Politiikkasuositus 3/2018: Nopeilla tietoliikenneyhteyksillä työtä ja yrittäjyyttä maaseudulle
Valokuitu pienentää yrityksille sijainnista aiheutuvaa haittaa ja lisää maaseudun vetovoimaa nuorten, naisten ja korkeasti koulutettujen työ- ja asuinpaikkana. Työtä ja koulutusta maaseudulle -hankkeesta saadut Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset vahvistavat valokuituverkkojen merkityksen maaseudun elinvoimaisuudelle. "Ratkaisua vaativa kysymys on, miten nopeat tietoliikenneverkot saadaan kaikille alueille ja kaikkien käyttöön", politiikkasuosituksissa todetaan.
Itä-Suomen yliopiston, Karjalan tutkimuslaitoksen hankkeessa tutkitaan sitä, miten digitalisaatio, tietoverkot (valokuitu) ja sähköiset palvelut tukevat työntekoa, yrittäjyyttä, opiskelua ja asumista maaseudulla. Hankkeessa on selvitetty myös sitä, mitä mahdollisuuksia digitaalisuus ja sähköiset palvelut tuovat maaseudun pienyrityksille sekä millaisia esteitä hyödyntämiseen liittyy. Tutkimuskohteina ovat Pohjois-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa.
Valokuitu vaikuttaa yritysten perustamiseen ja sijoittumiseen
Neljän tutkimusalueella toimivan valokuituyhtiön kolmelle asiakasryhmälle lähetetyn kyselyn sekä asiantuntija- ja yrityshaastattelujen perusteella valokuidulla on selkeä positiivinen vaikutus maaseudun elinvoimaisuuteen. Välimatkat menettävät osittain merkitystään, politiikkasuosituksissa todetaan.
"Valokuitu mahdollistaa yritystoiminnan jatkuvuuden ja liiketoiminnan kehittämisen, mutta sillä on vaikutuksia myös yritysten perustamiseen ja sijoittumiseen. Lähes viidennes yrityksistä arvioi valokuituverkon vaikuttaneen yrityksen perustamiseen ja neljännes katsoi valokuituverkon vaikuttaneen yrityksen sijaintipaikan valintaan. Valokuituverkkoja tulisikin hyödyntää enemmän markkinoinnissa ja yritysten houkuttelussa alueelle."
Valokuidulla on merkitystä paikkakunnan vetovoimaisuudelle
Valokuidulla on tämän lisäksi positiivinen vaikutus nuorten, naisten ja korkeasti koulutettujen kiinnostukselle tehdä työtä ja asua paikkakunnalla. "Maaseudun vetovoimaa erityisesti nuorten, korkeasti koulutettujen ja naisten asuin- ja työskentelypaikkana voidaan lisätä nopeilla tietoliikenneyhteyksillä". Väite perustuu havaintoon, että "eniten valokuituyhteydestä kokivat hyötyneensä työssä ja koulutuksessa alle 50-vuotiaat (koulutustasosta riippumatta), korkeasti koulutetut (erityisesti 51–65-vuotiaat) sekä naiset".
Kyselyyn vastanneiden työelämässä olevista vapaa-ajan asukkaista yli puolet (60 %) oli kiinnostunut lisäämään etätyön tekemistä vapaa-ajan asunnolla. Jopa viidennes vastaajista pystyisi työn sisällön puolesta tekemään pääsosan työtehtävistään etänä.
"Vapaa-ajan asukkailla on siis merkittävää etätyöpotentiaalia, mutta sen realisoimiseksi tarvitaan esteiden poistamista ja asenteiden muutosta", politiikkasuosituksissa korostetaan.
Hankkeesta saadut politiikkasuositukset lyhyesti:
- Valokuituun perustuvan laajakaistarakentamisen tukemista tulee jatkaa ja helpottaa edelleen. Ministeriöiden (LVM, MMM) tulee kohdentaa toimenpiteitä niihin alueisiin, jotka ovat jäämässä valokuituverkkojen ulkopuolelle ja selvittää millä toimilla (lainoitus, lainojen uudelleen järjestely) voidaan auttaa talousvaikeuksiin joutuneita yhtiöitä. Kattavan infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan uusia rahoitusmalleja, joissa esimerkiksi yhdistettäisiin yksityistä ja julkista rahoitusta.
- Yritystukia tulee kohdentaa työllisyyttä luovaan ja digitaalisuuteen perustuvaan innovaatiotoimintaan maaseudulla. Alueilla tulisi toimia innovaatiotoimintaa edistäviä asiantuntijoista ja yritysten edustajista koostuvia työryhmiä.
- Maakuntien, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden tulee tukea maaseudun yritysten verkottumista digitalisaation hyödyntämisessä ja vertaistuen tarjoamista erityisesti pienten yritysten tueksi. Koulutuksessa ja verkostoitumisessa tulee hyödyntää alueen oppilaitosten asiantuntemusta sekä tietoverkkoja ja etäyhteyksiä.
- Työn tekemisen monimuotoisuutta tulee tukea asenteisiin vaikuttamalla, hyviä tietoliikenneyhteyksiä hyödyntämällä ja mahdollistamalla vakinaisen ja säännöllisen etätyön tekeminen maaseudulla. Julkinen hallinto voisi toimia esimerkkinä etätyön mahdollistamisessa asiantuntijatyössä.
- Maaseudun osaajapulan ratkaisemiseksi tulee tutkia ja etsiä nopeita yhteyksiä hyödyntäviä etätyöratkaisuja esim. niin, että asiantuntija tekee työtä kotonaan kaupungissa ja työnantajan toimipaikka on maaseudulla.
Lue Nopeilla tietoliikenneyhteyksillä työtä ja yrittäjyyttä maaseudulle. Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2018:3 kokonaisuudessaan alta.
Työtä ja koulutusta maaseudulle –hankkeen loppuraportti ilmestyy toukokuussa 2018.
Hankkeen tutkijaryhmään kuuluvat Petri Kahila, FT, tutkimusjohtaja, Arja Kurvinen, YTT, erikoistutkija, Arja Jolkkonen, YTT, yliopistotutkija sekä Virpi Lemponen, HTM, FM, projektitutkija.
Lisätietoa hankkeesta antaa Arja Kurvinen, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, etunimi.sukunimi@uef.fi.