Maaseutuvaikutusten arviointi osaksi hyvinvointialueiden valmistelua

Tulevat aluevaalit ovat tärkeät vaalit. Niissä valitaan henkilöt, jotka päättävät meille jokaiselle tärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen palveluista tulevilla hyvinvointialueilla. Kyseessä on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 itsehallinnolliselle hyvinvointialueelle tavoitellaan muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista sekä yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää maaseutunäkökulman vahvempaa huomioimista.

Palvelustrategioissa huomioitava maaseutunäkökulma

Tammikuun aluevaaleissa valitaan tulevien hyvinvointialueiden valtuutetut. Valtuustojen toimikausi alkaa maaliskuussa 2022 ja itse hyvinvointialueiden toiminta vuoden 2023 alusta. Valtuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Sen keskeisenä tehtävänä on hyvinvointialueen palvelustrategian laatiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa palveluverkkoa ja lähipalveluja koskevia linjauksia.

Palvelustrategioiden valmisteluun on tärkeä sisällyttää maaseutuvaikutusten arviointi (MVA). Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja erilaisilla maaseutualueilla asuu yli 1,5 miljoona ihmistä. Lisäksi ihmisten monipaikkainen elämäntapa on lisännyt ja tulee todennäköisesti entisestään lisäämään maaseuduilla asumista ja olemista, ja tätä myötä myös palvelujen kysyntää ja tarvetta.

MVA:n vahvuutena osallistavat ja dialogiin pohjaavat menetelmät

Maaseutuvaikutusten arviointia voidaan tehdä omana prosessina tai osana muita arviointeja, esimerkiksi päätösten vaikutusten ennakkoarviointia (EVA) tai aluevaikutusten arviointia. Maaseutuvaikutusten arviointi on osallistavan suunnittelun ja dialogin periaatteita toteuttava menetelmä, jonka tavoitteena on tunnistaa uudistusten ja muutostilanteiden vaikutuksia maaseudun vakituisiin ja osa-aikaisiin asukkaisiin, yritystoimintaan ja elinkeinoihin kuin myös laajemmin kuntien ja paikallisyhteisöjen elinvoimaan.

Suunniteltaessa hyvinvointialueiden toimintaa on kokonaisuudessa arvioitava strategioiden ja päätösten maaseutuvaikutuksia erityisesti suhteessa palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, arjen turvaan sekä demokratiaan ja osallisuuteen. Vaikutuksia tulee arvioida kokonaisvaltaisesti huomioiden myös mahdolliset ”lumipalloefektit” eli päätösten tulevat vaikutukset muihin palveluihin. Palveluja koskevissa linjauksissa tulee huomioida niin fyysiset etäisyydet, ihmisten tosiasialliset mahdollisuudet kulkemiseen ja digitaalisten palvelujen käyttöön kuin myös palvelujen vaikutukset kuntien elinvoimaan.

Päätöksenteon pohjaksi paikallisten olosuhteiden ja asukkaiden palvelutarpeiden tuntemus

Hyvinvointialueen palvelustrategian ja päätöksenteon tulee pohjautua paikallisten olosuhteiden tuntemukseen ja huomioimiseen. Tämä edellyttää asukkaiden ja paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden säännöllistä kartoittamista.

Hyvinvointialueilla on varmistettava, että eri väestöryhmien ja syrjäistenkin alueiden asukkaiden hyvinvointi ja palvelutarpeet tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. Tämä edellyttää, että hyvinvointia ja palvelutarpeita koskevaa tietoa kerätään ja analysoidaan myös paikkaperustaisesti ja aluetyypeittäin (Kaupunki-maaseutu alueluokitus, Helminen ym. 2020). Erityisenä haasteena on harvaan asutun maaseudun väestö – näkökulma, joka hukkuu usein tilastollisiin keskiarvoihin.

Huomioitava myös monipaikkaisuus

Ihmisten lisääntynyt monipaikkaisuus kytkeytyy erityisesti vapaa-ajan asumiseen. Suomessa on tällä hetkellä noin 2,4 miljoonaa vapaa-ajan asunnon käyttäjää. Vapaa-ajan asunnoista 91 % sijaitsee maaseudulla. Keskimäärin vapaa-ajan asuntoa käytetään 79 vuorokautta vuodessa. Vapaa-ajan asukkaista 38 % asuu vakituisesti eri maakunnassa kuin missä vapaa-ajan asunto sijaitsee. (Monipaikkaisuuskortit SYKE, Pitkänen ym. 2020.)

Erityisesti vilkkaissa matkailu- ja mökkikunnissa vapaa-ajan asukkaat jopa moninkertaistavat kausittain asukasmäärää. Tämä lisää myös palvelujen käyttöä ja kysyntää. Monipaikkaisuus on syytä huomioida hyvinvointialueiden palvelustrategioissa.

HYMY-verkoston työsarkaa

Maaseutupolitiikan Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueille (HYMY) -verkosto toteuttaa ja edistää Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027 viiden temaattisen painopisteen osalta. Näihin sisältyy sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen sekä arjen turvan toimintamallien ja verkostojen kehittäminen. Osana työkenttää verkosto edistää maaseutuvaikutusten arviointityökalun käyttöönottoa hyvinvointialueilla.

HYMY-verkosto järjestää hyvinvointialueiden suunnitteluun liittyvän MVA-webinaarin yhdessä MAKOVA-hankkeen kanssa 17.2.2022.

Kirjoittajat

Kirjoittajat toimivat maaseutupolitiikan HYMY-verkoston erityisasiantuntijoina.

  • Kattilakoski, Mari

    Erityisasiantuntija, maaseutututkija / Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

    Sähköpostiosoite: mari.kattilakoski@uef.fi
    Puhelinnumero: 050 449 4896
  • Lukkari, Tarja

    Erityisasiantuntija / Kajaanin ammattikorkeakoulu

    Sähköpostiosoite: tarja.lukkari@kamk.fi
    Puhelinnumero: 0400 372 082

    Harvaan asuttu maaseutu, kylien kehittäminen, kunta-kylä -yhteistyö, yhteisöllinen kehittäminen.