Luonnon ennallistaminen jakaa näkemyksiä – yhteinen suunta löytyy paikallisuudesta, osallisuudesta ja ymmärrettävyydestä
Luonnon tilan parantaminen tai ennallistaminen herättää erilaisia näkemyksiä, myös maanomistajien keskuudessa. Tämä käy ilmi “Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa” -verkkokeskustelusta, johon osallistui lähes 300 henkilöä.
Maanomistajien näkemykset eivät ole yhtenäisiä
Keskustelu osoittaa, etteivät maanomistajat muodosta yhtenäistä ryhmää. Osa korostaa ennallistamisen hyötyjä ja mahdollisuuksia, kun taas osa nostaa esiin huolia taloudellisesta vaikutuksista, kustannuksista, omaisuudensuojasta ja päätöksenteon reiluudesta. Molemmissa ryhmissä luonnon tilan parantamista pidetään kuitenkin tärkeänä.
Ennallistaminen ei näyttäydy maanviljelijöidenkään keskuudessa mustavalkoisena kysymyksenä, vaan arjen tosiasiat voivat rajoittaa mahdollisuuksia osallistua tavoitteiden saavuttamiseen. Tässäkin ryhmässä korostuvat osallistumismahdollisuudet ja oikeudenmukaisuuden kokemus. Merkittävällä osuudella keskusteluun osallistuneista on kokemusta luonnon tilan parantamisesta.
“Havainto maanomistajien näkökulmien jäsentymisestä kahteen erilaiseen painotukseen, huoliin ja mahdollisuuksiin, korostaa tarvetta avoimelle vuoropuhelulle ja eri näkökulmien tunnistamiselle. Tarvitaan ratkaisuja ja toimenpiteitä, joissa luonnon tilan parantamisen kansalliset tavoitteet sekä maaseutu- ja saaristoalueiden paikallinen elinvoima voidaan sovittaa yhteen, sanoo Antonia Husberg, maaseutupolitiikan pääsihteeri, maa- ja metsätalousministeriössä.
Hyväksyttävyys rakentuu oikeudenmukaisuudesta ja ymmärrettävyydestä
Kysymykset omaisuudensuojasta, vastuunjaosta ja korvauksista muodostavat selkeitä jännitteitä. Keskustelu ei kuitenkaan ole jyrkästi polarisoitunut ja laajaa yksimielisyyttä löytyy paikallisuuden, yhteistyön ja viestinnän ymmärrettävyyden merkityksestä.
“Ennallistaminen” koetaan epäselväksi termiksi ja tapa, jolla luonnon ennallistamisesta puhutaan, vaikuttaa siihen, miten toimet ymmärretään ja hyväksytään.
“Selkeä, konkreettinen ja kohderyhmät laajasti osallistava suunnittelu ja heidät huomioiva viestintä, auttaa tunnistamaan paikallisia mahdollisuuksia sekä vähentämään epäluuloja ja mielikuvia puolin ja toisin”, toteaa Husberg.
Keskustelussa korostui myös koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen tarve ja merkitys maaseudun ja saariston kontekstissa. Lisäksi huolta herättää suurten toimijoiden rooli ennallistamisessa. Etenkin energia- ja teollisuussektorin toimijoiden roolin selkeyttämistä toivotaan. Tämä kytkeytyy kysymyksiin vastuiden, velvoitteiden ja korvausten oikeudenmukaisesta jakautumisesta, jota pidetään hyväksyttävyyden kannalta keskeisenä.
Tulokset vahvistavat ja syventävät aiempaa tietoa ja ymmärrystä siitä, miten luonnon tilan parantaminen, luonnonvarojen hallinta ja maaseudun maankäyttö kestävyysmurroksessa koetaan eri väestö- ja toimijaryhmissä ja, mitä maaseutuvaikutuksia on tunnistettu ennallistamiseen liittyen.
Keskustelu käytiin digitaalisella Voxit-alustalla 25.2.–26.3.2026, jossa osallistujat voivat anonyymisti ottaa kantaa ja tuoda esiin näkemyksiään. Menetelmä tuo päätöksenteon tueksi kokemusperäistä tietoa ja mahdollistaa moniäänisen keskustelun. Tuloksia hyödynnetään kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa sekä maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämisessä.
Keskustelun rahoittavat kansallinen maaseutupolitiikka maa- ja metsätalousministeriössä ja Sitra. Keskustelun tuotti ja moderoi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Yhteistyössä ovat mukana muun muassa saaristopolitiikka, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö ja maaseutupolitiikan verkostot.
Linkit
Lisätietoa
Antonia Husberg, kansallisen maaseutupolitiikan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, maaseutupolitiikka/maaseutuvaikutusten arviointi, puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@gov.fi
Tuloksista:
Tiia Merenheimo, johtava asiantuntija, Motiva, puh. 09 6122 5066, etunimi.sukunimi@motiva.fi
Hilkka Vihinen, maaseutupolitiikan professori, Luonnonvarakeskus, maaseutuvaikutusten arviointi, ouh. 029 532 6633, etunimi.sukunimi@luke.fi