Työssäkäyvien pienituloisuus heikentää mahdollisuuksia osallisuuteen maaseudulla

Eurooppalaiset ja suomalaiset tutkijat kantavat huolta sellaisten töiden yleistymisestä, joilla ei tule toimeen. Pienituloisten, työssäkäyvien ihmisten tiedetään kokevan tavallista enemmän sellaista monitahoista huono-osaisuutta ja syrjäytymistä, joka heikentää ihmisen hyvinvointia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan.

HUOMA-hankkeessa on selvitetty maaseudulla asuvien työssäkäyvien pienituloisten ihmisten arkielämän huolia, selviytymistapoja ja näiden yhteyksiä heidän osallisuuteensa. Osallisuuden näkökulma ohjasi tarkastelemaan sitä, onko tutkimuksen osallistujilla mahdollisuuksia esimerkiksi riittävään toimeentuloon, luottamuksen tunteeseen, läheisten tapaamiseen ja omaan elämäänsä vaikuttamiseen. Aineistona on käytetty vapaamuotoisia kertomuksia ja haastatteluita. Maaseudulla asuvia vastaajia on aineistoissa yhteensä 60.

Tutkimuksessa havaittiin viisi huolten kokonaisuutta, jotka ovat:

• epävarmuus
• arjen materiaaliset haasteet
• niukka vapaa-aika
• terveyshuolet ja
• irrallisuus

Eräs vastaaja esimerkiksi kuvasi tilannettaan seuraavasti:

”Tällä hetkellä työtunteja on sen verran että sillä juuri ja juuri elää mutta talven koittaessa tipahdan pienen pieneen rakoon. Tulot ovat liian isot jotta saisin soviteltua päivärahaa mutta niin pienet ettei niillä elä. Täytyy toivoa että tulisi paljon hirvilupia ja marjoja nillä pärjätään. Sosiaalinen elämä on vähäistä kun ei ole varaa edes kyläillä kun polttoaine on kallista. Lisäksi ei voi mennä elokuviin, ulos syömään, juhlimaan, teatteriin tai oikeastaan mihinkään mikä maksaa. Harrastuksiin ei ole varaa koska matkat pitkiä ja maksut korkeita.”

Toimeentulon epävarmuus ja henkilöauton kustannukset kurjistavat elämää

Erilaiset pienituloiset ja epävarmat työt olivat johtaneet huoliin siitä, tuleeko työllä toimeen ja saako työpätkän jälkeen uuden työn. Vastaajat kohtasivat vaikeuksia myös materiaalisten perustarpeidensa täyttämisessä. Henkilöauton omistaminen koettiin heikon julkisen liikenteen vuoksi välttämättömänä, ja kulut olivat monelle kovat. Riittävän ja ravinteikkaan ruoan hankkimisessa oli vaikeuksia, ja muutama kertoikin syövänsä hyvin niukasti tai vain tarjousruokia. Tilannetta kurjisti se, että osalla vastaajista ei ollut vapaa-ajallaan aikaa tai varaa mihinkään ylimääräiseen. Harrastukset, läheisten tapaaminen ja teatterin kaltaiset elämykset olivat mahdottomuuksia useimmiten siksi, että henkilöautomatka tai osallistumismaksut olisivat olleet liian kalliita pienituloisen työssäkäyvän budjetissa.

Joona Kotilainen / kuvia suomesta

Uuvuttava arki voi johtaa terveysongelmiin ja irrallisuuden kokemuksiin

Pienituloisuus koettiin uuvuttavana, ja osa vastaajista kertoi, että pienituloisuudesta johtuva stressi ja epäterveellinen ruokavalio olivat johtaneet erilaisiin terveysongelmiin. Osa koki vaikeuksia myös heille määrättyjen reseptilääkkeiden ostamisessa. Elämän uuvuttavuuden ohella vastaajat kokivat erilaisista syistä johtuvaa irrallisuutta: läheisten tapaamiseen liittyvien käytännön vaikeuksien ohella jotkut kokivat olevansa yhteiskunnassa alhaisessa asemassa.

Työssäkäyville köyhille tyypilliset ongelmat johtavat osattomuuteen myös suomalaisella maaseudulla

Edellä kuvatut ongelmat kertovat, että pienituloinen ja epävarma työ heikentävät vastaajien mahdollisuuksia osallisuuteen. Osallisuuden puutteita ilmentävät:

• riittämätön ja epävarma toimeentulo
• heikentynyt luottamuksen ja turvallisuuden tunne
• vähäiset mahdollisuudet tavata läheisiä, harrastaa, kokea elämyksiä
• vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään ja
• irrallisuuden kokemukset

Tällaisten osallisuutta heikentävien arkielämän vaikeuksien kanssa eläminen vaikuttaa kestämättömältä ja katsommekin, että työ-, sosiaali- ja aluepolitiikan tulisi huomioida tutkimuksessa havaitut työssäkäyvien köyhien ongelmat sekä niiden erityispiirteet maaseudulla. Syrjäisemmilläkin seuduilla asuvat ihmiset tarvitsisivat kohtuullisesti palkattua ja vakaampaa työtä, mahdollisuutta sujuvaan liikkumiseen sekä palveluita, joista saisi matalalla kynnyksellä apua työttömyyskausien, täydentävien sosiaalietuuksien ja terveysongelmien edessä. Palveluiden ja työpaikkojen keskittyessä kaupunkeihin minkä vain työn syntyminen maaseudulle saattaa näyttää toiveikkaalta; päätöksenteossa on kuitenkin varmistettava se, että työllä voi tulla toimeen ja työolot ovat kohtuulliset. Työtilanteet ja -olot vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja jokapäiväisiin kokemuksiin itsestä, yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Siksi on huolehdittava, että maaseudun työpaikat ovat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviä ja siten kokonaisvaltaista osallisuutta edistäviä.

Lähteet:

Helle, V. & Ikonen, H. (2024). Pienituloiseen työhön liittyvät arkielämän huolet ja osallisuus 2000-luvun maaseudulla. Maaseutututkimus 32(2), 45-67.