Kyläturvallisuustoimijoiden mitä – missä – milloin -tapaamisessa jaettiin tietoa ja luotiin pohjaa valtakunnalliselle verkostolle

Maaseutupolitiikan Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkoston, Suomen Kylien Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen sekä Pohjois-Savon Kylät ry:n kokoon kutsuma kyläturvallisuushankkeiden yhteinen tapaaminen loi pohjaa valtakunnalliselle verkostoitumiselle ja tiedon vaihdolle. Tapaamisessa kuultiin esityksiä ja puheenvuoroja meneillään olevista kyläturvallisuushankkeista ja kyläturvallisuustyöstä eri puolilta Suomea. Yhteistä tilannekuvaa luotiin myös kyläturvallisuuden kehittämistarpeista. Tilaisuudessa korostettiin laajapohjaisen yhteistyön merkitystä.

Etelä-Pohjanmaalla kyläturvallisuutta edistetään eri toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Kokonaisuutta avasi kyläasiantuntija Irma Kortesuo Leader Liiveristä.

Kylille-hanke (kylille.net -sivusto) kokoaa eri toimijatahoja yhteen kyläturvallisuuden parantamiseksi Etelä-Pohjanmaan kylillä. Keskeisinä toimijoina ovat Vapepan paikallistoimikunnat, pelastustoimi, VPK, SPR, kunnat, seurakunnat ja kyläyhdistykset. Yhteistyössä kylillä järjestetään koulutuspäiviä asukkaiden ja yhdistysten valmiuksien lisäämiseksi häiriötilanteissa. Kylillä pidetään myös työpajoja, joissa työstetään kylien turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia. Lisäksi järjestetään tilaisuuksia, joissa kylien asukkaita opastetaan omatoimiseen varautumiseen ja terveysturvallisuuteen, kuten sydäniskurin käyttöön.

Kyläturvallisuustyö rakentuu laaja-alaiselle yhteistyölle

Lapin aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Seppo Lehto kertoi Lapissa rakennetun jo pitkään avoimeen yhteistyö- ja kehittämisverkostoon pohjaavaa turvallisuuden toimintamallia. Maakunnallinen yhteistyöverkosto kokoaa yhteen niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijoita edistämään arjen turvaa tukevia toimenpiteitä ja hyvien toimintamallien leviämistä. Työtä ohjaa maakunnan hyvinvointi- ja turvallisuusohjelmien yhteinen toimeenpanosuunnitelma sekä Lapin Arjen turvan tiekartta (aspx-tiedosto). Toiminnan perustana on yhteiset tavoitteet ja resurssit. Toimintaa luonnehtii tiedolla johtaminen, verkosto-osaaminen ja monialainen yhteistyö.

Turvallisuustyö on jäsennetty hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn keskeiseksi osa-alueeksi, ja se on kiinteä osa Lapin hyvinvointialueen HyTe-työtä. Myös Lappilaiset Kylät ry on kutsuttu HyTeTu-työryhmän jäseneksi, jotta kylien ääni saadaan kuuluviin.

Kuhmossa kunnan strategiset tavoitteet on kytketty kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteisiin, jotka kaupunginjohtaja Tytti Määtän mukaan tarkoittavat käytännössä arjen turvaa. Kuhmossa arjen turvaan vaikuttavina tekijöinä korostuvat teiden kunto, laajakaistayhteydet, naapuriapu ja yhteistyö rajaviranomaisten kanssa. Myös palveluiden luonne ja saatavuus vaikuttavat keskeisesti turvallisuuden tunteeseen. Tästä syystä esimerkiksi kyläkoulujen ja etäopetuksen hybridimallit tulisi nähdä Määtän mukaan myös turvallisuustekoina.

Turvallisuuden kehittämistyötä haastaa resurssien puute ja puutteellinen tietopohja. Tulevaisuuden haasteena nähdään myös sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Tykkylumikriisin aikaan kylätoimijoiden tekstiviestihälytys-järjestelmä osoittautui Kuhmossa toimivaksi ja tärkeäksi toimintamalliksi. Kylätoimijoiden paikallistuntemuksen ja vapaaehtoistyön myötä voitiin myös huolehtia siitä, ettei kukaan jää pulaan.

Myös yhteistyö paikallislehden kanssa on tärkeä osa turvallisuustyötä

Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus 2025 -hanketta luotsaava Pekka Rintala korosti puheenvuorossaan, että eri puolilla Suomea toteutetaan paljon hyviä kyläturvallisuushankkeita. Ajallisesti ja paikallisesti kohdennetut hankkeet jättävät kokonaisuuden kuitenkin pirstaleiseksi ja tulosten hyödyntämiseksi olisi tärkeää koota yhteen sirpaleista kenttää ja luoda kyläturvallisuustyölle hankeriippumatonta jatkuvuutta.

