Sote-uudistuksen on avattava ovet maaseudun yrittäjille

Maakuntauudistus on historiallinen. Kansalaisen arkea se tuskin vielä mullistaa – paitsi maaseudulla.

Maakuntauudistus mullistaa yhden hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeimmän pilarin. Hallinnollinen muutos on historiallinen – Suomeen syntyy täysin uusi hallinnon taso ja sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Mutta kansalaisen arkea tämä muutos tuskin vielä yksin mullistaisi – paitsi maaseudulla.

Suomessa julkisesti rahoitettujen sote-palvelujen järjestäjä on perinteisesti myös tuottanut palvelut itse. Järjestämisvastuun keskittäminen maakunnille tarkoittaa samalla helposti palvelutuotannon keskittämistä maakuntien keskuksiin. Tämä johtaa lähipalvelujen vähenemiseen ja elinvoiman näivettymiseen maaseudulla.

Onneksi hallitus on päättänyt, että osana sote-uudistusta toteutetaan valinnanvapaus. Valinnanvapaus on ehdottomasti sote-uudistuksen voimakkain elementti. Sen avulla sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäämme voidaan tuoda laatua ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa, että sote-palveluja on saatavilla lähipalveluna kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla.

Valinnanvapaus pitää hyödyntää tarkasti

Kuten kaikki voimakkaat keinot, myös valinnanvapaus on hyödynnettävä tarkasti. Oikein toteutettuna valinnanvapaus tuottaa sote-palvelut lähipalveluina maaseudulla ja tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjyydelle.

Tämä onnistuu pitämällä sote-keskusten kapitaatio-korvauksella katettava palvelupaketti käytetyimmissä peruspalveluissa ja tuottajalle asetettavat vaatimukset maalaisjärkisinä. Näin pienetkin toimijat pääsevät mukaan ja voidaan luoda pohja vaikka perinteiselle kunnanlääkärimallille. Tällainen lääkäriasema voi toimia kannattavasti myös maaseudulla.

Henkilökohtainen budjetointi on mahdollisuus uudenlaiselle hoivalle

Toinen maaseudun asukkaille ja yrittäjille merkittävä valinnanvapauden elementti on henkilökohtainen budjetti. Maakunnalle on tulossa velvollisuus tarjota sitä pitkäaikaista hoivaa ja tukea tarvitseville ikäihmisille ja vammaisille. Käyttämällä henkilökohtaista budjettia ennakkoluulottomasti maaseudulle voi syntyä asukkaille läheistä hoivaa, jonka ydin on arkisten asioiden tekeminen yhdessä. Vanhuus tai vammaisuus ei ole sairaus. Se on ominaisuus, jonka myötä ihminen tarvitsee arkeensa tukea ja hoivaa.

Tukea ja hoivaa voivat olla päivätoiminta maatilalla, kylätalon harrastustoiminta tai hoivayrittäjyys maatalouden ohessa. Olen varma, että kun maaseudun asukkaille annetaan mahdollisuus kehittää toimintaa omista lähtökohdistaan, näemme paljon uutta sote-alan yrittäjyyttä. Ja samalla varmistamme lähipalvelut jokaiselle.

Maakuntapäättäjä rakentaa tai romuttaa

Lainsäädäntö on kuitenkin vain raami. Toimivan soten, valinnanvapauden, lähipalvelun ja maaseudun yrittäjyyden toteuttaa tai tuhoaa maakunta. Maakunta tekee päätökset, joiden kautta sote-palveluihin muodostuu toimintaympäristö. Maakunta päättää, onko pienillä yrityksillä tilaa toimia vai sementoidaanko tehoton monopoli. Maakunnan päättäjillä on suuri valta ja vastuu.

Toivottavasti maakunnat tekevät päätökset niin, että kaiken kokoiset toimijat, myös maaseudun yrittäjät ja järjestöt pääsevät toimijoiksi uuteen soteen.

Oikein toteutettuna valinnanvapaus tuottaa sote-palvelut lähipalveluina maaseudulla ja tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjyydelle.

Kirjoittaja toimii elinkeinoasioiden päällikkönä Suomen Yrittäjissä ja on Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön jäsen.