Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö kannattaa oppivelvollisuutta koskevan lakiesityksen tavoitteita

Kirjoja lainaamassa.

Toisen asteen tutkinnon suorittamisasteen kasvattaminen edellyttää riittävästi resursoituja ohjaus-ja tukitoimia sekä maaseutualueiden erityispiirteiden huomioimista.

Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) sihteeristö lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sihteeristö pitää kannatettavina esityksen tavoitteita nostaa koulutus-ja osaamistasoa toisen asteen tutkinnon suorittamisastetta kasvattamalla, mutta tavoitteen saavuttaminen edellyttää jo perusasteen aikaisiin ongelmiin puuttumista riittävästi resursoiduilla ohjaus-ja tukitoimilla. Nuoren on saavutettava valmiudet toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja tähän tarvittavia resursseja esitetty uudistus ei saa heikentää. Esitetty tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on kannatettava uudenlainen toimintamalli selkeyttämään nuoren suunnitelmia ja antamaan tarvittavat valmiudet. Valmentavan koulutuksen järjestämiseen liittyy kuitenkin nuorten tasa-arvoisuuteen ja kuntien talouteen liittyviä haasteita harvaan asutulla maaseudulla, missä palvelu- ja toimijaverkko on muita alueita harvempi.

Sihteeristö toteaa lausunnossaan, että toisella asteella ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille koulutuksen läpäisyn parantamiseksi. Keskeyttämistä vähennetään riittävällä ohjauksen ja lähiopetuksen resursseilla ja palveluilla, joiden saatavuus ja saavutettavuus on varmistettava myös maaseutualueilla. Lisäksi tulee täsmentää, miten toisen asteen opiskelijan matkat järjestetään ja korvataan maaseutualueilla, joilla ei ole julkista liikennettä. Myös työelämässä oppimiseen liittyvät matka-, majoitus- ja ohjauskustannukset julkisten kulkuyhteyksien puuttuessa, maaseudun etäisyyksissä ja erityisaloilla, joilla yrityksiä harvassa, on huomioitava. Määrärahojen mitoituksessa ja korvattavien kustannusten määrittelyssä on otettava alakohtaisesti huomioon maaseudulle tyypillisten elinkeinoalojen, kuten luonnonvara-alan, koulutuksen erityispiirteet ja niistä aiheutuvat kustannukset osaamisen laadun varmistamiseksi.

Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö painottaa, että uudistus ja oppilasaineksen heikkeneminen eivät saa johtaa muun koulutuksen laadun heikkenemiseen, joten tarvittavien resurssien riittävyys on varmistettava. Kunnille ja koulutuksenjärjestäjille on tärkeää korvata täysimääräisesti oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvat kustannukset. Kuntien velvollisuuksiin kuuluvan oppivelvollisen koulutukseen ohjaaminen on haastavaa maaseutualueilla, joilla on harva toisen asteen koulutusverkko. Opetuksen maksuttomuusvaatimus tuo erityisesti maaseutuympäristössä pitkistä etäisyyksistä johtuvia lisähaasteita kansainvälistymiskasvatuksessa sekä työelämän ja jatko-opintojen mahdollisuuksien avaamisessa tarvittavien opintovierailujen toteuttamiselle, mikä heikentää eri alueiden välistä tasa-arvoa.

Lisäksi MANEn sihteeristö toteaa lausunnossaan, että lain voimaantulolle esitetty aikataulu on liian kireä ja sen vaikutusten arvioinnille, viimeistelylle ja toimeenpanolle on varattava lisää aikaa.

Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön jäsenistä Suomen Yrittäjät ei kannata edellä esitettyä oppivelvollisuuden nostoa, mutta omaksuu muilta osilta sihteeristön lausunnon.

Lue MANEn sihteeristön lausunto kokonaisuudessaan täältä (pdf).

Lisätietoja