Metsäkeskustelu kaipaa moniäänisyyttä

Metsät ovat enemmän kuin pelkkiä puita – ne ovat elinympäristöjä, yhteisöjä ja tarinoiden lähteitä. Arvokkaiden metsien monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää avointa vuorovaikutusta kestävien ratkaisujen tueksi, mutta kuka saa äänensä kuuluviin metsäkeskustelussa?

Maaseutupolitiikan KERÄ-verkosto järjesti yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen ympäristökeskuksen LUMOAVA-hankkeen kanssa maaliskuussa 2025 metsäkeskustelut Savonlinnassa ja Mikkelissä. Tavoitteena oli vahvistaa moniäänistä keskustelua ja yhteistä ymmärrystä metsien kestävästä käytöstä. Keskustelujen alustajina toimivat eri näkökulmia edustavat asiantuntijapanelistit, jotka toivat keskusteluun mm. metsänomistajien, tutkijoiden, luonnonsuojelijoiden ja kylätoimijoiden ääntä.

Monikäyttö, kohtuullisuus ja suojelu keskustelun keskiössä

Metsien monikäytöllä tarkoitetaan sitä, että puuntuotannon lisäksi metsissä poimitaan marjoja ja sieniä, retkeillään sekä harjoitetaan elinkeinotoimintaa. Monikäyttöä on myös metsien monimuotoisuuden turvaaminen. Keskusteluissa korostui näkemys siitä, että metsien monikäyttö voi olla luomassa perustaa sellaiselle kestävälle tulevaisuudelle, jossa metsien suojelu, virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden vaaliminen voivat toteutua rinnakkain metsien taloudellisen hyödyntämisen kanssa. Keskustelijat nostivat lisäksi esille osaavan metsänhoidon merkityksen sekä sen, että jatkuvapeitteisyys ja jatkuva kasvatus, jossa metsä säilytetään puustoisena ja puulajistoltaan moninaisena, on yksi metsää parhaiten tukevista metsänkäyttötavoista.

Hiljattain on uutisoitu Suomen metsien muuttuneen päästölähteiksi, koska hakkuumäärät ovat kasvaneet eikä metsien kasvu enää riitä sitomaan kaikkia hiilidioksidipäästöjä. Tämän huolestuttavan kehityskulun vuoksi kohtuullisuus metsien käytössä nousi yhdeksi keskeiseksi keskusteluteemaksi. Koska metsänomistajuus koskettaa suurta osaa suomalaisista, metsien kohtuulliseen käyttöön liittyvillä ratkaisuilla ja kannustimilla on merkittävää vaikutusta metsien elinvoiman turvaamiseksi. Moni metsänomistaja toivoo voivansa siirtää metsänsä seuraavalle sukupolvelle nykyistä elinvoimaisempana. Keskustelusta kävikin ilmi, että moni metsänomistaja toivoo nykyistä vahvempaa tukea metsänhoitoon ja monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Keskusteluissa korostettiin myös lainsäädännön roolia kohtuullisuuteen ohjaamisessa sekä kannustimien merkitystä kestävämpien valintojen tukemisessa.

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että arvokkaat metsät ansaitsevat suojelua elinvoiman ja moninaisuuden turvaamiseksi. Keskustelijat totesivat, että suojelutoimenpiteiden tueksi tarvitaan nykyistä vahvempaa osaamista, ja maanomistajille tulisi tarjota selkeämpiä ohjeita ja ohjelmia suojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi. Konkreettisina keinoina metsien moninaisuuden turvaamiseksi mainittiin suojelualueiden ennallistaminen, arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen, metsänhoidolliset koulutukset, sekametsien suosiminen, lahopuun säästäminen sekä lintujen pesintämahdollisuuksiin panostaminen

Kenen ääni kuuluu metsäkeskustelussa?

Nämä asiantuntijapaneelien johdolla käydyt metsäkeskustelut nostivat esille erilaisia ääniä, mutta samalla keskustelussa nousi esille huoli heistä, joiden ääni jää kuulumattomiin metsäkeskusteluissa ja metsiä koskevassa päätöksenteossa. Metsäteollisuuden ja metsänomistajien ääni kuuluu suhteellisen hyvin, mutta kenen ääni jää varjoon?

Keskustelussa korostui, että myös jokaisenoikeuksia hyödyntävien metsää omistamattomien hiljaisten metsänkäyttäjien, kuten marjastajien, sienestäjien ja muiden metsässä kulkevien, ääni tulee saada keskustelussa nykyistä vahvemmin kuuluviin. Heillä on usein paras ja ajantasaisin tieto lähimetsän hyvinvoinnista, lajien kirjosta ja metsän merkittävistä hyvinvointivaikutuksista.

Lisäksi on tärkeää huomioida tulevien sukupolvien ääni. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden metsänomistajia ja päätöksentekijöitä, ja heidän osallistaminen metsäkeskusteluihin voi tuoda uusia ideoita ja näkökulmia, jotka auttavat kehittämään kestävää metsäpäätöksentekoa. Tämänkaltainen osallistaminen tukee myös myönteisen metsäsuhteen kehittymistä, mikä voi olla osaltaan tukemassa kestäviä metsäpäätöksiä

Moniääninen dialogi metsien monimuotoisuuden tukena

Metsäkeskustelut osoittivat, että yhteiselle eri äänet esille tuovalle dialogille on tarvetta kestävien ratkaisujen tueksi. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että kuulemme jatkossa yhä laajemmin niin metsänomistajien, metsäteollisuuden edustajien, tutkijoiden kuin hiljaisten metsänkäyttäjienkin ääniä ja saatamme nämä äänet yhteen. Tärkeintä on muistaa, että metsät ovat yhteinen voimavaramme, jota tulee suojella ja kunnioittaa. Yhteisiä kokemuksia jakamalla voimme rakentaa sellaista kestävää tulevaisuutta, jossa metsät säilyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina.


Maaseutupolitiikan KERÄ-verkosto jatkaa ympäristödialogien järjestämistä kestävän ja oikeudenmukaisen päätöksenteon tueksi. Ajantasaiset tiedot tulevista dialogeista löydät kootusti sivulta msl.fi/ymparistodialogit

Teksti: Nora Purojärvi