Yhteisessä keskustelussa nousi esiin kuntien ja kunnanjohtajien keskeinen rooli kyläturvallisuuden edistäjinä. Hyvinvointialueiden myötä kriittiseksi kysymykseksi nousee myös kylien, kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö. Kehittämistyötä vaatii myös häiriötilanteisiin varautuminen erityisesti viestinnän osalta. Kuinka saadaan tieto kulkemaan, jos sähköt ovat poikki ja matkapuhelimet eivät toimi? Tähän tarvittaisiin koulutusta. Lapissa häiriötilanteita varten on ryhdytty luomaan varaverkkoa. Keskeisenä toimijana on Aina Valmis Kyläradio ry (AVK) yhdessä viranomaisten kanssa. AVK tarjoaa kylille koulutusta viestintään liittyvissä asioissa ja opastaa kyläradion luomisessa poikkeusolojen viestintäjärjestelmäksi. Myös turvallisuustiedon vieminen kyliin tarvitsisi omaa resurssia. Toimijoita ja osaamista on, mutta rahoitus kylillä kiertämiseen puuttuu.

Kehittämistyön haasteeksi tunnistetaan myös tiedon puute. Kyläturvallisuudesta ei löydy koherenttia tutkimustietoa ja näin perusteet toiminnan tukemiselle voidaan helposti kyseenalaistaa. Tutkimusta tarvitaan alueellisen ja paikallisen kyläturvallisuustyön vaikuttavuudesta.

Seuraava kyläturvallisuustoimijoiden tapaaminen järjestetään paikalliskehittäjien valtakunnallisessa Lokaali-tapahtumassa, jota edeltää tutkijoiden ja kehittäjien yhteiset Maaseutututkijapäivät. Lokaalin lauantain aamupäivässä MUA ry, Suomen Kylät ja Etelä-Karjalan Kylät ry järjestävät yhteistyössä kylätoimijoiden ja tutkijoiden Keskustelukammarin teemalla ”Kohti kylätoimintaa palvelevaa maaseutututkimusta”. Yhteisellä keskustelutilaisuudella pyritään edistämään kylätoimijoiden ja tutkijoiden vuoropuhelua, ja antamaan syötteitä tutkimukselle.

Kuvakaappaus Menti-kyselystä, jossa tilaisuuden osallistujilta kysyttiin, mitä tarvitaan kyläturvallisuuden parantamiseksi. Vastauksina: yhteistyötä, taitoja, tietoa, digiviestintä, osaamista, valmennusta, järjestöjen resurssit, sitoutuminen, henkilöriippumattomuutta, koordinointia, ymmärrystä, arvot, tulisieluista vetäjää, sosiaalinen pääoma, yksinkertaisia malleja, omistautuminen, luotettava viestintä, hankeisäntää, resursseja, digitaalisuus mukaan, varautumista, järjestöjen rooli esiin, yhteistyöverkostoja, digitaalisia yhteyksiä, yht. turvallisuustavoitteet, arjen turva, kylätalon, ennaltaehkäisyä, digituki mukaan, aktiivisuutta, paikallisuus, välittämistä, tiedottamista, yhteishenkeä, ennakoimista, kunnan mukana oloa, vuoropuhelua, viranomaisia, innokkaita ihmisiä, yhteinen tahtotila, suunnitelmallisuutta, eri ikäryhmien huomioiminen, riskien kartoittamista, kyläyhdistykset keskiöön, varmistettu viestiyhteys, suunnitelmien jalkautus, yhteisöllisyyttä, laajaa ongelmanratkaisua, koulutusta, naapuriapu, innostusta, katsetta tulevaisuuteen, kahvia, tiedon kulkemista, vastuunottoa, välineitä.
Mitä tarvitaan kyläturvallisuuden parantamiseksi? Kuvakaappaus tilaisuuden Menti-kyselystä.

Uutisen pääkuva: @maaseutuverkosto, Jyrki Vesa

Lisätiedot

  • Kattilakoski, Mari

    HYMY-verkoston erityisasiantuntija, maaseutututkija / Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

    Sähköpostiosoite: mari.kattilakoski@uef.fi
    Puhelinnumero: 050 449 4896
  • Lukkari, Tarja

    HYMY-verkoston erityisasiantuntija / Kajaanin ammattikorkeakoulu

    Sähköpostiosoite: tarja.lukkari@kamk.fi
    Puhelinnumero: 0400 372 082

    Harvaan asuttu maaseutu, kylien kehittäminen, kunta-kylä -yhteistyö, yhteisöllinen kehittäminen.