Osana maaseudun naiskatoa

Naiset työpaikalla

Maaseudun naiskato puhututtaa. Harvaan asutulla maaseudulla sukupuolijakauma nuorten aikuisten ikäluokassa on lähes 140 miestä 100 naista kohden. Maaseutukatsauksen 2017 mukaan syynä naisten maaltamuuttoon voivat olla niin koulutukseen kuin mielikuviinkin liittyvät tekijät. Naiskadon myötä maaseudun väestörakenne on vinoutunut.

Perinteinen reitti maalta kaupunkiin

Kuulun yllämainittuun nuorten aikuisten ryhmään (18-29 –vuotiaat), jossa maaseudun naiskato näyttäytyy merkittävimpänä. Olen kotoisin maaseutukunnasta, jossa lapsuudenkodistani on noin kymmenen kilometrin matka ”kirkonkylälle”, kunnan keskustaan. Maaseutukatsauksen 2017 mukaan matkani maalta kaupunkiin on maaseudun nuorelle naiselle tyypillinen. Peruskoulun jälkeen suoritin toisen asteen koulutuksen kunnan lukiossa. Lukiosta valmistuttuani kävin töissä kaupungissa lapsuudenkodistani käsin, kunnes sain opiskelupaikan ja muutin sen perässä kaupunkiin. Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman Maaseutukatsauksen (2017) mukaan tyttöjen aktiivinen hakeutuminen jatko-opintoihin selittää osin sukupuolten välistä epäsuhtaa maaseudun nuorissa ikäluokissa. Eroa sukupuolten välillä on myös siinä, missä iässä ollaan valmiita muuttamaan pois kotoa.

Toisen asteen koulutus pitävänä tekijänä

Kotikunnastani löytyvällä toisen asteen koulutuksella oli merkittävä vaikutus minun ja varmasti monen muun maalle jäämiseen peruskoulun jälkeen. Maarit Sireni kirjoittaakin blogissaan, että toisen asteen koulutuksen saatavuuden turvaamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi nuorten tyttöjen jäämiseen maaseudulle. Koulutuksen keskittäminen luultavasti lisää tyttöjen maaltamuuttoa peruskoulun jälkeen. Keskittämisellä on Sirenin mukaan vaikutuksensa myös maaseudun nuoriin miehiin, joiden koulutusaste on jo nyt selvästi naisia alhaisempi.

Joidenkin arvioiden mukaan maaseutuun liitettävillä mielikuvilla on osittain vaikutusta naisten maaltamuuttoon. Maaseutuun voi liittyä miesvaltaisia ja konservatiivisia stereotypioita, joissa mies on perheen pää ja nainen kuuluu kotiin. Itse en ole liittänyt tällaista kuvaa maaseutuun. Kuten maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsauksessa (2018) mainitaan, suomalaisen maaseudun nainen on aktiivisesti mukana työelämässä. Julkisen sektorin palvelut ovat mahdollistaneet sen, ettei maaseutuasumiseen olla enää suoraan liitetty käsitystä esimerkiksi pienten lasten äidin paikasta kotona.

Kaupungin vetävät tekijät syynä maaltamuuttoon

Maalta kotoisin olevalle nuorelle muutto kaupunkiin on usein itsestäänselvyys opiskelu- tai työpaikan myötä. Kaupunki asuinpaikkana saattaa houkutella myös siksi, että maalla asumisen jälkeen halutaan kokea jotakin uutta ja erilaista. Oman kokemukseni mukaan maaltamuutossa ei niinkään ollut kyse maaseudun työntävistä tekijöistä. Periaatteessa maaseutuasuminen ei näyttäytynyt silmissäni huonolta, mutta kaupungin vetävät tekijät (palvelut, yhteydet, etäisyydet) yhdessä saadun opiskelupaikan kanssa vaikuttivat maaltamuuttooni.

Maaseutukatsauksessa 2017 todetaan, että kotipaikka maaseudulla on myös tytöille tärkeä ja läheinen, vaikka he suunnittelevatkin maaltamuuttoa poikia enemmän. Tämän voin allekirjoittaa. Kotipaikka maalla on minulle tärkeä, vaikka asunkin nykyisin kaupungissa.

Minulle maaseudun vetäviä tekijöitä ovat rauha ja luonnonläheisyys. Ne eivät kuitenkaan enää yksin riitä maallemuuton perusteeksi. Teiden kunnossapito, toimivat tietoliikenneyhteydet sekä palvelut kohtuullisen etäisyyden päässä ovat asioita, jotka ovat lapsuudenkodissani nousseet esille maaseudun hyvän elämän mahdollistajiksi. Sujuvan arjen edellytyksien täyttyessä en poissulje mahdollisuutta muuttaa tulevaisuudessa takaisin maalle.

Lähteet:

Maaseutukatsaus 2017. Lue: maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 7/2017.

Sireni, Maarit (2017). "Naiskadon syyt ja seuraukset" -blogikirjoitus. Saatavissa 28.6.2019: https://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/blogit/naiskadon_syyt_ja_seuraukset.html.

Lue: Kilpailuvalttina puhdas ruoka ja vastuullinen bio- ja kiertotalous: maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus. Maa- ja metsätalousministeriö (2018).

Kuva: @maaseutuverkosto, Jyrki Vesa.

  • Latvakoski, Laura

    Suunnittelija, maa- ja metsätalousministeriö

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
    Puhelinnumero: +358 (0)295 16 2054

    Laura toimii suunnittelijana maa- ja metsätalousministeriössä maaseutupolitiikan neuvoston MANEn ja saaristoasian neuvottelukunnan SANKin tehtävissä.