Osatyökykyisten työllistäminen maaseutuyritystenkin mahdollisuus

Jokainen meistä voi olla jossakin elämänsä vaiheessa osatyökykyinen. Tilanne voi johtua sairaudesta tai elämäntilanteesta, ja olla pysyvä tai väliaikainen.

Noin 600 000 suomalaisella on vamma tai sairaus, joka vaikuttaa työmahdollisuuksiin. Ne eivät kuitenkaan itsessään tee kenestäkään osatyökykyistä tai työkyvytöntä. Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystä ja halua käyttää sitä. Työkyky on myös sidoksissa työhön, jolloin sopivassa tehtävässä henkilö voi olla täysin työkykyinen, vaikka toisessa olisi osatyökykyinen tai työkyvytön. Osatyökykyisiä työnhakijoita on TEM:n tilastojen mukaan noin 30 000. Tämä ei silti kerro koko totuutta: kaikki eivät ole TE-hallinnon asiakkaina.

Työhönvalmennus on tehokas työllistymisen tukikeino

Tehokkaimpia työllistymisen tuen keinoja ovat työ- tai työhönvalmennus. Tuen pitäisi olla tarpeenmukaista ja tarvittaessa pitkäaikaista, eikä se saisi päättyä työpaikan saamiseen. Osatyökykyisen työntekijän työllistämiseen on saatavilla tukimuotoja taloudellisista tuista henkilökohtaiseen tukeen. Tuetun työllistymisen malli sisältää, paitsi työhönvalmennusta tarpeen mukaan, myös työn mukauttamista tai räätälöintiä tai vaikkapa työssä tarvittavien apuvälineiden hankintaa.

Työnantajalle kohdistuvia tukimuotoja ovat palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki. Työnantajaa helpottaisi yhä laajempi työhönvalmentajien tuki ja työpaikalla tapahtuva ohjaus. OTE-kärkihankkeen (2016–18) aikana alettiin systemaattisesti kouluttaa työkykykoordinaattoreita, jotka työskentelevät TE-toimistoissa, järjestöissä, yrityksissä ja työterveyshuolloissa.

Työelämäosallisuutta edistetään monella rintamalla

Työelämäosallisuuteen vaikuttaa yhteiskunnan yleinen tietoisuus osatyökykyisyyteen liittyvistä mahdollisuuksista. Ratkaisuehdotuksia työelämäosallisuuden lisäämiseen on syntynyt monissa hankkeissa ja työryhmissä, ja niitä esitetään muun muassa tuoreessa hallitusohjelman Työkykyohjelmassa.

Työnantajat tarvitsevat entistä yksilöllisempää tietoa osatyökykyisten ominaisuuksista ja rajoitteista, jota työhönvalmentajan tuki voisi tarjota. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikkea etukäteen. Työhaastattelussa saa kysyä ja kartoittaa työkykyä suhteessa työtehtävään. Työnhakija tietää itse, mitä tukea tai apuvälineitä mahdollisesti tarvitsee.

Luonto ja luonnonvara-ala työelämäosallisuuden edistäjinä

Luontoperustaisuutta työelämäosallisuuden edistämisen toimintamallina on testattu onnistuneesti pohjoisessa Suomessa, muun muassa Luonnollisesti valmennusmallissa, Kulttuurit yhteisellä polulla – luonto ja osallisuus hyvinvoinnin vahvistajina sekä Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa -kokeilussa ja hankkeissa.

Suuri, vielä alihyödynnetty, potentiaali löytyy maaseudulla toimivista yrityksistä, kuten luonnonvara-alan mikroyrityksistä. Työhönvalmennus tai työllistyminen luonnonvara-alalla tuo mukanaan ”ilmaisen” kuntoutumista ja hyvinvoinnin edistämistä tukevan elementin – luonnon, ja toisinaan myös eläimet. Luonnonvara-alalla työskentelevä kiinnittyy lisäksi vahvasti luonnon vuodenkiertoon ja päivärytmiin. Näiden lisäksi työn merkityksellisyyden kokemusta lisää konkreettinen kättenjälki.

Monimuotoinen työyhteisö palkitsee kaikkia

Monimuotoinen työyhteisö kasvattaa luovuutta ja myönteistä työilmapiiriä. Yhteiskuntavastuullinen työllistäminen on mahdollisuus lisätä positiivista työnantajakuvaa. Erilaiset työntekijät tuovat palveluiden kehittämiseen ja työn muokkaamiseen uutta ajattelua ja katsantokantaa.

Osatyökykyisiä työntekijöitä rekrytoidaan kuten muitakin työntekijöitä. Tavoitteena on löytää työlle sopiva, osaava ja motivoitunut tekijä.

Kirjoittajat

  • Vehmasto, Elina

    Tutkija, Luonnonvarakeskus

  • Savela-Vilmari, Kati

    Viestintävastaava, Vates-säätiö sr