikenteen saavuttavuuden parantamiseksi.

Uusia palveluita voidaan kehittää monella eri tasolla, ja kaikessa kehityksessä avoin keskustelu ja yhteistyö ovat avainasemassa. Esimerkiksi valtakunnan tasolla suunnitellaan sosiaalihuoltolain, sairasvakuutuslain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten yhdistelyä ja määritellään periaatteita. Kunnissa voidaan yhdistellä erilaisia tavara- ja henkilökuljetuksia, myös yhteistyössä kuntien välillä. Asukkaat, kyläyhdistykset sekä muut yhdistykset ja seurat voivat ideoida, edistää ja osin toteuttaa pienimuotoisia maaseudun asukkaiden liikkumista edesauttavia palveluita.

Lainsäädäntöä tarvitaan tueksi

Yhteistyön lisäksi lainsäädäntö on merkittävä liikkumispalveluiden edistäjä. Liikennepalvelulaki tulee mahdollistamaan mm. matkaketjujen yhteentoimivuutta ja sujuvampia palveluita. Liikennelain lisäksi muun muassa yhteiskunnan korvaamiin kuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö, yksityisyyden suoja, hankintalaki ja työehtosopimukset vaikuttavat liikkumispalveluiden järjestämiseen, ja näin ollen lainsäädäntöä tulisi myös tarkastella kokonaisuutena.

Siiloista pois ja yhdessä kehittämään ratkaisuja

Uudenlaisista eri toimijoita ja eri kuljetusmuotoja yhdistävistä liikkumispalveluista on vielä vähän kokemusta. Tämän vuoksi uusia yhteistyöllä toteutettuja kokeiluja tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä ja levittää niitä laajasti. Kokeilut ja uudet liikkumispalvelut voivat edistää niin henkilö- ja tavarakuljetusten sekä muiden palveluiden joustavaa yhdistelyä kuin palveluiden liikkumista käyttäjien luo. Mutta niin lainsäädännön kuin kokeilujenkin lähtökohtana on eri sektoreiden ja toimijoiden yhteistyö. Avoin keskustelu, sidosryhmäyhteistyö ja sitoutuminen ovat avainasemassa siirryttäessä kokeilujen avulla siiloutuneesta palvelujärjestelmästä kohti järkevää ja resurssitehokasta liikkumista.

Nyt isojen muutosten aikana olisikin ensiarvoisen tärkeää päästä pois siiloista ja kehittää yhdessä kokonaisuuden kannalta tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Nyt isojen muutosten aikana olisikin ensiarvoisen tärkeää päästä pois siiloista ja kehittää yhdessä kokonaisuuden kannalta tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Miten roolit ja vastuut jaetaan, myös liikkumispalveluiden järjestämisen osalta, olisi määritettävä pian, ennen kuin maakunta- ja sote-uudistukset sekä Liikennepalvelulaki on lyöty lukkoon. Mitä organisaatiosi voisi tehdä yhteistyön ja tulevaisuuden liikkumispalveluiden edistämiseksi.

Jenni Eckhardt

DI Jenni Eckhardt toimii VTT:llä erikoistutkijana. Hän on työskennellyt VTT:llä vuodesta 2001 lukuisissa liikenteen tutkimus- ja kehityshankkeissa liittyen mm. liikkumispalveluihin, logistiikkaan ja liikenteen päästöihin. Liikkumispalveluihin liittyen hän on toiminut kansainvälisen MAASiFiE-projektin koordinaattorina sekä maaseudun liikkumispalveluita tutkivan valtakunnallisten maaseutupolitiikan kehittämisvaroista rahoitetun (Makera) projektin vastuullisena johtajana.

Maaseudun liikkumispalveluita on tutkittu VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttamassa maaseutupolitiikan kehittämisvaroista rahoitetussa hankkeessa: Liikkuminen palveluna –konsepti maaseudun elinkeinojen ja palveluiden kehittämisen edistäjänä. Lisätietoja hankeen nettisivuilta: http://www.vtt.fi/sites/maaseutumaas/.