Maaseutu näkyväksi Pirkanmaalla

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa toteutettu maaseutuvaikutusten arviointi -pilotti herätti Pirkanmaalla kiinnostusta ja avasi uusia näkökulmia maaseutuasioihin. Valmisteluryhmien kanssa käydyissä loppukeskusteluissa todettiin, että maaseutuvaikutusten arviointi istuu Pirkanmaalla tulevan maakuntahallinnon valiokuntatyöskentelyyn.

Maaseutuvaikutusten tunnistamisen oivallus oleellista

Maaseutuvaikutusten arviointi maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa Pirkanmaalla oli ennakoivaa arviointia asiasta, mitä vielä kiivaasti valmisteltiin maakunnissa ja mistä eduskuntaryhmät kävivät tiivistä taistelua kevään aikana. Keskeiset lait olivat ja ovat vielä eduskunnan käsittelyssä.

Maaseutuvaikutusten arviointia (MVA:ta) tehtiin Pirkanmaan pilotissa kymmenen kuukauden aikana syyskuusta 2017 kesäkuulle 2018, Pirkanmaan liiton johtaman asiantuntijatyöryhmän voimin yhteistyössä muutosjohtajien ja valmisteluryhmien kanssa. Työn tuloksena pilotissa muodostettiin politiikkasuositukset tulevalle Pirkanmaan maakunnalle. Nämä julkistetaan elokuussa. Lähtökohtana ja tavoitteena oli, että Pirkanmaalla tuotetaan maaseudun elinvoimaa, virkistystä sekä henkistä ja taloudellista hyvinvointia.

Politiikkasuosituksia on yhdeksän, joiden lisäksi kehitettiin päätösvalmistelun tueksi, kuntaliitoksissa käytetyn MVA-mallin mukaisesti, systemaattinen ns. tarkistuslista. Se auttaa tunnistamaan ja pisteyttämään eri päätösvaihtoehtojen vaikutukset maaseutuun. Tavoite on, että tämä MVA-työkalu tulee käyttöön valmistelevien valiokuntien työskentelyssä maaseutuun vaikuttavissa asioissa. Tärkeintä ei ole metodi, vaan se että vaikutukset tunnistetaan ja päätökset tehdään maaseudun elinvoimaa lisäten.

Elinvoimaisuuden jatkuva edistäminen koko maakunnan alueella

Pirkanmaan rikkaus on sen monimuotoisuus. Maakunnan vahva kaupunkikeskus, Tampere, toimii alueen dynaamisena veturina. Elinvoimainen yrittämisen ja maatalouden ydinmaaseutu tuottaa ruokaa, energiaa ja virkistystä ja tarjoaa asumismahdollisuuksia. Kaupunginläheinen ja harvaan asuttu maaseutu tuo monimuotoisuutta ja erilaisia asuin-, yritys- ja toimintamahdollisuuksia, myös mökkeily- ja virkistysmielessä. Pirkanmaan pilotin MVA:n muodostamien politiikkasuositusten ja tarkistuslistan avulla voidaan rakentaa yhä elinvoimaisempaa maakuntaa, jossa maaseudun asumisen ja yrittäjyyden edellytykset ovat mahdollistettu.

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta keskeisimpiä asioita tulevan maakunnan toiminnassa arvioitiin olevan 1) palveluverkon rakentuminen, 2) maakunnan hankintakäytännöt, 3) demokratian toteutuminen, 4) digitaalisuus, 5) teiden kunto sekä kaiken poikkileikkaavana 6) rahoituksen riittäminen. Näistä puhuttiin ja nämä asiat tulivat esille sekä Pirkanmaan ja Kainuun pilotoinneissa että hankkeen toteuttamassa laajassa sähköisessä kyselyssä.

Palveluverkon rakentumisessa saatavuus tulisi turvata paikallisten tarpeiden mukaisesti, monimuotoisesti ja osittain liikkuvillakin ratkaisuilla joka puolella maakuntaa. Palveluja tulisi tarjota edelleen kasvokkain, ja palveluiden tuottajiksi pitäisi saada myös pienyritykset ja järjestöt.

Maakunnan hankintakäytännöissä olisi tärkeää, että lähiruoka saataisiin maakunnan laitosten asiakkaiden ja työntekijöiden lautasille, mikä edellyttää hankintalain osaamisen kehittämistä.

Demokratian toteutumisesta tulevassa maakunnassa oltiin erityisen huolissaan. Pienten kuntien ja maaseudun äänen kuuluvuus ja näkyvyys tulisi varmistaa maakuntavaltuustossa. Maakunnan tulisi näkyä myös maaseudulla.

Digitaalisuuden lisääntyessä maakunnan jokaiseen kotitalouteen tulee saada tarjolle toimivat tietoliikenneyhteydet ja opastusta digitaalisten palveluiden käyttämiseen tulee tarjota. Maakunta voisi hyödyntää maaseutua uusien palvelukokeilujen ja toimintojen kustannustehokkaana, nopeana, hallittuna alustana ja ympäristönä. Älykästä ja kustannustehokasta joukkoliikennettä kaivataan maaseudun saavutettavuuden ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen lisäämiseksi.

Tiet, kuten edellä mainitut tietoliikenneverkot, vaativat edelleen rakentamista ja kunnossapitoa, myös Pirkanmaalla.

Kysymyksenä on, riittävätkö rahat kehittämiseen, kun valmistelussa olevan rahoitusmallin mukaisesti maakunnan rahojen arvioitiin riittävän vain lakisääteisiin tehtäviin?

Vuoden lisäaika antaa maakunnille mahdollisuuden toteuttaa MVA

Vuoden lisäaika uudistuksen voimaantuloon koettiin osittain varmaan järkytyksenä. Mutta ehkäpä yhden lisävuoden aikana monia kriittisesti arvioituja uudistuksen osioita voidaan hioa paremmaksi, ja maaseudun äänikin voisi vielä vahvistua kaikissa Suomen maakunnissa. Miten MVA:ta jatketaan pilotoinnin jälkeen, on kiinni maakuntien valmistelua johtavista virkamiehistä, valmisteluryhmistä ja päättäjistä.

Lisätietoa hankkeesta:

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä. Pirkanmaa ja Kainuu valikoitui pilottimaakunnaksi Kuntaliiton aloitteesta, kaksi hyvin erilaista maakuntaa, joiden näkökulmasta tarkasteltiin maakuntauudistuksen maaseutuvaikutuksia.

  • Kujala, Päivi

    MVA-koordinaattori, Maaseutuvaikutusten arviointi maakuntaudistuksessa -hanke (Suomen Kuntaliitto), Pirkanmaan Liitto